Kysyntäfunktio - ekonomistit hoi!

Totta puhuen markkinoilla toimivien perstuntuma saattaa olla parempi indikaattori (Huom! Eikä siis se, mitä välittäjät ostajille sanovat). Ja pitäähän muistaa, että hintahan määräytyy myynnin perusteella. Kärjistetty esimerkki: eli jos Mansessa myytäisiin 500 asuntoa toukokuussa, mutta vain 1 asunto kesäkuussa, niin tuo 1 asunto määräisi hinnan kehityksen. Ja jos tuo myytäisiin ylihintaan, niin hinnat Mansessa sitten nousisivat, vaikka todellisuudessa tilannehan merkitsisi sitä, että markkinat olisivat pysähtyneet (eli vallitsevalla hintatasolla kauppoja ei synny).

Matemaattiseen mallennukseen tarvitsisi tietää aika paljon erilaisia asioita, jotta voisi määritellä kuinka jyrkkiä kysyntä- ja tarjontakäyrät ovat. Eli lisäksi tarvitsisit luonnollisesti myös tarjontafunktion. Sitäpaitsi klassinen taloustieteen malli lähtee oletuksesta täydellisistä markkinoista ja laskee tasapainotilanteita.

Voisi sitten kysyä, ovatko markkinat tällä hetkellä tasapainotilassa? Onko kaikilla markkinaosapuolilla sama informaatio? Ja vielä tärkeämpää: TALOUSTIETEELLISET MALLIT EIVÄT PYSTY KÄSITTELEMÄÄN KUPLATILANTEITA. Tämän tiedän kansista lukeneena: on äärimmäisen vaikea saada mallintaa tilannetta, jossa kupla olisi muodostunut markkinoille. Ylitsepääsemättömäksi esteeksi muodostuu matemaattisesti mallentaa se, miten kupla ylipäätänsä syntyisi. Markkinoillahan pitäisi olla kollektiivisesti omata täydellisen informaation, joten kuplatilannetta ei pitäisi syntyä. Paras vastaus tähän on Keynesin toteamus sijoittajien irrationaalisuudesta (ns. "animal spirits").

Eli kansantaloustieteelliset mallit yleensä vain ekstrapoloivat mennyttä kehitystä, mutta mikäli markkinatilanne ja ihmisten käyttäytyminen muuttuu markkinoilla, niin aikaisemmin käytetty malli ei toimi. Tämän vuoksi noususuhdanteen muuttaessa laskusuhdanteeksi muuten hyvin toimineet ennusteet heittävät häränpyllyä ja ekonomistit joutuvat rukkaamaan ennusteitaan hyvinkin paljon. Näin on käynyt esim. Virossa juuri nyt.