Lopettelen tämän päivän hymyillen.
On täällä ollut hetkiä hymyn tuomia,
on ollut hetkiä riidan aikaan luomia.
Ei riidellen tai toista loukaten
täällä hyvää aikaan saa.
Jospa jokainen aina löytäis sovinnon
tää ois ilon onnen maa.
On täällä ollut hetkiä hymyn tuomia,
on ollut hetkiä riidan aikaan luomia.
Ei riidellen tai toista loukaten
täällä hyvää aikaan saa.
Jospa jokainen aina löytäis sovinnon
tää ois ilon onnen maa.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Taidan olla muualta planeetalta--kun en tahdollanikaan pääse teidän tasollenne epäileen,enkä kiukuttelemaan? Mun paksuunkallooni ei mahdu tämä epäsopu.Mistäihmeestä te löydätte kokoajan negatiivistä-eikö missään--eikö koskaan teillä ole positiivistä palautetta.
Miksi te vahditte kirjoittajia,miksi mietitte keitä he ovat? Eikö aihetta kantsisi lukea ja vastailla niihin omine mielipiteineen!
Jokaikinen viesti mietittyttää,etkukaha tuon kirjoitti,kukahan taas feikkaa????
Mitäs se kellekkään kuuluu,kuka täällä kirjoittaa
ette koskaan pääse tietämään ja tuntemaan näitä ihmisiä.Joten olis itsenne kannalta ehkä suotavaa,et jätätte kirjoittajat omaanarvoonne ja keskityttäs itsekukin ihan vaan omanmielenterveyden kannalta pelkkiin kirjoituksiin:-)
Mukavasti kirjoitit ja ihan niinkuin minä itsekin ajattelen. Viisaalta ei tunnu koko ajan tutkia tutkia ja miettiä nikkejä ja kuka ne kirjoittaa ja miksi?
Viisaampaa on lukea mukavia ja huumorintajuisia kirjoituksia ja vastata niihin JOS niin haluaa ja asiaa tuntuu omakohtaiselta. Tai avata itse uuden juttutuokion.
Mutta aina tulee päivä uusi ja voimme aloittaa puhtaalta pöydältä. Semmottis nyt aamutuimaan.
Haluaisin minäkin rauhaa, ystävällisyyttä ja harmoniaa - se ei vain näytä onnistuvan.
Eilenkin luulin pienen tyvenen saapuneen kunnes huomasinkin olevani kaidepuu ja vielä muitakin.
Tuttuus on asia, jonka pitäisi kuulua tänne, siksi en pidä nikkeilystä. Tuskin uskotte, että olen feikkaillut Kai de Puuna vaikka niin väitetäänkin
Ei täällä enää innostu runoilemaankaan, uusia onneksi astuu tilalle.
Tämä harmittomaksi tarkoitettu yhdessäolo saa kummallisia muotoja. Onneksi löytyy syyllinen läheltä - Ruuneperi.
Kaunis kiitos viesteistänne.
Ja hyvän huomenen toivotukset kaikille teille.
Nyt on aamu uusi ja varmaan illalla olemme hipusen verran viisaampia,älkäämme antako katkeruuden tulla päiväämme,elämä on lyhyt.
Jos joku herjaa heittää vastatkaamme ystävällisesti,jos vastata pitää ja siltä tuntuu.
Olemme syksyssä,niin pitäkäämme mielemme keveänä.
Toivotaan, että ystävälliset ajatuksesi kantavat hedelmää ja palsta joskus jatkaa sellaisena, yksinäisten ihmisten tapaamispaikkana joksi se on tarkoitettu.
Olisihan korkea aika tehdä elämästämme siedettävän näilläkin palstoilla.
Olemme sen verran iäkkäitä itse kukin että emme voi olla aina sotajalalla toisiamme kohtaan,eikö sellainen mielialaa piristävä rupattelu olisi paikallaan täällä.
Jättäisimme omaan arvoonsa ilkeilyt,vai miksi niitä nyt nimittäisi,ja vastaisimme vain kohteliaisuudella hankaliinkin viesteihin.
Onhan täällä pari,kolme ehkä useampikin nuorenpolven edustajaa,mutta en usko että heistä on harmia,ei ainakaan kuulosta siltä.
Yksinäinen olen minäkin,mutta käytän aikani aivan kuten minulle kulloinkin sopii,jokainenhan meistä niin tekee.Jokaisen mielipide on tärkeä,ei ketään hyljeksitä eikä osoiteta sormella,vaikka loukatuksi itsemme tuntisimmekin.
Tämä on syksyn maisema,
rakastan sitä,
vaikka jokainen päivä
ravistaa lehtiä puista
ja kaamoksen reuna
yön laitoja korottaa.
Niin myös elämämme
kulkee kohti
omaa syksyämme.
Olisihan korkea aika tehdä elämästämme siedettävän näilläkin palstoilla.
Olemme sen verran iäkkäitä itse kukin että emme voi olla aina sotajalalla toisiamme kohtaan,eikö sellainen mielialaa piristävä rupattelu olisi paikallaan täällä.
Jättäisimme omaan arvoonsa ilkeilyt,vai miksi niitä nyt nimittäisi,ja vastaisimme vain kohteliaisuudella hankaliinkin viesteihin.
Onhan täällä pari,kolme ehkä useampikin nuorenpolven edustajaa,mutta en usko että heistä on harmia,ei ainakaan kuulosta siltä.
Yksinäinen olen minäkin,mutta käytän aikani aivan kuten minulle kulloinkin sopii,jokainenhan meistä niin tekee.Jokaisen mielipide on tärkeä,ei ketään hyljeksitä eikä osoiteta sormella,vaikka loukatuksi itsemme tuntisimmekin.
Tämä on syksyn maisema,
rakastan sitä,
vaikka jokainen päivä
ravistaa lehtiä puista
ja kaamoksen reuna
yön laitoja korottaa.
Niin myös elämämme
kulkee kohti
omaa syksyämme.
kauniisti ja asiallisesti, joten kirjoitukseesi ei voi kuin asiallisesti vastata. Kuulun nuoremman polven kirjoittajiin, no mikä on nuorempi ja mikä vanhempi! Itselle olemme kaikki samanarvoisia, varsinkin tällä saralla. Elämänviisautta on tietty jo kauemmin eläneillä enempi kuin esim minulla. Mutta en anna sen häiritä. Se ei ole mikään este, ettenkö voisi kirjoittaa reilusti yli-ikäisteni palstalle.
Jos sitä voi keskustella ikään katsomatta, niin mikä tai kuka sen estää.
En aio edes kenelläkään arvuutella omaa ikääni, koska se menee aina pieleen.=DD
Itsekin käytän aikani miten milloinkin, eli tulee varmasti päiviä, että en edes käy koneella.
Koitan jatkossa ainakin vastailla minulle jo tutuiksi tulleisiin nikkeihin. Vastailen toki uusiinkin ja omaa mieltä kiinnostaviin kirjoituksiin. Enkä kaihda ajatusta, että riidelläkin saa, kunhan rakentavassa mielessä.
Laitan myös pienen katkelman K.Sirosen runosta
Sinua,
sinua odotetaan.
Maailma ympärilläsi
on selittämätön.
Mutta sinuakin odotetaan.
Aina on joku jossain sinua odottamassa.
Juuri häntä varten sinä oikeastaan elätkin.
Joten turhaan istut käsi poskella
ja mietit omaa yksinäisyyttäsi.
Sillä sinua huudetaan apuun.
Sain pari vuotta hyvältä ystävättäreltäni tämän kortin myötä, joten mielestäni se sopii myös eteenpäin viestiteltäväksi.
Missä kohtaa säännöissä sanotaan, että tämä palsta on vain yksinäisille?
Itse koen saaneeni tämän puolen vuoden aikana useita aivan henkilökohtaisiakin ystäviä tällä palstalla keskustellessa.
Nykyisin keskustelu on siirtynyt hyvin paljon sähköpostiin, tekstareihin, puhelinkeskusteluihin ja tapaamisiinkin. Ennakkoluuloni ovat aika tavalla muuttuneet kun on saanut henkilökohtaisen kosketuksen. Saan päivittäin palautetta keskustelusta ja se, että yleensä olen täällä sohimassa on lukijain kuin myös eräitten keskustelijain toivomaa - sitä hämmästelen.
En ole kyennyt vastaamaan siten kuin haluaisin ja toivotaan.
Elän uskossa, että palstan keskustelut vähitellen muuttuisivat rakentavampaan suuntaan. En olisi täällä ellen uskoisi itse tähän.
Keskustelun haluaisin muuttuvan keskustelevammaksi.
Emmehän me elävässä elämässäkään jatkuvasti kinaa jonnenjoutavista vaan kuten jo muinoin kokoonnuttiin
kylässä tupiin tarinoimaan ja jutustelemaan.
Mikähän tätä konetta mahtaa vaivata,kun ei viestit tahdo kulkea,olen nyt kaksi kertaa lähettänyt Anteeksipyynnön kun viestit eivät kulje ja sitten tulla paukahti pariin kertaan sama kirjoitus,kun tuli takasin muokkasin vähän ja niin tuli molemmat.ja nyt en saa lähtemään tätä anteeksipyyntöäni millään.
kokeilen nyt vielä kerran.