Tässä on tietoa hallituksen vastuualueesta ja ja sen asemasta ko. hierarkiassa
---------------------
1. Hallituksen asema yhtiön organisaatiossa
Asunto-osakeyhtiön ylimpänä hallintoelimenä toimii yhtiökokous, jossa osakkeenomistajat voivat käyttää päätäntävaltaa yhtiön asioissa. Muutoin yhtiön asiat – yhtiön varsinainen johto ja yhtiön edustaminen – kuuluvat hallitukselle ja isännöitsijälle.
Hallitus tai isännöitsijä voivat ryhtyä epätavallisiin tai laajakantoisiin taikka asumiseen tai asumiskustannuksiin olennaisesti vaikuttaviin toimiin vain yhtiökokouksen päätettyä tällaiseen toimeen ryhtymisestä.
Hallitus on yhtiön ylin varsinainen toimielin ja esimiesasemassa isännöitsijään nähden.
Yhtiökokousten välisenä aikana osakkaat eivät voi puuttua hallituksen tai isännöitsijän toimintaan muutoin kuin kääntymällä tilintarkastajien puoleen.
2. Hallituksen tehtävät
Hallituksen yleisenä velvollisuutena on huolehtia yhtiön hallinnosta, toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä ja yhtiön edustamisesta.
Erityistehtävät:
Kirjanpidon ja varainhoidon valvonta
Yhtiön edustaminen ja toiminimen kirjoittaminen
Yhtiökokousten koollekutsuminen
Osake- ja osakasluetteloista huolehtiminen
Isännöitsijän nimittäminen
Osakkeenomistajien yhdenvertaisuuden valvominen
Yhtiökokousten päätösten täytäntöönpano
Osakkeenomistajien tai tilintarkastajan vaatiman ylimääräisen yhtiökokouksen koollekutsuminen
Osakkeenomistajan esittämän asian saattaminen yhtiökokouksen käsiteltäväksi
Osakkeenomistajien esittämiin kysymyksiin vastaaminen yhtiökokouksessa
Tilintarkastuksen toimittamisen avustaminen
Tilinpäätöksen laatiminen ja allekirjoittaminen
Talousarvion laatiminen
Yhtiövastikkeen periminen
Luvan antaminen huoneistokohtaisiin muutostöihin
Yhtiölle kuuluvien huoneistokohtaisten korjausten toteuttaminen
Huoneiston käytön valvominen
Pääsy huoneistoon
Huoneiston hallintaan ottaminen
3. Vastuu
Yhtiöön nähden hallituksen jäsenet ja isännöitsijä ovat korvausvelvollisia vahingosta, jonka he toimiessaan tahallisesti ja tuottamuksellisesti ovat yhtiölle aiheuttaneet.
Korvausvelvollisuus heille voi syntyä lain, myös muun kuin osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen vastaisesta toiminnasta syntyneestä vahingosta, kuten yhtiökokouksen, osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen vastaisen päätöksen täytäntöönpanosta tai hallituksen tai isännöitsijän yhdenvertaisuuden periaatetta ilmentävän yleislausekkeen vastaisen oikeustoimen tekemisestä. Toisaalta huolimattomuuteen ei sinänsä kuulu lain tai yhtiöjärjestyksen vastainen toiminta, vaan hallituksen jäsenet ja isännöitsijä voivat joutua vastuuseen muissakin tilanteissa, milloin he yhtiön asioita hoitaessaan ovat menetelleet huolimattomasti. Vahinko voi myös syntyä toiminnan puutteesta;
esim. yhtiö ei ole korjauttanut rakennuksen julkisivua viranomaisen määräyksestä huolimatta.
Osakkeenomistajaan tai muuhun henkilöön nähden hallituksen jäsenten vahingonkorvausvelvollisuus syntyy samojen perusteiden mukaan kuin yhtiötäkin kohtaan. Edellytyksenä kuitenkin on että teko on vastoin osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.
Lähteet: Isännöitsijän käsikirja, Suomen Kiinteistöliitto, Kiinteistöalan kustannus
Asunto-osakeyhtiön hallituksen toiminta, Suomen Kiinteistöliitto
--------------------
Tietysti voidaan nämä kaikki sälyttää isännöitsijän tyehtäväksi, kuitenkin aina raha on se, joka ratkaisee. Seka hällituksen tieto taidosta hallita näitä asioita.
---------------------
1. Hallituksen asema yhtiön organisaatiossa
Asunto-osakeyhtiön ylimpänä hallintoelimenä toimii yhtiökokous, jossa osakkeenomistajat voivat käyttää päätäntävaltaa yhtiön asioissa. Muutoin yhtiön asiat – yhtiön varsinainen johto ja yhtiön edustaminen – kuuluvat hallitukselle ja isännöitsijälle.
Hallitus tai isännöitsijä voivat ryhtyä epätavallisiin tai laajakantoisiin taikka asumiseen tai asumiskustannuksiin olennaisesti vaikuttaviin toimiin vain yhtiökokouksen päätettyä tällaiseen toimeen ryhtymisestä.
Hallitus on yhtiön ylin varsinainen toimielin ja esimiesasemassa isännöitsijään nähden.
Yhtiökokousten välisenä aikana osakkaat eivät voi puuttua hallituksen tai isännöitsijän toimintaan muutoin kuin kääntymällä tilintarkastajien puoleen.
2. Hallituksen tehtävät
Hallituksen yleisenä velvollisuutena on huolehtia yhtiön hallinnosta, toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä ja yhtiön edustamisesta.
Erityistehtävät:
Kirjanpidon ja varainhoidon valvonta
Yhtiön edustaminen ja toiminimen kirjoittaminen
Yhtiökokousten koollekutsuminen
Osake- ja osakasluetteloista huolehtiminen
Isännöitsijän nimittäminen
Osakkeenomistajien yhdenvertaisuuden valvominen
Yhtiökokousten päätösten täytäntöönpano
Osakkeenomistajien tai tilintarkastajan vaatiman ylimääräisen yhtiökokouksen koollekutsuminen
Osakkeenomistajan esittämän asian saattaminen yhtiökokouksen käsiteltäväksi
Osakkeenomistajien esittämiin kysymyksiin vastaaminen yhtiökokouksessa
Tilintarkastuksen toimittamisen avustaminen
Tilinpäätöksen laatiminen ja allekirjoittaminen
Talousarvion laatiminen
Yhtiövastikkeen periminen
Luvan antaminen huoneistokohtaisiin muutostöihin
Yhtiölle kuuluvien huoneistokohtaisten korjausten toteuttaminen
Huoneiston käytön valvominen
Pääsy huoneistoon
Huoneiston hallintaan ottaminen
3. Vastuu
Yhtiöön nähden hallituksen jäsenet ja isännöitsijä ovat korvausvelvollisia vahingosta, jonka he toimiessaan tahallisesti ja tuottamuksellisesti ovat yhtiölle aiheuttaneet.
Korvausvelvollisuus heille voi syntyä lain, myös muun kuin osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen vastaisesta toiminnasta syntyneestä vahingosta, kuten yhtiökokouksen, osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen vastaisen päätöksen täytäntöönpanosta tai hallituksen tai isännöitsijän yhdenvertaisuuden periaatetta ilmentävän yleislausekkeen vastaisen oikeustoimen tekemisestä. Toisaalta huolimattomuuteen ei sinänsä kuulu lain tai yhtiöjärjestyksen vastainen toiminta, vaan hallituksen jäsenet ja isännöitsijä voivat joutua vastuuseen muissakin tilanteissa, milloin he yhtiön asioita hoitaessaan ovat menetelleet huolimattomasti. Vahinko voi myös syntyä toiminnan puutteesta;
esim. yhtiö ei ole korjauttanut rakennuksen julkisivua viranomaisen määräyksestä huolimatta.
Osakkeenomistajaan tai muuhun henkilöön nähden hallituksen jäsenten vahingonkorvausvelvollisuus syntyy samojen perusteiden mukaan kuin yhtiötäkin kohtaan. Edellytyksenä kuitenkin on että teko on vastoin osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.
Lähteet: Isännöitsijän käsikirja, Suomen Kiinteistöliitto, Kiinteistöalan kustannus
Asunto-osakeyhtiön hallituksen toiminta, Suomen Kiinteistöliitto
--------------------
Tietysti voidaan nämä kaikki sälyttää isännöitsijän tyehtäväksi, kuitenkin aina raha on se, joka ratkaisee. Seka hällituksen tieto taidosta hallita näitä asioita.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Nuo kopioimasi jutut ovat tietysti ihan oikein, mutta jokainen hallituksessa oleva tietää ne jo. Tai ainakin pitäisi tietää.
katselee tämän palstan juttuja niin eivät asiat todellakaan ole selviä monille kirjoittajille.
Kyselytutkimuksen mukaan reilu 70 prosenttia suomalaisista osaa nimetä vain yhden suomalaisen naisvaikuttajan, mutta muita nimiä ei tule mieleen.
Kuinka tämä sama porukka hallitsisi asunto-osakeyhtiölain?
kaikista suomalaisista. Vain hallituksessa olevista. Heidän olisi syytä ainakin osata hakea tarvittava lakitieto.
Asunto-osakeyhtiöiden hallitukset koostuvat juuri keskivertosuomalaisista. Eivät he ole sen valveentuneempia henkilöinä kuin matti ja maija meikäläiset.
Tietysti heidän tulisi hallita asunto-osakeyhtiölakia, mutta kun se ei kuulu esimerkiksi peruskouluopetukseen, jää sen opiskelu vapaaehtoiseksi.
Mihinkäs unohtui 10% sääntö?
1/10 kaikista osakkeenomistajista voivat vaatia ylimääräisen yhtiökokouksen, joka on pidettävä kahden viikon kuluessa.
Jos aihetta on, voi hpj saada äkkilähdön hallituksesta.
Olen ollut mukana moisessa keikautuksessa parikin kertaa vuosikymmenten kuluessa!
...on paljon tälläkin palstalla niitä, jotka eivät yksinkertaisesti tiedä mitä taloyhtiöiden hallitusten tehtäviin kuuluu. Suurin osa pitää isännöitsijää "epäjumalana" jolle heidän mukaansa kuuluu kaikki tehtävät taloyhtiössä.
tiedän myöskin taloyhtiöitä, joissa on oman väen puolelta valittu isännöitsijä joka hoitaa myös kirjanpidon ja hyvin toimii. On taas vastavuoroisesti taloyhtiöitä, joiden asukkaista ei kukaan tunnu pystyvän hoitamaan yksinkertaisiakaan asioita.
Tuntuu siltä, kuin nämä "osaamattomat" kirjoittajat olisivat itse isännöintitoimiston väkeä, muutoin noita avuttomia kirjoituksia ei voi ymmärtää.
Mutta toisaalta, kuka voi vaatia asukkaita olemaan kiinteistöalan asiantuntijoita?
Normi asuja on muulta alalta, siksi palkataan isännöitsijä.
Hallitus on lähinnä asukkaiden ääni, ei asiantuntijaelin.
Jos pieni yhtiö, ja sopuisa, hommat hoituu ilman ulkopuolisia. Jos on riitaa tai isompi yhtiö, aina parasta palkata ulkopuolinen.
Tarpeeksi kusipäinen hpj uhoaa ja vaihtaa isännöitsijää, kunnes porukka kyllästyy ja antaa monoa mokomalle hpj:lle.
Olen sen nähnyt ja kokenut.
Riitaa syntyy helposti silloin, kun ei pystytä asioita selvittämään oikealla tavalla. Ihmettelen sitä, miksi joku ottaa homman tehtäväkseen, josta ei tiedä hölynpölyä.
Itse olen monesta vaikeasta tehtävästä selvinnyt tutkimalla asioita ja lukemalla niistä.
Olen aina sanonut, kun vaikea tehtävä yllättää, että, "ihmiset niitä vain tekevät".
Olen nähnyt tapauksia, joissa härski hpj. sanelee ehdot ja isännöitsijä on pelkkä marionetti. Meitä on moneksi.
Kinkkisin homma mikä lähivuosina kohtaa taloyhtiöitä, on putkiremontit. Mielenkiinnolla olen seurannut muutamia tapauksia. Esim. eräässä isohkossa taloyhtiössä Espoossa, asukkaat riitelevät siitä, miten ko. työ tulee suorittaa. Osa vaatii työntehtäväksi vanhalla menetelmällä, että piikataan vanhat pois ja uudet tilalle, osa kannattaa pinta-asennuksia. Jotkut puhuvat viemäriputkiston sisäpuolisesta pinnoituksesta jne. Vaikeata on.
Hyvät hallituksen jäsenet. Tutkikaa ja opiskelkaa, niin ei tarvitse olla yhden henkilön varassa, eli isännöitsijän. Huomatkaa se, että isännöitsijäkään ei ole erehtyväinen ja se saattaa tulla kalliiksi.
Jos isännöitsijä, hpj tai joku omavaltainen jäsen on kova puuhasteleen, siinä tehdään monesti pirusti sekundaa ja turhia töitä tai ainakin väärällä tavalla, josta seuraa turhaa rahan menoa. Meillä alkaa remonttipudjetti oleen jo nyt kuralla ja ainoatakaan suunniteltua hommaa ei ole tehty.
Toinen ääripää on tietty täysin saamaton ja osaamaton hallinto.
Vanhassa talossa ensiarvoisen tärkeää olisi suunnitelmallisuus ja siinä ei välttämättä tarvita mitään kallista, di:n tekemää pts:aa.
Suunnitelmallisesti remontteja on tehtävä. jos tällainen hpj puuhastaa ja tekee sutta, on siitä syytä huomauttaa häntä, ja jopa yrittää saada yhtiökokous aikaiseksi, jossa tarkoin asiat puidaan.
Olen ollut alualkaen tätä mieltä. Kun on kysymys yhtiöluontoisesta yrityksestä ja kyseessä saattaa olla suurehkokin taloyhtiö, niin sen hallintaan ei kuka vaan pysty. Kun yhtiökokouksessa valitaan tällaiselle suurehkolle taloryppääälle vetäjät. Kannattaaa heti esittää heille palkkausta, mutta myöskin vaatia heidän työskentelemään niin, että asukkaat ovat tyytyväisiä. Kun seuraavan kerran yhtiökokous kokoontuu, niin siinä on hyvä punnita heidän tekemisiään.
Kun isohkoa remppaa aletaan suunnitella, kantsii se tehdä huolella, jos omat resurssit eivät riitä, kysytään silloin asiantuntijalta. Jos ei osata, niin ei osata ja silloin hyvin helposti maksetaan oppirahat.