ihan

On väitetty myös maallikkohypnoosissa "tajunnanyhteisöineen", "hypnoosin haltioineen" ja reiki-loitsijoineen olisi uskonnollisuuden piirteitä. Onko maallikkohypnoosissa ollut suoria lahkoyhteyksiä?

Vaihtoehtoisparannuksilla on ollut lahkotaustojakin.

Kultinomaisissa tai suggestiivisissa terapialiikkeissä, tajunnanyhteisöissä, shamaani- ym. rituaaleissa tai lahkoissa huijattujen tai väärinkäytettyjen auttaminen ei ole minkään uskonnon vastustamista. Onko auttavia tahoja?

http://keskustelu.suomi24.fi/terveys_show.fcgi?category=97&conference=4500000000000468&posting=22000000031975223

En tiedä, mitä ajat takaa, kun väität ihmisten lupaavan paranemista, jopa kuolleista herättämistä. Tiedät varmaankin, ettei sellaisia ole tapana luvata. Jumalalta voi pyytää kaikenlaista, mutta mitä siten tapahtuu, on suuremmissa kuin ihmisen käsissä.

Hypnoosi on kiinnostava aihe alan tutkijoille ja mukavaa siitä on muidenkin lukea. Jumalaa ei aina lähestytä huolettomana, vaan usein vasta sitten, kun hypnoosit sun muut hoidot on läpikäyty. Oma tuska ajaa korkeimman eteen, jotta huolettomuuden voisi taas löytää.

Karismaattisissa liikkeissä esiintyvä spontaani huolettomuus on joillekin ihmisille outo asia. Puhutaan hurmoksellisuudesta, kun ihmiset nostavat kätensä ylös laulaessaan ja ylistäessään. Perusluterilaiselle riittää, kun painaa päänsä alas ja kuiskaa hiljaa Hänen Pyhyydelleen. Ihmiset ovat erilaisia, eikä heitä heidän jumalsuhteessaan voi tuomita sen mukaan, mitä hypnoosia opiskellessa on tullut ajatelleeksi. Jumala on täysin arvaamaton siinä suhteessa, kenet Hän ottaa koulutettavakseen ja kenen antaa kasvaa korkoa ihmisopeissa. Molemmissa opeissa on puolensa ja aikansa.

Raamatun Daavid eli melkoista hurmosta Jumalan Hengen vaikutuksesta tanssien ja laulaen. Aikalaiset moitiskelivat häntäkin riehakkaasta esiintymisestä ja häpesivät. Jumala ei hävennyt ja uskonnollisissa piireissä tälle pannaankin enemmän painoarvoa.

Uskonnollinen ihminen käy jatkuvaa keskustelua Jumalansa kanssa, eikä hänen tarkoituksenaan ole loukata kanssaihmisiä silloin, kun Jumalan Henki ravistelee hänen kehoaan karismaattisen liikkeen kokouksessa. Jumala toimii niin kuin toimii, eikä kysele, mieltyykö ihminen Hänen tapaansa toimia.

Hypnoosiliitossa ei siis ole uususkonnollisuutta tai kulttipiirteitä, nimimerkki Uudelleen Julkin mukaan? Entä miten kommentoit SHY:n nykytilannetta sen terapeuttilistan, Tajunnan taito-kirjan ja eräiden Hypnologia-lehden kirjoitusten pohjalta?

Hypnoositilan ja suggestiivisen vaikuttamisen väärinkäyttö on vakava asia!


Nimimerkki uudelleen julki kirjoitti: "haluaa vakuuttaa, että maallikkohypnoosin piirissä olisi samankaltaista hurmahenkisyyttä.

"1970-luvun lopusta 1990-luvun alkuun olin lähellä SHY.tä, eikä siellä ainakaan silloin ollut havaittavissa kultinomaisuutta eikä terapiauskovaisuutta, haltioineen ja tietäjineen.
Nykyistä tilannetta en tiedä.

"Hypnoosiliiton tunnen 1990-luvun alusta alkaen ja uskon tuntevani hyvinkin tarkkaan yhdistyksen torjuvan kannan mystiikan, new agen, ym vaihtoehtouskonnollisterapioiden suhteen. Jos joku jäsen tuntee vetoa senkaltaiseen, hän varmaankin hakeutuu seuraan, jossa hän saa vastakaikua kiinnostukselleen. Hypnoosiliitto on HYPNOOSIliitto, ei seurakunta, lahko tai liike.

Prosessi - ja sitomisen keinot - ovat varmasti samantyyppisiä sekä uskonnollisissa lahkoissa että lahkonomaisissa terapiayhteisöissä. Ethän kiistä varsien monien ihmetystä tai kokemuksia toisessa maallikkoliikkeessä

Lainaan erästä komenttia: "Retorisena kysymyksenä heitän ilmaan: Mitä voi tapahtua, jos hypnoosiherkille ihmisille, joiden väitetään innokkaimmin hakeutuvan hypnoosikursseille, opetetaan hypnoosia hyväksikäyttäen hypnoosimenetelmiä ja hypnoosin käyttöä? "


http://keskustelu.suomi24.fi/terveys_show.fcgi?category=97&conference=4500000000000468&posting=22000000031979146

kiinnostava reaktio kirjoitti:

Prosessi - ja sitomisen keinot - ovat varmasti samantyyppisiä sekä uskonnollisissa lahkoissa että lahkonomaisissa terapiayhteisöissä. Ethän kiistä varsien monien ihmetystä tai kokemuksia toisessa maallikkoliikkeessä

Lainaan erästä komenttia: "Retorisena kysymyksenä heitän ilmaan: Mitä voi tapahtua, jos hypnoosiherkille ihmisille, joiden väitetään innokkaimmin hakeutuvan hypnoosikursseille, opetetaan hypnoosia hyväksikäyttäen hypnoosimenetelmiä ja hypnoosin käyttöä? "


http://keskustelu.suomi24.fi/terveys_show.fcgi?category=97&conference=4500000000000468&posting=22000000031979146

enkä kommentoida SHY.n toimintatapoja enkä ideologiaa, sillä en tiedä enkä tunne niitä. Värikkäitä väittämiä on esitetty näillä sivuilla. Jotkut ehkä tietävät tai ovat tietävinään.

ottaa kantaa kirjoitti:

enkä kommentoida SHY.n toimintatapoja enkä ideologiaa, sillä en tiedä enkä tunne niitä. Värikkäitä väittämiä on esitetty näillä sivuilla. Jotkut ehkä tietävät tai ovat tietävinään.

Hassua puhua väitteistä. Minä tiedän paitsi omalta osaltani faktan "väitteiden" takana, myös suuren joukon muiden kokemia psykokultin "roiskeita".

Istuin muutama ilta sitten ystävieni kanssa iltaa ja kuulin taas kuolemasta, jonka tapauksen juuret ovat syvällä henkisen hyväksikäytön mullassa - tällä kertaa NLP:n puolella.

Tuon ko. NLP:n "hyötyläisten" joukko koostuu tärkeiltä osin samasta toimiryhmästä kuin jotka ovat loanneet hypnoosin maineen luomalla hypnoosi-ilmiön sisällä toimivan (väitän) uususkonnollisen ryhmittymän.

Taas yksi tuttava elinpiiristäni on poissa. Hänen kertomuksensa kokemuksistaan psykopuuhastelijoiden rahastajajoukoissa olisivat (kuulemani mukaan) olleet oikea ylistyshymni "puoskarilain" tarpeelle.

Ohessa Ministeri Risikon puhe:

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Seminaari: Täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen asema Suomessa

Helsinki, 9.5.2008, klo 12.05

Julkaisuvapaa klo 12.35



Hyvät seminaarin osanottajat

Tuon mielelläni ministeriön terveiset, sillä tämä seminaarin aika on meillä todella ajankohtainen. Olen juuri asettamassa työryhmää, joka tulee pohtimaan vaihtoehtohoitoja ja niiden sääntelytarpeita.

Vaihtoehtohoidot kaikkine niihin liittyvine moninaisine näkökohtineen ovat olleet näyttävästi esillä jo vuosia. Hoitomuotojen ja palvelun tarjoajien määrä on jatkuvasti kasvanut, ja näiden myötä myös palvelujen käyttö.

Mitä vaihtoehtohoidolla tarkoitetaan ja miksi niitä pitäisi nimittää? Jo tästä on monta eri mielipidettä. Hoitoihin liittyy paljon periaatteellista ja myös tunnepitoista vastakkainasettelua. Nimitykset vaihtelevat katsantokantojen mukaan, ja henkilön käyttämästä termistä voi jo päätellä miten kyseinen henkilö alaan suhtautuu.

Eniten käytetty termi näyttää olevan ”vaihtoehtohoidot”, mutta tämän rinnalla käytetään nykyisin yhä useammin termejä täydentävä hoito ja uskomushoito. ”Uskomushoito” – termiä käyttävät etenkin vaihtoehtohoitoihin kriittisesti suhtautuvat tutkijat. Täydentävät hoitomuodot on sovinnollinen termi, joka korostaa valinnanvapautta ja eroaa vaihtoehtohoidosta siinä, että vastakkainasettelu suhteessa viralliseen terveydenhoitoon on vähemmän jyrkkä.

Osa potilaista käyttää vaihtoehtohoitoja juuri täydentävässä mielessä, he hakevat apua vaivoihinsa useilta asiantuntijoilta liikkuen joustavasti hoitomuodosta toiseen. Yksinomaisena hoitona vaihtoehtohoitoja käyttää noin prosentti väestöstä. Kuten totesin, yleensä käyttäjät pitävät vaihtoehtohoitoja lääketieteeseen perustuvia hoitoja täydentävinä.



Hyvät kuulijat

Kuten jo nimitykset kertovat, on vaihtoehtoisten hoitojen kenttä melko pirstaleinen ja virallisen lääketieteen edustajien suhtautuminen näihin hoitoihin vaihtelee. Myös keskustelu tulevan lainsäädännön tarpeesta kuvastaa asenteita ja luo lisäksi ikävää vastakkainasettelua. Haluankin ilmoittaa, että termi ”puoskarilaki” pitäisi tuomita pannaan ja tuleville pykälille pitäisi löytää nimitys, joka olisi naseva mutta samalla neutraali.

Koululääketieteen edustajilla voi olla opittavaa vaihtoehtohoidoista ja etenkin vaihtoehtoterapeuttien kyvystä inhimilliseen vuorovaikutukseen. Vaihtoehtoterapeutit hallitsevat usein taitavasti inhimillisen vuorovaikutuksen yksinkertaiset perusperiaatteet: kiireettömyyden, potilaan asiaan paneutuvan lähestymistavan ja myötäelävän kuuntelemisen.

Vaikka lääkäri pitäytyy tosiasioissa ja tieteellisessä näytössä, mutta ei kykene saamaan potilaaseensa todellista kontaktia, voi potilas pettyä, jättää hoitoohjeet noudattamatta ja hakeutua tämän vuoksi vaihtoehtohoitojen pariin. Samoin voi käydä silloin, jos potilas on käyttänyt hoitoja koululääketiedettä täydentävässä mielessä ja lääkäri suhtautuu tähän tuomitsevasti. Ei myöskään pidä unohtaa sitä, että potilaan vahva usko ja sitoutuminen hoitoon on arvokas apu paranemisprosessissa, myös perinteiseen lääketieteeseen perustuvassa terveydenhoidossa.



Hyvä yleisö

Terveydenhuollosta on paljon lainsäädäntöä, sen sijaan vaihtoehtohoidoista ei omia säännöksiä ole. Näitä hoitoja koskevat yleiset tuotevastuuta ja tuoteturvallisuutta koskevat säädökset, rikoslainsäädäntö, vahingonkorvauslainsäädäntö ja kuluttajansuojalainsäädäntö.

Terveydenhuollon ammattihenkilöiden koulutusta säädellään ja heidän toimintaansa valvotaan huolellisesti. Suuri enemmistö vaihtoehtoterapeuteista ei ole suorittanut terveydenhuollon tutkintoa; kuka tahansa voi ryhtyä terapeutiksi, kunhan ei käytä virallisia terveydenhuollon ammattinimikkeitä. Vaihtoehtoterapeuttien kouluttaminen on vapaata eikä koulutusohjelmien sisällöstä ole virallisia vaatimuksia. Osa terapeuteista on kuitenkin hyvin motivoitunut kouluttautumaan ja hankkii tietoa monipuolisesti ja pitkäjännitteisesti.

Vaihtoehtoterapeutin ammatin harjoittaminen ei myöskään edellytä potilasasiakirjan pitoa, potilasvakuutusta tai muita virallisten terveydenhuollon ammattien harjoittajia koskevia velvoitteita.

Tämä tilanne ei ole hyvä kenenkään näkökulmasta.



Aloitteet työryhmän perustamiselle

Meille sosiaali- ja terveysministeriöön on tullut kaksi aloitetta vaihtoehtohoitoja käsittelevän työryhmän perustamiseksi. Suomen Mielenterveysseuran tekemän aloitteen pontimena oli tarve selvittää erilaisilla hoitomuodoilla väärin kohdeltujen henkilöiden oikeusturva. Mielenterveysseura halusi kiinnittää huomiota siihen, että erityisesti mielenterveyden alalle on tullut lisää erilaisia vaihtoehtohoitoja kuten hypnologiaa ja rajatiedon erilaisia hoitomuotoja.

Kun hoitoa hakeneet ihmiset kokevat tulleensa väärinkohdelluiksi, heidän kuuluu kääntyä kuluttajaviranomaisen tai poliisin puoleen. Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle asia kuuluu vain, jos jossa hoidon antaja on terveydenhuollon ammattihenkilö. Mielenterveysseuran mielestä on tapauksia, joiden osalta nykyiset valvonta- ja seuraamusmenettelyt eivät riitä ja väärinkäytösten kohteeksi joutuneiden ihmisten oikeusturvaa pitäisi parantaa.

Luonnonlääketieteen Keskusliiton työryhmää koskeva aloite koskee puolestaan koulutettujen terapeuttien oikeuksia ja velvollisuuksia. Liitto toteaa parantaneensa palveluja käyttävien asiakkaiden turvallisuutta ja täsmentäneensä kouluttautuneiden terapeuttien koulutusvaatimuksia. Liitto katsoo, että yhteiskunnan tulisi tukea kansalaisten tarvetta ja halua valita samoilla ehdoilla sekä koululääketieteen palveluja että luontaishoitoja. Näitä asioita pitää liiton mielestä selvittää ja laatia sitten tarvittavat säännökset.

Myös viranomaiset ovat kysyneet, riittääkö nykyinen lainsäädäntö. Eduskunnan oikeusasiamies pyysi viitisen vuotta sitten sosiaali- ja terveysministeriöltä lausuntoa siitä, pitäisikö lainsäädäntöä mahdollisesti muuttaa niin, että Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle annettaisiin nykyistä paremmat edellytykset puuttua luvattomaan terveydenhuollon ammattihenkilönä toimimiseen. Pyynnön taustalla oli huoli siitä, että eräät vaihtoehtohoidot voisivat vaarantaa potilasturvallisuutta ja että hoitoja pitäisi voida valvoa paremmin. Vielä tuolloin, vuonna 2003, ministeriö ei pitänyt tarpeellisena laajentaa TEO:n valvontaa koskevaa toimivaltaa, ja katsoi, että esimerkiksi laiton lääkärintoimen harjoittaminen on jo nykyisin säännöksin riittävästi estetty.

Nyt kantamme on muuttunut. Entistä valveutuneempien, osaavampien ja oma-aloitteellisempien suomalaisten valinnanvapautta tulee kunnioittaa. Siksi on hyvä, että meille on tarjolla erilaisia palveluja myös terveyden ja hyvinvoinnin alueella. Samalla on tunnustettava, että jotkut vaihtoehtohoidot voivat tuoda enemmän haittaa kuin hyötyä. Myös eräät potilasryhmät kuten psyykkisesti sairaat tarvitsevat erityistä suojaa.

Mielestäni olennaista on se, että ihmisten hädänalaista tilaa, hyväuskoisuutta tai johdateltavuutta ei käytetä hyväksi. Haavoittuvaisessa tilassa olevalle ihmiselle on helppo markkinoida myös sellaisia hoitomenetelmiä, joista ei ole odotettavissa hyötyä. Potilaassa ei saa herättää epärealistisia toiveita, oli sitten kyse koululääke-tieteestä tai vaihtoehtohoidoista. Tämän vuoksi vaihtoehtohoitojen laajaan ja monimuotoiseen kenttään pitäisi saada selvyyttä ja vetää rajat, mitä hoidoissa ei saa ylittää.

Keskustelu vaihtoehtohoidoista niiden hyvine ja huonoine puolineen on viime vuosina lisääntynyt. Minulle on käynyt selväksi, että parhaiten nykyinen epäselvä tilanne selkiytyy parhaiten virallisen työryhmän muodossa. Katson myös, että ilman uusia lakipykäliä emme pääse asiassa riittävästi eteenpäin. Tarvitsemme siis vaihtoehtohoidoista annettavia laintasoisia säännöksiä. Tarve johtuu erityisesti asiakkaan ja potilaan heikosta oikeusturvasta, johon liittyy vaihtoehtohoitojen riittämätön valvonta ja potilasturvallisuutta koskevat ongelmat.

Tulemme asettamaan tämän kuukauden aikana vaihtoehtohoitoja ja niiden sääntelytarpeita selvittävän työryhmän. Ryhmä aloittaa työnsä kesäkuussa ja työskentelee ensi vuoden helmikuun loppuun. Tehtävänä on selvittää täydentäviin hoitoihin ja vaihtoehtohoitoihin liittyvät, potilasturvallisuuden kannalta keskeisimmät ongelmat, kuulla asiantuntijoita, arvioida lainsäädäntötarpeen laajuus ja tehdä tämän pohjalta tarpeelliset ehdotukset. Vuoden kuluttua olemme siis tältä osin paljon viisaampia.



Arvoisat kuulijat

Kiitän tästä seminaarista ja toivon, että vuoropuhelu virallisen lääketieteen edustajien ja täydentävien hoitojen edustajien välillä jatkuu sellaisena kuin sen pitäisi olla myös yksittäisen hoitajan ja potilaan välillä: toinen toistaan kuunnellen ja toisen mielipidettä ymmärtäen ja toisiltaan oppien.



Sosiaalista ja terveellistä kevättä!


...myös minun puolestani! Terv. Markku Paunonen

markkupaunonen kirjoitti:

Hassua puhua väitteistä. Minä tiedän paitsi omalta osaltani faktan "väitteiden" takana, myös suuren joukon muiden kokemia psykokultin "roiskeita".

Istuin muutama ilta sitten ystävieni kanssa iltaa ja kuulin taas kuolemasta, jonka tapauksen juuret ovat syvällä henkisen hyväksikäytön mullassa - tällä kertaa NLP:n puolella.

Tuon ko. NLP:n "hyötyläisten" joukko koostuu tärkeiltä osin samasta toimiryhmästä kuin jotka ovat loanneet hypnoosin maineen luomalla hypnoosi-ilmiön sisällä toimivan (väitän) uususkonnollisen ryhmittymän.

Taas yksi tuttava elinpiiristäni on poissa. Hänen kertomuksensa kokemuksistaan psykopuuhastelijoiden rahastajajoukoissa olisivat (kuulemani mukaan) olleet oikea ylistyshymni "puoskarilain" tarpeelle.

Ohessa Ministeri Risikon puhe:

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Seminaari: Täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen asema Suomessa

Helsinki, 9.5.2008, klo 12.05

Julkaisuvapaa klo 12.35



Hyvät seminaarin osanottajat

Tuon mielelläni ministeriön terveiset, sillä tämä seminaarin aika on meillä todella ajankohtainen. Olen juuri asettamassa työryhmää, joka tulee pohtimaan vaihtoehtohoitoja ja niiden sääntelytarpeita.

Vaihtoehtohoidot kaikkine niihin liittyvine moninaisine näkökohtineen ovat olleet näyttävästi esillä jo vuosia. Hoitomuotojen ja palvelun tarjoajien määrä on jatkuvasti kasvanut, ja näiden myötä myös palvelujen käyttö.

Mitä vaihtoehtohoidolla tarkoitetaan ja miksi niitä pitäisi nimittää? Jo tästä on monta eri mielipidettä. Hoitoihin liittyy paljon periaatteellista ja myös tunnepitoista vastakkainasettelua. Nimitykset vaihtelevat katsantokantojen mukaan, ja henkilön käyttämästä termistä voi jo päätellä miten kyseinen henkilö alaan suhtautuu.

Eniten käytetty termi näyttää olevan ”vaihtoehtohoidot”, mutta tämän rinnalla käytetään nykyisin yhä useammin termejä täydentävä hoito ja uskomushoito. ”Uskomushoito” – termiä käyttävät etenkin vaihtoehtohoitoihin kriittisesti suhtautuvat tutkijat. Täydentävät hoitomuodot on sovinnollinen termi, joka korostaa valinnanvapautta ja eroaa vaihtoehtohoidosta siinä, että vastakkainasettelu suhteessa viralliseen terveydenhoitoon on vähemmän jyrkkä.

Osa potilaista käyttää vaihtoehtohoitoja juuri täydentävässä mielessä, he hakevat apua vaivoihinsa useilta asiantuntijoilta liikkuen joustavasti hoitomuodosta toiseen. Yksinomaisena hoitona vaihtoehtohoitoja käyttää noin prosentti väestöstä. Kuten totesin, yleensä käyttäjät pitävät vaihtoehtohoitoja lääketieteeseen perustuvia hoitoja täydentävinä.



Hyvät kuulijat

Kuten jo nimitykset kertovat, on vaihtoehtoisten hoitojen kenttä melko pirstaleinen ja virallisen lääketieteen edustajien suhtautuminen näihin hoitoihin vaihtelee. Myös keskustelu tulevan lainsäädännön tarpeesta kuvastaa asenteita ja luo lisäksi ikävää vastakkainasettelua. Haluankin ilmoittaa, että termi ”puoskarilaki” pitäisi tuomita pannaan ja tuleville pykälille pitäisi löytää nimitys, joka olisi naseva mutta samalla neutraali.

Koululääketieteen edustajilla voi olla opittavaa vaihtoehtohoidoista ja etenkin vaihtoehtoterapeuttien kyvystä inhimilliseen vuorovaikutukseen. Vaihtoehtoterapeutit hallitsevat usein taitavasti inhimillisen vuorovaikutuksen yksinkertaiset perusperiaatteet: kiireettömyyden, potilaan asiaan paneutuvan lähestymistavan ja myötäelävän kuuntelemisen.

Vaikka lääkäri pitäytyy tosiasioissa ja tieteellisessä näytössä, mutta ei kykene saamaan potilaaseensa todellista kontaktia, voi potilas pettyä, jättää hoitoohjeet noudattamatta ja hakeutua tämän vuoksi vaihtoehtohoitojen pariin. Samoin voi käydä silloin, jos potilas on käyttänyt hoitoja koululääketiedettä täydentävässä mielessä ja lääkäri suhtautuu tähän tuomitsevasti. Ei myöskään pidä unohtaa sitä, että potilaan vahva usko ja sitoutuminen hoitoon on arvokas apu paranemisprosessissa, myös perinteiseen lääketieteeseen perustuvassa terveydenhoidossa.



Hyvä yleisö

Terveydenhuollosta on paljon lainsäädäntöä, sen sijaan vaihtoehtohoidoista ei omia säännöksiä ole. Näitä hoitoja koskevat yleiset tuotevastuuta ja tuoteturvallisuutta koskevat säädökset, rikoslainsäädäntö, vahingonkorvauslainsäädäntö ja kuluttajansuojalainsäädäntö.

Terveydenhuollon ammattihenkilöiden koulutusta säädellään ja heidän toimintaansa valvotaan huolellisesti. Suuri enemmistö vaihtoehtoterapeuteista ei ole suorittanut terveydenhuollon tutkintoa; kuka tahansa voi ryhtyä terapeutiksi, kunhan ei käytä virallisia terveydenhuollon ammattinimikkeitä. Vaihtoehtoterapeuttien kouluttaminen on vapaata eikä koulutusohjelmien sisällöstä ole virallisia vaatimuksia. Osa terapeuteista on kuitenkin hyvin motivoitunut kouluttautumaan ja hankkii tietoa monipuolisesti ja pitkäjännitteisesti.

Vaihtoehtoterapeutin ammatin harjoittaminen ei myöskään edellytä potilasasiakirjan pitoa, potilasvakuutusta tai muita virallisten terveydenhuollon ammattien harjoittajia koskevia velvoitteita.

Tämä tilanne ei ole hyvä kenenkään näkökulmasta.



Aloitteet työryhmän perustamiselle

Meille sosiaali- ja terveysministeriöön on tullut kaksi aloitetta vaihtoehtohoitoja käsittelevän työryhmän perustamiseksi. Suomen Mielenterveysseuran tekemän aloitteen pontimena oli tarve selvittää erilaisilla hoitomuodoilla väärin kohdeltujen henkilöiden oikeusturva. Mielenterveysseura halusi kiinnittää huomiota siihen, että erityisesti mielenterveyden alalle on tullut lisää erilaisia vaihtoehtohoitoja kuten hypnologiaa ja rajatiedon erilaisia hoitomuotoja.

Kun hoitoa hakeneet ihmiset kokevat tulleensa väärinkohdelluiksi, heidän kuuluu kääntyä kuluttajaviranomaisen tai poliisin puoleen. Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle asia kuuluu vain, jos jossa hoidon antaja on terveydenhuollon ammattihenkilö. Mielenterveysseuran mielestä on tapauksia, joiden osalta nykyiset valvonta- ja seuraamusmenettelyt eivät riitä ja väärinkäytösten kohteeksi joutuneiden ihmisten oikeusturvaa pitäisi parantaa.

Luonnonlääketieteen Keskusliiton työryhmää koskeva aloite koskee puolestaan koulutettujen terapeuttien oikeuksia ja velvollisuuksia. Liitto toteaa parantaneensa palveluja käyttävien asiakkaiden turvallisuutta ja täsmentäneensä kouluttautuneiden terapeuttien koulutusvaatimuksia. Liitto katsoo, että yhteiskunnan tulisi tukea kansalaisten tarvetta ja halua valita samoilla ehdoilla sekä koululääketieteen palveluja että luontaishoitoja. Näitä asioita pitää liiton mielestä selvittää ja laatia sitten tarvittavat säännökset.

Myös viranomaiset ovat kysyneet, riittääkö nykyinen lainsäädäntö. Eduskunnan oikeusasiamies pyysi viitisen vuotta sitten sosiaali- ja terveysministeriöltä lausuntoa siitä, pitäisikö lainsäädäntöä mahdollisesti muuttaa niin, että Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle annettaisiin nykyistä paremmat edellytykset puuttua luvattomaan terveydenhuollon ammattihenkilönä toimimiseen. Pyynnön taustalla oli huoli siitä, että eräät vaihtoehtohoidot voisivat vaarantaa potilasturvallisuutta ja että hoitoja pitäisi voida valvoa paremmin. Vielä tuolloin, vuonna 2003, ministeriö ei pitänyt tarpeellisena laajentaa TEO:n valvontaa koskevaa toimivaltaa, ja katsoi, että esimerkiksi laiton lääkärintoimen harjoittaminen on jo nykyisin säännöksin riittävästi estetty.

Nyt kantamme on muuttunut. Entistä valveutuneempien, osaavampien ja oma-aloitteellisempien suomalaisten valinnanvapautta tulee kunnioittaa. Siksi on hyvä, että meille on tarjolla erilaisia palveluja myös terveyden ja hyvinvoinnin alueella. Samalla on tunnustettava, että jotkut vaihtoehtohoidot voivat tuoda enemmän haittaa kuin hyötyä. Myös eräät potilasryhmät kuten psyykkisesti sairaat tarvitsevat erityistä suojaa.

Mielestäni olennaista on se, että ihmisten hädänalaista tilaa, hyväuskoisuutta tai johdateltavuutta ei käytetä hyväksi. Haavoittuvaisessa tilassa olevalle ihmiselle on helppo markkinoida myös sellaisia hoitomenetelmiä, joista ei ole odotettavissa hyötyä. Potilaassa ei saa herättää epärealistisia toiveita, oli sitten kyse koululääke-tieteestä tai vaihtoehtohoidoista. Tämän vuoksi vaihtoehtohoitojen laajaan ja monimuotoiseen kenttään pitäisi saada selvyyttä ja vetää rajat, mitä hoidoissa ei saa ylittää.

Keskustelu vaihtoehtohoidoista niiden hyvine ja huonoine puolineen on viime vuosina lisääntynyt. Minulle on käynyt selväksi, että parhaiten nykyinen epäselvä tilanne selkiytyy parhaiten virallisen työryhmän muodossa. Katson myös, että ilman uusia lakipykäliä emme pääse asiassa riittävästi eteenpäin. Tarvitsemme siis vaihtoehtohoidoista annettavia laintasoisia säännöksiä. Tarve johtuu erityisesti asiakkaan ja potilaan heikosta oikeusturvasta, johon liittyy vaihtoehtohoitojen riittämätön valvonta ja potilasturvallisuutta koskevat ongelmat.

Tulemme asettamaan tämän kuukauden aikana vaihtoehtohoitoja ja niiden sääntelytarpeita selvittävän työryhmän. Ryhmä aloittaa työnsä kesäkuussa ja työskentelee ensi vuoden helmikuun loppuun. Tehtävänä on selvittää täydentäviin hoitoihin ja vaihtoehtohoitoihin liittyvät, potilasturvallisuuden kannalta keskeisimmät ongelmat, kuulla asiantuntijoita, arvioida lainsäädäntötarpeen laajuus ja tehdä tämän pohjalta tarpeelliset ehdotukset. Vuoden kuluttua olemme siis tältä osin paljon viisaampia.



Arvoisat kuulijat

Kiitän tästä seminaarista ja toivon, että vuoropuhelu virallisen lääketieteen edustajien ja täydentävien hoitojen edustajien välillä jatkuu sellaisena kuin sen pitäisi olla myös yksittäisen hoitajan ja potilaan välillä: toinen toistaan kuunnellen ja toisen mielipidettä ymmärtäen ja toisiltaan oppien.



Sosiaalista ja terveellistä kevättä!


...myös minun puolestani! Terv. Markku Paunonen

Kiitos, että laitoit tämän peruspalveluministeri Risikon puheen näkyviin. Hänen puhettaan on todella ilahduttavaa lukea. Hän käsittelee intohimoja herättäneitä kysymyksiä kiihkottomasti ja tarkastelee tasapuolisesti asioita eri intressiryhmien näkökulmista. Tällaista kyvykkyyttä ja avarakatseisuutta kaipaan tällekin keskustelupalstalle ikävän mustamaalaamisen ja halventavien nimittelyjen sijaan.

markkupaunonen kirjoitti:

Hassua puhua väitteistä. Minä tiedän paitsi omalta osaltani faktan "väitteiden" takana, myös suuren joukon muiden kokemia psykokultin "roiskeita".

Istuin muutama ilta sitten ystävieni kanssa iltaa ja kuulin taas kuolemasta, jonka tapauksen juuret ovat syvällä henkisen hyväksikäytön mullassa - tällä kertaa NLP:n puolella.

Tuon ko. NLP:n "hyötyläisten" joukko koostuu tärkeiltä osin samasta toimiryhmästä kuin jotka ovat loanneet hypnoosin maineen luomalla hypnoosi-ilmiön sisällä toimivan (väitän) uususkonnollisen ryhmittymän.

Taas yksi tuttava elinpiiristäni on poissa. Hänen kertomuksensa kokemuksistaan psykopuuhastelijoiden rahastajajoukoissa olisivat (kuulemani mukaan) olleet oikea ylistyshymni "puoskarilain" tarpeelle.

Ohessa Ministeri Risikon puhe:

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Seminaari: Täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen asema Suomessa

Helsinki, 9.5.2008, klo 12.05

Julkaisuvapaa klo 12.35



Hyvät seminaarin osanottajat

Tuon mielelläni ministeriön terveiset, sillä tämä seminaarin aika on meillä todella ajankohtainen. Olen juuri asettamassa työryhmää, joka tulee pohtimaan vaihtoehtohoitoja ja niiden sääntelytarpeita.

Vaihtoehtohoidot kaikkine niihin liittyvine moninaisine näkökohtineen ovat olleet näyttävästi esillä jo vuosia. Hoitomuotojen ja palvelun tarjoajien määrä on jatkuvasti kasvanut, ja näiden myötä myös palvelujen käyttö.

Mitä vaihtoehtohoidolla tarkoitetaan ja miksi niitä pitäisi nimittää? Jo tästä on monta eri mielipidettä. Hoitoihin liittyy paljon periaatteellista ja myös tunnepitoista vastakkainasettelua. Nimitykset vaihtelevat katsantokantojen mukaan, ja henkilön käyttämästä termistä voi jo päätellä miten kyseinen henkilö alaan suhtautuu.

Eniten käytetty termi näyttää olevan ”vaihtoehtohoidot”, mutta tämän rinnalla käytetään nykyisin yhä useammin termejä täydentävä hoito ja uskomushoito. ”Uskomushoito” – termiä käyttävät etenkin vaihtoehtohoitoihin kriittisesti suhtautuvat tutkijat. Täydentävät hoitomuodot on sovinnollinen termi, joka korostaa valinnanvapautta ja eroaa vaihtoehtohoidosta siinä, että vastakkainasettelu suhteessa viralliseen terveydenhoitoon on vähemmän jyrkkä.

Osa potilaista käyttää vaihtoehtohoitoja juuri täydentävässä mielessä, he hakevat apua vaivoihinsa useilta asiantuntijoilta liikkuen joustavasti hoitomuodosta toiseen. Yksinomaisena hoitona vaihtoehtohoitoja käyttää noin prosentti väestöstä. Kuten totesin, yleensä käyttäjät pitävät vaihtoehtohoitoja lääketieteeseen perustuvia hoitoja täydentävinä.



Hyvät kuulijat

Kuten jo nimitykset kertovat, on vaihtoehtoisten hoitojen kenttä melko pirstaleinen ja virallisen lääketieteen edustajien suhtautuminen näihin hoitoihin vaihtelee. Myös keskustelu tulevan lainsäädännön tarpeesta kuvastaa asenteita ja luo lisäksi ikävää vastakkainasettelua. Haluankin ilmoittaa, että termi ”puoskarilaki” pitäisi tuomita pannaan ja tuleville pykälille pitäisi löytää nimitys, joka olisi naseva mutta samalla neutraali.

Koululääketieteen edustajilla voi olla opittavaa vaihtoehtohoidoista ja etenkin vaihtoehtoterapeuttien kyvystä inhimilliseen vuorovaikutukseen. Vaihtoehtoterapeutit hallitsevat usein taitavasti inhimillisen vuorovaikutuksen yksinkertaiset perusperiaatteet: kiireettömyyden, potilaan asiaan paneutuvan lähestymistavan ja myötäelävän kuuntelemisen.

Vaikka lääkäri pitäytyy tosiasioissa ja tieteellisessä näytössä, mutta ei kykene saamaan potilaaseensa todellista kontaktia, voi potilas pettyä, jättää hoitoohjeet noudattamatta ja hakeutua tämän vuoksi vaihtoehtohoitojen pariin. Samoin voi käydä silloin, jos potilas on käyttänyt hoitoja koululääketiedettä täydentävässä mielessä ja lääkäri suhtautuu tähän tuomitsevasti. Ei myöskään pidä unohtaa sitä, että potilaan vahva usko ja sitoutuminen hoitoon on arvokas apu paranemisprosessissa, myös perinteiseen lääketieteeseen perustuvassa terveydenhoidossa.



Hyvä yleisö

Terveydenhuollosta on paljon lainsäädäntöä, sen sijaan vaihtoehtohoidoista ei omia säännöksiä ole. Näitä hoitoja koskevat yleiset tuotevastuuta ja tuoteturvallisuutta koskevat säädökset, rikoslainsäädäntö, vahingonkorvauslainsäädäntö ja kuluttajansuojalainsäädäntö.

Terveydenhuollon ammattihenkilöiden koulutusta säädellään ja heidän toimintaansa valvotaan huolellisesti. Suuri enemmistö vaihtoehtoterapeuteista ei ole suorittanut terveydenhuollon tutkintoa; kuka tahansa voi ryhtyä terapeutiksi, kunhan ei käytä virallisia terveydenhuollon ammattinimikkeitä. Vaihtoehtoterapeuttien kouluttaminen on vapaata eikä koulutusohjelmien sisällöstä ole virallisia vaatimuksia. Osa terapeuteista on kuitenkin hyvin motivoitunut kouluttautumaan ja hankkii tietoa monipuolisesti ja pitkäjännitteisesti.

Vaihtoehtoterapeutin ammatin harjoittaminen ei myöskään edellytä potilasasiakirjan pitoa, potilasvakuutusta tai muita virallisten terveydenhuollon ammattien harjoittajia koskevia velvoitteita.

Tämä tilanne ei ole hyvä kenenkään näkökulmasta.



Aloitteet työryhmän perustamiselle

Meille sosiaali- ja terveysministeriöön on tullut kaksi aloitetta vaihtoehtohoitoja käsittelevän työryhmän perustamiseksi. Suomen Mielenterveysseuran tekemän aloitteen pontimena oli tarve selvittää erilaisilla hoitomuodoilla väärin kohdeltujen henkilöiden oikeusturva. Mielenterveysseura halusi kiinnittää huomiota siihen, että erityisesti mielenterveyden alalle on tullut lisää erilaisia vaihtoehtohoitoja kuten hypnologiaa ja rajatiedon erilaisia hoitomuotoja.

Kun hoitoa hakeneet ihmiset kokevat tulleensa väärinkohdelluiksi, heidän kuuluu kääntyä kuluttajaviranomaisen tai poliisin puoleen. Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle asia kuuluu vain, jos jossa hoidon antaja on terveydenhuollon ammattihenkilö. Mielenterveysseuran mielestä on tapauksia, joiden osalta nykyiset valvonta- ja seuraamusmenettelyt eivät riitä ja väärinkäytösten kohteeksi joutuneiden ihmisten oikeusturvaa pitäisi parantaa.

Luonnonlääketieteen Keskusliiton työryhmää koskeva aloite koskee puolestaan koulutettujen terapeuttien oikeuksia ja velvollisuuksia. Liitto toteaa parantaneensa palveluja käyttävien asiakkaiden turvallisuutta ja täsmentäneensä kouluttautuneiden terapeuttien koulutusvaatimuksia. Liitto katsoo, että yhteiskunnan tulisi tukea kansalaisten tarvetta ja halua valita samoilla ehdoilla sekä koululääketieteen palveluja että luontaishoitoja. Näitä asioita pitää liiton mielestä selvittää ja laatia sitten tarvittavat säännökset.

Myös viranomaiset ovat kysyneet, riittääkö nykyinen lainsäädäntö. Eduskunnan oikeusasiamies pyysi viitisen vuotta sitten sosiaali- ja terveysministeriöltä lausuntoa siitä, pitäisikö lainsäädäntöä mahdollisesti muuttaa niin, että Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle annettaisiin nykyistä paremmat edellytykset puuttua luvattomaan terveydenhuollon ammattihenkilönä toimimiseen. Pyynnön taustalla oli huoli siitä, että eräät vaihtoehtohoidot voisivat vaarantaa potilasturvallisuutta ja että hoitoja pitäisi voida valvoa paremmin. Vielä tuolloin, vuonna 2003, ministeriö ei pitänyt tarpeellisena laajentaa TEO:n valvontaa koskevaa toimivaltaa, ja katsoi, että esimerkiksi laiton lääkärintoimen harjoittaminen on jo nykyisin säännöksin riittävästi estetty.

Nyt kantamme on muuttunut. Entistä valveutuneempien, osaavampien ja oma-aloitteellisempien suomalaisten valinnanvapautta tulee kunnioittaa. Siksi on hyvä, että meille on tarjolla erilaisia palveluja myös terveyden ja hyvinvoinnin alueella. Samalla on tunnustettava, että jotkut vaihtoehtohoidot voivat tuoda enemmän haittaa kuin hyötyä. Myös eräät potilasryhmät kuten psyykkisesti sairaat tarvitsevat erityistä suojaa.

Mielestäni olennaista on se, että ihmisten hädänalaista tilaa, hyväuskoisuutta tai johdateltavuutta ei käytetä hyväksi. Haavoittuvaisessa tilassa olevalle ihmiselle on helppo markkinoida myös sellaisia hoitomenetelmiä, joista ei ole odotettavissa hyötyä. Potilaassa ei saa herättää epärealistisia toiveita, oli sitten kyse koululääke-tieteestä tai vaihtoehtohoidoista. Tämän vuoksi vaihtoehtohoitojen laajaan ja monimuotoiseen kenttään pitäisi saada selvyyttä ja vetää rajat, mitä hoidoissa ei saa ylittää.

Keskustelu vaihtoehtohoidoista niiden hyvine ja huonoine puolineen on viime vuosina lisääntynyt. Minulle on käynyt selväksi, että parhaiten nykyinen epäselvä tilanne selkiytyy parhaiten virallisen työryhmän muodossa. Katson myös, että ilman uusia lakipykäliä emme pääse asiassa riittävästi eteenpäin. Tarvitsemme siis vaihtoehtohoidoista annettavia laintasoisia säännöksiä. Tarve johtuu erityisesti asiakkaan ja potilaan heikosta oikeusturvasta, johon liittyy vaihtoehtohoitojen riittämätön valvonta ja potilasturvallisuutta koskevat ongelmat.

Tulemme asettamaan tämän kuukauden aikana vaihtoehtohoitoja ja niiden sääntelytarpeita selvittävän työryhmän. Ryhmä aloittaa työnsä kesäkuussa ja työskentelee ensi vuoden helmikuun loppuun. Tehtävänä on selvittää täydentäviin hoitoihin ja vaihtoehtohoitoihin liittyvät, potilasturvallisuuden kannalta keskeisimmät ongelmat, kuulla asiantuntijoita, arvioida lainsäädäntötarpeen laajuus ja tehdä tämän pohjalta tarpeelliset ehdotukset. Vuoden kuluttua olemme siis tältä osin paljon viisaampia.



Arvoisat kuulijat

Kiitän tästä seminaarista ja toivon, että vuoropuhelu virallisen lääketieteen edustajien ja täydentävien hoitojen edustajien välillä jatkuu sellaisena kuin sen pitäisi olla myös yksittäisen hoitajan ja potilaan välillä: toinen toistaan kuunnellen ja toisen mielipidettä ymmärtäen ja toisiltaan oppien.



Sosiaalista ja terveellistä kevättä!


...myös minun puolestani! Terv. Markku Paunonen

On täysin yhdentekevää millä nimellä tuleva laki laaditaan. Olennaista on, että se tulee ja vaikuttaa omalla tavallaan nykyiseen villiin tilanteeseen ja ennen kaikkea asiakas- / potilasturvallisuuteen. Työryhmä selvittelee tilanteen ja antaa omat ehdotuksensa niin laista kuin muista (esimerkiksi koulutukseen liittyvistä) toimenpiteistä.
On enemmän kuin mielenkiintoista, että valtavasta joukosta vaihtoehtohoitoja ministeri Risikko mainitsee ”hypnologian ja erilaisia rajatiedon hoitomuodot”. Samaan kategoriaan kuulu SHY:n piirissä suosittu NLP, joka on saanut aikaan enemmän pahaa kuin uskotaan.
Ministeri Risikon puhe on sivistynyt mutta poliittinen kannanotto vaihtoehtohoitojen nykyisestä tilanteesta, potilasturvasta jne. ”Puoskarilain” tarpeellisuus tulee puheesta selvästi ilmi. Samaa painotti HS:n pääkirjoitus 16.5.2008.
Väinö Pertamo

Risikon puheesta kirjoitti:

On täysin yhdentekevää millä nimellä tuleva laki laaditaan. Olennaista on, että se tulee ja vaikuttaa omalla tavallaan nykyiseen villiin tilanteeseen ja ennen kaikkea asiakas- / potilasturvallisuuteen. Työryhmä selvittelee tilanteen ja antaa omat ehdotuksensa niin laista kuin muista (esimerkiksi koulutukseen liittyvistä) toimenpiteistä.
On enemmän kuin mielenkiintoista, että valtavasta joukosta vaihtoehtohoitoja ministeri Risikko mainitsee ”hypnologian ja erilaisia rajatiedon hoitomuodot”. Samaan kategoriaan kuulu SHY:n piirissä suosittu NLP, joka on saanut aikaan enemmän pahaa kuin uskotaan.
Ministeri Risikon puhe on sivistynyt mutta poliittinen kannanotto vaihtoehtohoitojen nykyisestä tilanteesta, potilasturvasta jne. ”Puoskarilain” tarpeellisuus tulee puheesta selvästi ilmi. Samaa painotti HS:n pääkirjoitus 16.5.2008.
Väinö Pertamo

on se...että mitä tapahtuu ns. maallikoille, jotka ei kuulu teo:hon ja vielä se, miten lainlaatijat osaavat tehdä lain, jota ei pysty kiertämään. ja tämän tietävät laintekijät jo ja varmaan harovat hiuksiaan...

Risikon puheesta kirjoitti:

On täysin yhdentekevää millä nimellä tuleva laki laaditaan. Olennaista on, että se tulee ja vaikuttaa omalla tavallaan nykyiseen villiin tilanteeseen ja ennen kaikkea asiakas- / potilasturvallisuuteen. Työryhmä selvittelee tilanteen ja antaa omat ehdotuksensa niin laista kuin muista (esimerkiksi koulutukseen liittyvistä) toimenpiteistä.
On enemmän kuin mielenkiintoista, että valtavasta joukosta vaihtoehtohoitoja ministeri Risikko mainitsee ”hypnologian ja erilaisia rajatiedon hoitomuodot”. Samaan kategoriaan kuulu SHY:n piirissä suosittu NLP, joka on saanut aikaan enemmän pahaa kuin uskotaan.
Ministeri Risikon puhe on sivistynyt mutta poliittinen kannanotto vaihtoehtohoitojen nykyisestä tilanteesta, potilasturvasta jne. ”Puoskarilain” tarpeellisuus tulee puheesta selvästi ilmi. Samaa painotti HS:n pääkirjoitus 16.5.2008.
Väinö Pertamo

Pertamon on taas oikeassa: Risikon sivistyneisiin sananpainoihin kätkeytyi teräksinen nyrkki silkkihansikkaissa. "Hypnologia ja rajatieto" nousivat esille ministerin puheissa. Ovatko tajunnantaito, Hypnologian kirjoittelut ja "antaa kaikkien kukkien kukkia"-linja tehneet vaikutuksen ministeriöissä... Entä koulutusten tutkinta?

asiallista kirjoitti:

Kiitos, että laitoit tämän peruspalveluministeri Risikon puheen näkyviin. Hänen puhettaan on todella ilahduttavaa lukea. Hän käsittelee intohimoja herättäneitä kysymyksiä kiihkottomasti ja tarkastelee tasapuolisesti asioita eri intressiryhmien näkökulmista. Tällaista kyvykkyyttä ja avarakatseisuutta kaipaan tällekin keskustelupalstalle ikävän mustamaalaamisen ja halventavien nimittelyjen sijaan.

Terveystieteiden tohtorin (kvalifikaatiotutkimus) viesti oli silkkihansikoitu nyrkki. Luvattu tutkinta varmasti kattaa "hypnologian ja rajatiedon" sekä koulutushuijaukset...

Muistathan Hesari pääkirjoitusosaston pääirjoituksen 16.5.08: Luitko ajan merkit? Aika esittää sivistynyttä?

markkupaunonen kirjoitti:

Hassua puhua väitteistä. Minä tiedän paitsi omalta osaltani faktan "väitteiden" takana, myös suuren joukon muiden kokemia psykokultin "roiskeita".

Istuin muutama ilta sitten ystävieni kanssa iltaa ja kuulin taas kuolemasta, jonka tapauksen juuret ovat syvällä henkisen hyväksikäytön mullassa - tällä kertaa NLP:n puolella.

Tuon ko. NLP:n "hyötyläisten" joukko koostuu tärkeiltä osin samasta toimiryhmästä kuin jotka ovat loanneet hypnoosin maineen luomalla hypnoosi-ilmiön sisällä toimivan (väitän) uususkonnollisen ryhmittymän.

Taas yksi tuttava elinpiiristäni on poissa. Hänen kertomuksensa kokemuksistaan psykopuuhastelijoiden rahastajajoukoissa olisivat (kuulemani mukaan) olleet oikea ylistyshymni "puoskarilain" tarpeelle.

Ohessa Ministeri Risikon puhe:

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Seminaari: Täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen asema Suomessa

Helsinki, 9.5.2008, klo 12.05

Julkaisuvapaa klo 12.35



Hyvät seminaarin osanottajat

Tuon mielelläni ministeriön terveiset, sillä tämä seminaarin aika on meillä todella ajankohtainen. Olen juuri asettamassa työryhmää, joka tulee pohtimaan vaihtoehtohoitoja ja niiden sääntelytarpeita.

Vaihtoehtohoidot kaikkine niihin liittyvine moninaisine näkökohtineen ovat olleet näyttävästi esillä jo vuosia. Hoitomuotojen ja palvelun tarjoajien määrä on jatkuvasti kasvanut, ja näiden myötä myös palvelujen käyttö.

Mitä vaihtoehtohoidolla tarkoitetaan ja miksi niitä pitäisi nimittää? Jo tästä on monta eri mielipidettä. Hoitoihin liittyy paljon periaatteellista ja myös tunnepitoista vastakkainasettelua. Nimitykset vaihtelevat katsantokantojen mukaan, ja henkilön käyttämästä termistä voi jo päätellä miten kyseinen henkilö alaan suhtautuu.

Eniten käytetty termi näyttää olevan ”vaihtoehtohoidot”, mutta tämän rinnalla käytetään nykyisin yhä useammin termejä täydentävä hoito ja uskomushoito. ”Uskomushoito” – termiä käyttävät etenkin vaihtoehtohoitoihin kriittisesti suhtautuvat tutkijat. Täydentävät hoitomuodot on sovinnollinen termi, joka korostaa valinnanvapautta ja eroaa vaihtoehtohoidosta siinä, että vastakkainasettelu suhteessa viralliseen terveydenhoitoon on vähemmän jyrkkä.

Osa potilaista käyttää vaihtoehtohoitoja juuri täydentävässä mielessä, he hakevat apua vaivoihinsa useilta asiantuntijoilta liikkuen joustavasti hoitomuodosta toiseen. Yksinomaisena hoitona vaihtoehtohoitoja käyttää noin prosentti väestöstä. Kuten totesin, yleensä käyttäjät pitävät vaihtoehtohoitoja lääketieteeseen perustuvia hoitoja täydentävinä.



Hyvät kuulijat

Kuten jo nimitykset kertovat, on vaihtoehtoisten hoitojen kenttä melko pirstaleinen ja virallisen lääketieteen edustajien suhtautuminen näihin hoitoihin vaihtelee. Myös keskustelu tulevan lainsäädännön tarpeesta kuvastaa asenteita ja luo lisäksi ikävää vastakkainasettelua. Haluankin ilmoittaa, että termi ”puoskarilaki” pitäisi tuomita pannaan ja tuleville pykälille pitäisi löytää nimitys, joka olisi naseva mutta samalla neutraali.

Koululääketieteen edustajilla voi olla opittavaa vaihtoehtohoidoista ja etenkin vaihtoehtoterapeuttien kyvystä inhimilliseen vuorovaikutukseen. Vaihtoehtoterapeutit hallitsevat usein taitavasti inhimillisen vuorovaikutuksen yksinkertaiset perusperiaatteet: kiireettömyyden, potilaan asiaan paneutuvan lähestymistavan ja myötäelävän kuuntelemisen.

Vaikka lääkäri pitäytyy tosiasioissa ja tieteellisessä näytössä, mutta ei kykene saamaan potilaaseensa todellista kontaktia, voi potilas pettyä, jättää hoitoohjeet noudattamatta ja hakeutua tämän vuoksi vaihtoehtohoitojen pariin. Samoin voi käydä silloin, jos potilas on käyttänyt hoitoja koululääketiedettä täydentävässä mielessä ja lääkäri suhtautuu tähän tuomitsevasti. Ei myöskään pidä unohtaa sitä, että potilaan vahva usko ja sitoutuminen hoitoon on arvokas apu paranemisprosessissa, myös perinteiseen lääketieteeseen perustuvassa terveydenhoidossa.



Hyvä yleisö

Terveydenhuollosta on paljon lainsäädäntöä, sen sijaan vaihtoehtohoidoista ei omia säännöksiä ole. Näitä hoitoja koskevat yleiset tuotevastuuta ja tuoteturvallisuutta koskevat säädökset, rikoslainsäädäntö, vahingonkorvauslainsäädäntö ja kuluttajansuojalainsäädäntö.

Terveydenhuollon ammattihenkilöiden koulutusta säädellään ja heidän toimintaansa valvotaan huolellisesti. Suuri enemmistö vaihtoehtoterapeuteista ei ole suorittanut terveydenhuollon tutkintoa; kuka tahansa voi ryhtyä terapeutiksi, kunhan ei käytä virallisia terveydenhuollon ammattinimikkeitä. Vaihtoehtoterapeuttien kouluttaminen on vapaata eikä koulutusohjelmien sisällöstä ole virallisia vaatimuksia. Osa terapeuteista on kuitenkin hyvin motivoitunut kouluttautumaan ja hankkii tietoa monipuolisesti ja pitkäjännitteisesti.

Vaihtoehtoterapeutin ammatin harjoittaminen ei myöskään edellytä potilasasiakirjan pitoa, potilasvakuutusta tai muita virallisten terveydenhuollon ammattien harjoittajia koskevia velvoitteita.

Tämä tilanne ei ole hyvä kenenkään näkökulmasta.



Aloitteet työryhmän perustamiselle

Meille sosiaali- ja terveysministeriöön on tullut kaksi aloitetta vaihtoehtohoitoja käsittelevän työryhmän perustamiseksi. Suomen Mielenterveysseuran tekemän aloitteen pontimena oli tarve selvittää erilaisilla hoitomuodoilla väärin kohdeltujen henkilöiden oikeusturva. Mielenterveysseura halusi kiinnittää huomiota siihen, että erityisesti mielenterveyden alalle on tullut lisää erilaisia vaihtoehtohoitoja kuten hypnologiaa ja rajatiedon erilaisia hoitomuotoja.

Kun hoitoa hakeneet ihmiset kokevat tulleensa väärinkohdelluiksi, heidän kuuluu kääntyä kuluttajaviranomaisen tai poliisin puoleen. Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle asia kuuluu vain, jos jossa hoidon antaja on terveydenhuollon ammattihenkilö. Mielenterveysseuran mielestä on tapauksia, joiden osalta nykyiset valvonta- ja seuraamusmenettelyt eivät riitä ja väärinkäytösten kohteeksi joutuneiden ihmisten oikeusturvaa pitäisi parantaa.

Luonnonlääketieteen Keskusliiton työryhmää koskeva aloite koskee puolestaan koulutettujen terapeuttien oikeuksia ja velvollisuuksia. Liitto toteaa parantaneensa palveluja käyttävien asiakkaiden turvallisuutta ja täsmentäneensä kouluttautuneiden terapeuttien koulutusvaatimuksia. Liitto katsoo, että yhteiskunnan tulisi tukea kansalaisten tarvetta ja halua valita samoilla ehdoilla sekä koululääketieteen palveluja että luontaishoitoja. Näitä asioita pitää liiton mielestä selvittää ja laatia sitten tarvittavat säännökset.

Myös viranomaiset ovat kysyneet, riittääkö nykyinen lainsäädäntö. Eduskunnan oikeusasiamies pyysi viitisen vuotta sitten sosiaali- ja terveysministeriöltä lausuntoa siitä, pitäisikö lainsäädäntöä mahdollisesti muuttaa niin, että Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle annettaisiin nykyistä paremmat edellytykset puuttua luvattomaan terveydenhuollon ammattihenkilönä toimimiseen. Pyynnön taustalla oli huoli siitä, että eräät vaihtoehtohoidot voisivat vaarantaa potilasturvallisuutta ja että hoitoja pitäisi voida valvoa paremmin. Vielä tuolloin, vuonna 2003, ministeriö ei pitänyt tarpeellisena laajentaa TEO:n valvontaa koskevaa toimivaltaa, ja katsoi, että esimerkiksi laiton lääkärintoimen harjoittaminen on jo nykyisin säännöksin riittävästi estetty.

Nyt kantamme on muuttunut. Entistä valveutuneempien, osaavampien ja oma-aloitteellisempien suomalaisten valinnanvapautta tulee kunnioittaa. Siksi on hyvä, että meille on tarjolla erilaisia palveluja myös terveyden ja hyvinvoinnin alueella. Samalla on tunnustettava, että jotkut vaihtoehtohoidot voivat tuoda enemmän haittaa kuin hyötyä. Myös eräät potilasryhmät kuten psyykkisesti sairaat tarvitsevat erityistä suojaa.

Mielestäni olennaista on se, että ihmisten hädänalaista tilaa, hyväuskoisuutta tai johdateltavuutta ei käytetä hyväksi. Haavoittuvaisessa tilassa olevalle ihmiselle on helppo markkinoida myös sellaisia hoitomenetelmiä, joista ei ole odotettavissa hyötyä. Potilaassa ei saa herättää epärealistisia toiveita, oli sitten kyse koululääke-tieteestä tai vaihtoehtohoidoista. Tämän vuoksi vaihtoehtohoitojen laajaan ja monimuotoiseen kenttään pitäisi saada selvyyttä ja vetää rajat, mitä hoidoissa ei saa ylittää.

Keskustelu vaihtoehtohoidoista niiden hyvine ja huonoine puolineen on viime vuosina lisääntynyt. Minulle on käynyt selväksi, että parhaiten nykyinen epäselvä tilanne selkiytyy parhaiten virallisen työryhmän muodossa. Katson myös, että ilman uusia lakipykäliä emme pääse asiassa riittävästi eteenpäin. Tarvitsemme siis vaihtoehtohoidoista annettavia laintasoisia säännöksiä. Tarve johtuu erityisesti asiakkaan ja potilaan heikosta oikeusturvasta, johon liittyy vaihtoehtohoitojen riittämätön valvonta ja potilasturvallisuutta koskevat ongelmat.

Tulemme asettamaan tämän kuukauden aikana vaihtoehtohoitoja ja niiden sääntelytarpeita selvittävän työryhmän. Ryhmä aloittaa työnsä kesäkuussa ja työskentelee ensi vuoden helmikuun loppuun. Tehtävänä on selvittää täydentäviin hoitoihin ja vaihtoehtohoitoihin liittyvät, potilasturvallisuuden kannalta keskeisimmät ongelmat, kuulla asiantuntijoita, arvioida lainsäädäntötarpeen laajuus ja tehdä tämän pohjalta tarpeelliset ehdotukset. Vuoden kuluttua olemme siis tältä osin paljon viisaampia.



Arvoisat kuulijat

Kiitän tästä seminaarista ja toivon, että vuoropuhelu virallisen lääketieteen edustajien ja täydentävien hoitojen edustajien välillä jatkuu sellaisena kuin sen pitäisi olla myös yksittäisen hoitajan ja potilaan välillä: toinen toistaan kuunnellen ja toisen mielipidettä ymmärtäen ja toisiltaan oppien.



Sosiaalista ja terveellistä kevättä!


...myös minun puolestani! Terv. Markku Paunonen

Markku Paunonen kirjoittaa oikeasta asiasta: myös kurssisirkus, koulutushuijaukset ja transsinomaiset terapiayhteisöt -kaikkinainen tajunnallinen hehkutus- pitää tutkia ja tarkastaa.

"Hypnologian ja rajatiedon" mainittuaan Risikko, joka on ammattipätevyyksien tutkija, totesi: "Samalla on tunnustettava, että jotkut vaihtoehtohoidot voivat tuoda enemmän haittaa kuin hyötyä. Myös eräät potilasryhmät kuten psyykkisesti sairaat tarvitsevat erityistä suojaa."

markkupaunonen kirjoitti:

Hassua puhua väitteistä. Minä tiedän paitsi omalta osaltani faktan "väitteiden" takana, myös suuren joukon muiden kokemia psykokultin "roiskeita".

Istuin muutama ilta sitten ystävieni kanssa iltaa ja kuulin taas kuolemasta, jonka tapauksen juuret ovat syvällä henkisen hyväksikäytön mullassa - tällä kertaa NLP:n puolella.

Tuon ko. NLP:n "hyötyläisten" joukko koostuu tärkeiltä osin samasta toimiryhmästä kuin jotka ovat loanneet hypnoosin maineen luomalla hypnoosi-ilmiön sisällä toimivan (väitän) uususkonnollisen ryhmittymän.

Taas yksi tuttava elinpiiristäni on poissa. Hänen kertomuksensa kokemuksistaan psykopuuhastelijoiden rahastajajoukoissa olisivat (kuulemani mukaan) olleet oikea ylistyshymni "puoskarilain" tarpeelle.

Ohessa Ministeri Risikon puhe:

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Seminaari: Täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen asema Suomessa

Helsinki, 9.5.2008, klo 12.05

Julkaisuvapaa klo 12.35



Hyvät seminaarin osanottajat

Tuon mielelläni ministeriön terveiset, sillä tämä seminaarin aika on meillä todella ajankohtainen. Olen juuri asettamassa työryhmää, joka tulee pohtimaan vaihtoehtohoitoja ja niiden sääntelytarpeita.

Vaihtoehtohoidot kaikkine niihin liittyvine moninaisine näkökohtineen ovat olleet näyttävästi esillä jo vuosia. Hoitomuotojen ja palvelun tarjoajien määrä on jatkuvasti kasvanut, ja näiden myötä myös palvelujen käyttö.

Mitä vaihtoehtohoidolla tarkoitetaan ja miksi niitä pitäisi nimittää? Jo tästä on monta eri mielipidettä. Hoitoihin liittyy paljon periaatteellista ja myös tunnepitoista vastakkainasettelua. Nimitykset vaihtelevat katsantokantojen mukaan, ja henkilön käyttämästä termistä voi jo päätellä miten kyseinen henkilö alaan suhtautuu.

Eniten käytetty termi näyttää olevan ”vaihtoehtohoidot”, mutta tämän rinnalla käytetään nykyisin yhä useammin termejä täydentävä hoito ja uskomushoito. ”Uskomushoito” – termiä käyttävät etenkin vaihtoehtohoitoihin kriittisesti suhtautuvat tutkijat. Täydentävät hoitomuodot on sovinnollinen termi, joka korostaa valinnanvapautta ja eroaa vaihtoehtohoidosta siinä, että vastakkainasettelu suhteessa viralliseen terveydenhoitoon on vähemmän jyrkkä.

Osa potilaista käyttää vaihtoehtohoitoja juuri täydentävässä mielessä, he hakevat apua vaivoihinsa useilta asiantuntijoilta liikkuen joustavasti hoitomuodosta toiseen. Yksinomaisena hoitona vaihtoehtohoitoja käyttää noin prosentti väestöstä. Kuten totesin, yleensä käyttäjät pitävät vaihtoehtohoitoja lääketieteeseen perustuvia hoitoja täydentävinä.



Hyvät kuulijat

Kuten jo nimitykset kertovat, on vaihtoehtoisten hoitojen kenttä melko pirstaleinen ja virallisen lääketieteen edustajien suhtautuminen näihin hoitoihin vaihtelee. Myös keskustelu tulevan lainsäädännön tarpeesta kuvastaa asenteita ja luo lisäksi ikävää vastakkainasettelua. Haluankin ilmoittaa, että termi ”puoskarilaki” pitäisi tuomita pannaan ja tuleville pykälille pitäisi löytää nimitys, joka olisi naseva mutta samalla neutraali.

Koululääketieteen edustajilla voi olla opittavaa vaihtoehtohoidoista ja etenkin vaihtoehtoterapeuttien kyvystä inhimilliseen vuorovaikutukseen. Vaihtoehtoterapeutit hallitsevat usein taitavasti inhimillisen vuorovaikutuksen yksinkertaiset perusperiaatteet: kiireettömyyden, potilaan asiaan paneutuvan lähestymistavan ja myötäelävän kuuntelemisen.

Vaikka lääkäri pitäytyy tosiasioissa ja tieteellisessä näytössä, mutta ei kykene saamaan potilaaseensa todellista kontaktia, voi potilas pettyä, jättää hoitoohjeet noudattamatta ja hakeutua tämän vuoksi vaihtoehtohoitojen pariin. Samoin voi käydä silloin, jos potilas on käyttänyt hoitoja koululääketiedettä täydentävässä mielessä ja lääkäri suhtautuu tähän tuomitsevasti. Ei myöskään pidä unohtaa sitä, että potilaan vahva usko ja sitoutuminen hoitoon on arvokas apu paranemisprosessissa, myös perinteiseen lääketieteeseen perustuvassa terveydenhoidossa.



Hyvä yleisö

Terveydenhuollosta on paljon lainsäädäntöä, sen sijaan vaihtoehtohoidoista ei omia säännöksiä ole. Näitä hoitoja koskevat yleiset tuotevastuuta ja tuoteturvallisuutta koskevat säädökset, rikoslainsäädäntö, vahingonkorvauslainsäädäntö ja kuluttajansuojalainsäädäntö.

Terveydenhuollon ammattihenkilöiden koulutusta säädellään ja heidän toimintaansa valvotaan huolellisesti. Suuri enemmistö vaihtoehtoterapeuteista ei ole suorittanut terveydenhuollon tutkintoa; kuka tahansa voi ryhtyä terapeutiksi, kunhan ei käytä virallisia terveydenhuollon ammattinimikkeitä. Vaihtoehtoterapeuttien kouluttaminen on vapaata eikä koulutusohjelmien sisällöstä ole virallisia vaatimuksia. Osa terapeuteista on kuitenkin hyvin motivoitunut kouluttautumaan ja hankkii tietoa monipuolisesti ja pitkäjännitteisesti.

Vaihtoehtoterapeutin ammatin harjoittaminen ei myöskään edellytä potilasasiakirjan pitoa, potilasvakuutusta tai muita virallisten terveydenhuollon ammattien harjoittajia koskevia velvoitteita.

Tämä tilanne ei ole hyvä kenenkään näkökulmasta.



Aloitteet työryhmän perustamiselle

Meille sosiaali- ja terveysministeriöön on tullut kaksi aloitetta vaihtoehtohoitoja käsittelevän työryhmän perustamiseksi. Suomen Mielenterveysseuran tekemän aloitteen pontimena oli tarve selvittää erilaisilla hoitomuodoilla väärin kohdeltujen henkilöiden oikeusturva. Mielenterveysseura halusi kiinnittää huomiota siihen, että erityisesti mielenterveyden alalle on tullut lisää erilaisia vaihtoehtohoitoja kuten hypnologiaa ja rajatiedon erilaisia hoitomuotoja.

Kun hoitoa hakeneet ihmiset kokevat tulleensa väärinkohdelluiksi, heidän kuuluu kääntyä kuluttajaviranomaisen tai poliisin puoleen. Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle asia kuuluu vain, jos jossa hoidon antaja on terveydenhuollon ammattihenkilö. Mielenterveysseuran mielestä on tapauksia, joiden osalta nykyiset valvonta- ja seuraamusmenettelyt eivät riitä ja väärinkäytösten kohteeksi joutuneiden ihmisten oikeusturvaa pitäisi parantaa.

Luonnonlääketieteen Keskusliiton työryhmää koskeva aloite koskee puolestaan koulutettujen terapeuttien oikeuksia ja velvollisuuksia. Liitto toteaa parantaneensa palveluja käyttävien asiakkaiden turvallisuutta ja täsmentäneensä kouluttautuneiden terapeuttien koulutusvaatimuksia. Liitto katsoo, että yhteiskunnan tulisi tukea kansalaisten tarvetta ja halua valita samoilla ehdoilla sekä koululääketieteen palveluja että luontaishoitoja. Näitä asioita pitää liiton mielestä selvittää ja laatia sitten tarvittavat säännökset.

Myös viranomaiset ovat kysyneet, riittääkö nykyinen lainsäädäntö. Eduskunnan oikeusasiamies pyysi viitisen vuotta sitten sosiaali- ja terveysministeriöltä lausuntoa siitä, pitäisikö lainsäädäntöä mahdollisesti muuttaa niin, että Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle annettaisiin nykyistä paremmat edellytykset puuttua luvattomaan terveydenhuollon ammattihenkilönä toimimiseen. Pyynnön taustalla oli huoli siitä, että eräät vaihtoehtohoidot voisivat vaarantaa potilasturvallisuutta ja että hoitoja pitäisi voida valvoa paremmin. Vielä tuolloin, vuonna 2003, ministeriö ei pitänyt tarpeellisena laajentaa TEO:n valvontaa koskevaa toimivaltaa, ja katsoi, että esimerkiksi laiton lääkärintoimen harjoittaminen on jo nykyisin säännöksin riittävästi estetty.

Nyt kantamme on muuttunut. Entistä valveutuneempien, osaavampien ja oma-aloitteellisempien suomalaisten valinnanvapautta tulee kunnioittaa. Siksi on hyvä, että meille on tarjolla erilaisia palveluja myös terveyden ja hyvinvoinnin alueella. Samalla on tunnustettava, että jotkut vaihtoehtohoidot voivat tuoda enemmän haittaa kuin hyötyä. Myös eräät potilasryhmät kuten psyykkisesti sairaat tarvitsevat erityistä suojaa.

Mielestäni olennaista on se, että ihmisten hädänalaista tilaa, hyväuskoisuutta tai johdateltavuutta ei käytetä hyväksi. Haavoittuvaisessa tilassa olevalle ihmiselle on helppo markkinoida myös sellaisia hoitomenetelmiä, joista ei ole odotettavissa hyötyä. Potilaassa ei saa herättää epärealistisia toiveita, oli sitten kyse koululääke-tieteestä tai vaihtoehtohoidoista. Tämän vuoksi vaihtoehtohoitojen laajaan ja monimuotoiseen kenttään pitäisi saada selvyyttä ja vetää rajat, mitä hoidoissa ei saa ylittää.

Keskustelu vaihtoehtohoidoista niiden hyvine ja huonoine puolineen on viime vuosina lisääntynyt. Minulle on käynyt selväksi, että parhaiten nykyinen epäselvä tilanne selkiytyy parhaiten virallisen työryhmän muodossa. Katson myös, että ilman uusia lakipykäliä emme pääse asiassa riittävästi eteenpäin. Tarvitsemme siis vaihtoehtohoidoista annettavia laintasoisia säännöksiä. Tarve johtuu erityisesti asiakkaan ja potilaan heikosta oikeusturvasta, johon liittyy vaihtoehtohoitojen riittämätön valvonta ja potilasturvallisuutta koskevat ongelmat.

Tulemme asettamaan tämän kuukauden aikana vaihtoehtohoitoja ja niiden sääntelytarpeita selvittävän työryhmän. Ryhmä aloittaa työnsä kesäkuussa ja työskentelee ensi vuoden helmikuun loppuun. Tehtävänä on selvittää täydentäviin hoitoihin ja vaihtoehtohoitoihin liittyvät, potilasturvallisuuden kannalta keskeisimmät ongelmat, kuulla asiantuntijoita, arvioida lainsäädäntötarpeen laajuus ja tehdä tämän pohjalta tarpeelliset ehdotukset. Vuoden kuluttua olemme siis tältä osin paljon viisaampia.



Arvoisat kuulijat

Kiitän tästä seminaarista ja toivon, että vuoropuhelu virallisen lääketieteen edustajien ja täydentävien hoitojen edustajien välillä jatkuu sellaisena kuin sen pitäisi olla myös yksittäisen hoitajan ja potilaan välillä: toinen toistaan kuunnellen ja toisen mielipidettä ymmärtäen ja toisiltaan oppien.



Sosiaalista ja terveellistä kevättä!


...myös minun puolestani! Terv. Markku Paunonen

Järkyttävää luettavaa. Toivotan sulle hyvää vointia ja kunnioitan rohkeuttasi kun tuot tämänkin puolen esille maallikkomaistereiden ja koulutusrahastusten syövereistä!!!!

"Epäilettekö? markkupaunonen 21.5.2008 klo 17.32: "Hassua puhua väitteistä. Minä tiedän paitsi omalta osaltani faktan "väitteiden" takana, myös suuren joukon muiden kokemia psykokultin "roiskeita".

Istuin muutama ilta sitten ystävieni kanssa iltaa ja kuulin taas kuolemasta, jonka tapauksen juuret ovat syvällä henkisen hyväksikäytön mullassa - tällä kertaa NLP:n puolella.

Tuon ko. NLP:n "hyötyläisten" joukko koostuu tärkeiltä osin samasta toimiryhmästä kuin jotka ovat loanneet hypnoosin maineen luomalla hypnoosi-ilmiön sisällä toimivan (väitän) uususkonnollisen ryhmittymän.

Taas yksi tuttava elinpiiristäni on poissa. Hänen kertomuksensa kokemuksistaan psykopuuhastelijoiden rahastajajoukoissa olisivat (kuulemani mukaan) olleet oikea ylistyshymni "puoskarilain" tarpeelle."

rivikansalaiselta!!!!! kirjoitti:

Järkyttävää luettavaa. Toivotan sulle hyvää vointia ja kunnioitan rohkeuttasi kun tuot tämänkin puolen esille maallikkomaistereiden ja koulutusrahastusten syövereistä!!!!

"Epäilettekö? markkupaunonen 21.5.2008 klo 17.32: "Hassua puhua väitteistä. Minä tiedän paitsi omalta osaltani faktan "väitteiden" takana, myös suuren joukon muiden kokemia psykokultin "roiskeita".

Istuin muutama ilta sitten ystävieni kanssa iltaa ja kuulin taas kuolemasta, jonka tapauksen juuret ovat syvällä henkisen hyväksikäytön mullassa - tällä kertaa NLP:n puolella.

Tuon ko. NLP:n "hyötyläisten" joukko koostuu tärkeiltä osin samasta toimiryhmästä kuin jotka ovat loanneet hypnoosin maineen luomalla hypnoosi-ilmiön sisällä toimivan (väitän) uususkonnollisen ryhmittymän.

Taas yksi tuttava elinpiiristäni on poissa. Hänen kertomuksensa kokemuksistaan psykopuuhastelijoiden rahastajajoukoissa olisivat (kuulemani mukaan) olleet oikea ylistyshymni "puoskarilain" tarpeelle."

Markku

Terve uskonnollisuus ei hyväksy eikä sisällä vallankäyttöä, manipulointia eikä suuren karismaattisen johtajan ihailua. Luterilainen kansankirkkomme on aikas läpinäkyvä laitos. Epäkohdat tulevat yleensä jossain vaiheessa päivän valoon ja niihin puututaan, noin pääsääntöisesti. Jos karismaattiset kristilliset liikkeet päästetään kuin koirat veräjästä, ei huuhaa-New Age-vaikutteisiä psyko- ynnä muita kulttejakaan pitäisi arvostella. Jeesus ja Jumala ovat varmaankin mahdottomia vastustajia. Kysymys kuuluukin, onko Nokia Mission kyseenalaisten tempausten ja suggestiivisten menetelmien arvosteleminen yhtä kuin Jumalan vastustamista? Jos en usko juttuja kuolleitten herättämisistä, joudunko helvettiin? Mielestäni näitä kysymyksiä voi käsitellä MYÖS hypnoosipalstalla. Karismaattisten liikkeitten toiminnassa on paljon "suggestiopohjaisia opastamismenetelmiä".

Miten on? kirjoitti:

Terve uskonnollisuus ei hyväksy eikä sisällä vallankäyttöä, manipulointia eikä suuren karismaattisen johtajan ihailua. Luterilainen kansankirkkomme on aikas läpinäkyvä laitos. Epäkohdat tulevat yleensä jossain vaiheessa päivän valoon ja niihin puututaan, noin pääsääntöisesti. Jos karismaattiset kristilliset liikkeet päästetään kuin koirat veräjästä, ei huuhaa-New Age-vaikutteisiä psyko- ynnä muita kulttejakaan pitäisi arvostella. Jeesus ja Jumala ovat varmaankin mahdottomia vastustajia. Kysymys kuuluukin, onko Nokia Mission kyseenalaisten tempausten ja suggestiivisten menetelmien arvosteleminen yhtä kuin Jumalan vastustamista? Jos en usko juttuja kuolleitten herättämisistä, joudunko helvettiin? Mielestäni näitä kysymyksiä voi käsitellä MYÖS hypnoosipalstalla. Karismaattisten liikkeitten toiminnassa on paljon "suggestiopohjaisia opastamismenetelmiä".

niin, ettei aina haluta tai uskalleta nähdä asioita niin kuin ne ovat. En pilkkaa kenenkään uskoa ja vakaumusta. Jokaisella on oikeus uskoa miten haluaa, mutta asiat tulisi nähdä laajemmasti sellaisina kuin ne ovat, silti hyväksyen yksilölliset valinnat. Toisen mihin tahansa uskoon painostaminen on väärin.

Herjat ovat merkki omasta epävarmuudesta. Ajatellaan, että tänä tieteen palvonnan aikakautena on viisasta pysyä itsensä vahvoiksi kokevien puolella. Ihmeitä ei voi tapahtua kenellekään, ellei niitä tapahdu minulle.

Nokialaisia herjataan, koska he rohkeasti puhuvat Jumalan ihmeteoista, eivätkä pelkää tieteen murskakritiikkiä. Tavallisesti ihmiset menevät lukkoon, kun huvittuneesti naurahdellaan hurmoshörhöille. Jumalan myllyssä vahvoista tulee heikkoja ja heikoista vahvoja. Ellei saa kokemusta molemmista tiloista, jää ikään kuin vajaaksi.

Uskon että kaikkia ihmisiä koetellaan saattamalla heidät toisten ihmisten halveksunnan alaiseksi. Siinä jyvät erottuvat akanoista. Hyljeksittynä ja halveksittuna on aikaa miettiä, annanko palaa samalla mitalla vai nöyrrynkö katsomaan, mikä on vialla.

Miten on? kirjoitti:

Terve uskonnollisuus ei hyväksy eikä sisällä vallankäyttöä, manipulointia eikä suuren karismaattisen johtajan ihailua. Luterilainen kansankirkkomme on aikas läpinäkyvä laitos. Epäkohdat tulevat yleensä jossain vaiheessa päivän valoon ja niihin puututaan, noin pääsääntöisesti. Jos karismaattiset kristilliset liikkeet päästetään kuin koirat veräjästä, ei huuhaa-New Age-vaikutteisiä psyko- ynnä muita kulttejakaan pitäisi arvostella. Jeesus ja Jumala ovat varmaankin mahdottomia vastustajia. Kysymys kuuluukin, onko Nokia Mission kyseenalaisten tempausten ja suggestiivisten menetelmien arvosteleminen yhtä kuin Jumalan vastustamista? Jos en usko juttuja kuolleitten herättämisistä, joudunko helvettiin? Mielestäni näitä kysymyksiä voi käsitellä MYÖS hypnoosipalstalla. Karismaattisten liikkeitten toiminnassa on paljon "suggestiopohjaisia opastamismenetelmiä".

Nimimerkki Miten on kirjoitti: "Jos karismaattiset kristilliset liikkeet päästetään kuin koirat veräjästä, ei huuhaa-New Age-vaikutteisiä psyko- ynnä muita kulttejakaan pitäisi arvostella."
"Kysymys kuuluukin, onko Nokia Mission kyseenalaisten tempausten ja suggestiivisten menetelmien arvosteleminen yhtä kuin Jumalan vastustamista?"
"Karismaattisten liikkeitten toiminnassa on paljon "suggestiopohjaisia opastamismenetelmiä"."

- Hyviä huomioita, samaa mieltä: tajunnanyhteisöjä ja guruja löytyy moneen lähtöön. Kuten myös hurmoksellisia koulutuvedätyksiä.