Sitä sanotaan että jotkut ihmiset on normaaleja ja jotkut outoja. Kertokaapa, kumpaan laittaisitte itsenne? Minun mielestä jokainen on omalla tavallaan outo ja normaali.. Eihän noita edes pysty määrittelemään, vai onko enemmistö normaalia ja vähemmistöt outoja?
Itsestäni ainakin löytyy outoja puolia niin pirusti. Tykkään kuvitella paljon kaikenlaista. Ymmärrän ihmisiä jotka ei jaksa aina elää tässä maailmassa, paineessa ja stressissä ja ihmissuhteiden ongelmissa, vaan haluavat jotain muuta. Jotain parempaa! Minulla on kai jonkinlainen mielikuvitusmaailma olemassa, ainakin päässäni uskon että pehmolelut elää onnellista elämää, ja että metsän peikot pelkää ihmisen pahuutta.
Kuulostaa ehkä "oudolta" toisen ihmisen mielestä, mutta mikä tuostakin tekee muka oudon? Olisinko normaali, jos tekisin kaiken yhteiskunnan normien mukaan? Enkö nyt sitten ole? "Oudot" ihmiset on kyllä usein fiksumpia kuin ne jotka orjallisesti noudattaa tätä järjestelmää.
Itsestäni ainakin löytyy outoja puolia niin pirusti. Tykkään kuvitella paljon kaikenlaista. Ymmärrän ihmisiä jotka ei jaksa aina elää tässä maailmassa, paineessa ja stressissä ja ihmissuhteiden ongelmissa, vaan haluavat jotain muuta. Jotain parempaa! Minulla on kai jonkinlainen mielikuvitusmaailma olemassa, ainakin päässäni uskon että pehmolelut elää onnellista elämää, ja että metsän peikot pelkää ihmisen pahuutta.
Kuulostaa ehkä "oudolta" toisen ihmisen mielestä, mutta mikä tuostakin tekee muka oudon? Olisinko normaali, jos tekisin kaiken yhteiskunnan normien mukaan? Enkö nyt sitten ole? "Oudot" ihmiset on kyllä usein fiksumpia kuin ne jotka orjallisesti noudattaa tätä järjestelmää.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kuulun ryhmään "erittäin oudot"
Osaan "värisyttää" silmiä sillei jännästi, mulla on aika isot kulmahampaat (mua on haukuttu vampyyriksi niiden tähden!)
Sit mä fanitan lohhareita ja haltioita. Kuvia on vihkot täynnä.
mielestäni ei ole mitään "normaalia".
mutta on epänormaalia......esim. rasiakata...
mikä normaali edes on?
massan mukana kulkija, yksinäinen, hauska, vihainen? mikä? ei harmainta aavistustakaan.
minut varmaan luokitellaan oudoksi.
koska en ole aina kovin hiljainen niin kuin tytön pitää olla. ja kiroan aika useasti...(no sen yritän lopettaa...paha tapa)
en pidä tyypillisistä macho miehistä...
kuuntelen "hämärää" musiikkia jne....
Todelliset oudot löytyvät niiden keskuudesta jotka omasta mielestään ovat täysin normaaleita.
On täysin mahdotonta määrittää oudon ja ei-oudon (normaalin) rajaa, jonkin ihmisen joku persoonallisuuden osa saattaa näyttää toisesta oudolta, mutta toisesta hyvin normaalilta.
Kaikilla meillä on joitakin "outoja" tapoja, ehkä oudoksi voisi määritellä jotain joka ei ole niin tavanomaista...tai sitten ei...
Ja mitä itteeni tulee...taisinkin tuossa jo melkein mainita, minulla on oma ainutlaatuinen persoonallisuus niinkun kaikilla ihmisillä. Paha mennä itse sanomaan onko kuinka outo. Kai meillä kaikilla on outoja tapoja...
Ehkei mitään kovin outoa, vain hauska yksityiskohta... lauleskelen suihkussa (aivan karmealla äänellä) ooppera-aarioita, osaan muutaman ihan ulkoa :)
No on mussa ehkä jotain oikeasti outoa, saatan saada aivan hillittömiä naurukohtauksia (varsin kiusallista, iskee yleensä sopimattomissa tilanteissa) ja toisekseen olen helvetin itsepäinen, jos äkkipikaisesti päätän jotain (yleensä jollain lailla vahingollista itselleni) on minun todella vaikea pyörtää päätöstäni, koskee yleensä aika isoja asioita (esim. tietokone, autokoulu, yo-kirjoitukset).
Normaalit ihmiset on tylsiä. Normaali on se peruslähtökohta, mistä aletaan ihmistä määrittämään. Se on se alakasti. Vastakohtana epänormaalit (ketään sortamatta), jotka on normaalia himpun verran ylempänä "mielenkiintoisuutensa" vuoksi. (Vai onko näin vaan meillä kotona?)
Mua on usein sanottu oudoks ja kummalliseks. Toisten suussa ne on ollu mystinen ja salaperäinen. En kyllä oo sen kummallisempi kuin muutkaan, oikeasti. Kyllä mäkin syljen, pesen hampaita, niistän nenää, ja kaikkia noita ihmeellisyyksiä. Tosin.. :) Mun mieliala saattaa vaihtua 5min välein, saatan suuttua jollekin asiasta, johon kyseinen henkilö ei ole voinut mitenkään vaikuttaa. Joudun paniikkiin, jos jotain on kadonnu tai en tiedä, missä joku esine on. (Sattuu päähän ajatellaki, että jotain vois kadota! En tajuu tota itekään :) hienona lisänä puhun yksikseni sillon kun varmasti saan olla rauhassa ;) Puhelen omassa pienessä mielikuvitusmaailmassa ja puhun useiden ihmisten äänellä. Niin esimerkiks puran vihaa ja kiukkua, oletan, mitä toinen ihminen sanois ja vastaan nokkelan tyynesti ja hienostuneesti omalla äänelläni takasin ja saan kohotettua itsetuntoa :) Haluisin kyl tietää tekeekö kukaan muu niin :)
... ja tullut siihen tulokseen että kaikki me olemme outoja, mutta vain osa meistä on friikkejä ja minä olen yksi friikeistä :)
sellasseeseen tulokseen mä olen päätynyt :)
mitä olette uut mieltä???
Harva vaan paljastaa tuntemattomille omia omituisuuksiaan jolloin helposti pitää itseään ja ystäviään oudompina kuin 'tavallista tallaajaa', mutta eipä kukaan ole juuri sen oudompi kuin muutkaan.
olen outo en millään kuulu ns. normaaleihin. jokanen ihminen on yksilönsä elikkä normaalia ihmistä ei sisimmissään ole se on vaan media ja tyhmää luokittelua ihmisestä joka luokitellaan jokaseen ns.normaaliin ajatteluun. ei ole epä-normalia ja normaalia ihmistä on vain ihmisiä omissa persoonissaan ja huolineensa.