En minä tätä halunnut
vaikka en ole sinua usein ajatellutkaan.
En minä halunnut, että tästä lähtien liität minuun häpeän ja katumuksen.
En minä halunnut että vihaat itseäsi, tekoasi
jota muistan hymyillen...
Minä palasin hetkeksi viattomuuteen, tunsin iloa
tuttuutta, turvallisuuta
Sitten tajusin, mitä se merkitsi sinulle.
Sinulla on valo johon minä toin pimeyden
minulla pimeys, johon sinä toit valoa.
Ole vahva. Olet kaunis ja puhdas.
vaikka en ole sinua usein ajatellutkaan.
En minä halunnut, että tästä lähtien liität minuun häpeän ja katumuksen.
En minä halunnut että vihaat itseäsi, tekoasi
jota muistan hymyillen...
Minä palasin hetkeksi viattomuuteen, tunsin iloa
tuttuutta, turvallisuuta
Sitten tajusin, mitä se merkitsi sinulle.
Sinulla on valo johon minä toin pimeyden
minulla pimeys, johon sinä toit valoa.
Ole vahva. Olet kaunis ja puhdas.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tiedän sen tunteen.
Mitä on hävetä.
Mitä on vihata itseään.
Vaikkei edes tapahtunut
mitään...
Olematta olen.
Itseäni vihaan
edessäsi
vaikka muuten olisin
puhdas ja kauniskin.
Ja niin, tiedän,
olisin onnellinen
kunnes sinut kohtaisin.
Silloin vajoaisin
syvälle pimeyteen.
Enkä koskaan
antaisi itselleni anteeksi.
En, koskaan!
Niinpä pyydän:
älä ajattele minua, edelleenkään.
Älä katso, älä vilkaise.
Olematta minä olen.
Unohda, ja minä löydän valon,
joskus.
--Kiitos herättelevästä "ajatuksesta",
kiitos, muistoista!