Monet Azoreilla käyneistä puhuvat saaremme väestökeskittymistä käyttäen pelkästään sanaa kylä. Saarellamme, São Miguelilla, on toki muitakin taajamia kuin kyliä. Kuten Suomessakin, kylä on myös Azoreilla perinteinen väestötaajama.
Portugalin kunnallishallinto poikkeaa suomalaisesta, siten että se sisältää pienempiä yksikköjä kuin kunta. Olen monesti käyttänyt portugalin kunta (concelho) sanan vastineena suomalaista termiä piirikunta (county), sillä kunnat täällä jakautuvat hallinnollisiín yksikköihin nimeltä freguesia, piiri.
São Miguelin saarella on kaksi kaupunkia, etelärannan Ponta Delgada ja pohjoisrannan Ribeira Grande. Vila Franca do Campo on vila, eräänlainen kaupungin esiaste, kauppala, samoin Lagoa.
Ponta Delgada käsittää 24 freguesiaa, piiriä, joista ydinkeskustan muodostavat São José, São Sebastião ja São Pedro. Ihan ydinkeskusta (matriz) käsittää pelkästään São Sebatiãonin. Sete Cidades (kaksoiskraaterijärvet) on yksi Ponta Delgadan Freguesioista, samoin Fajã de Baixo, jossa monet teistä ovat käyneet tutustumassa ananaksen viljelyyn.
Saaremme muita piirikuntia, concelhoja, Ponta Delgadan, Ribeira Granden ja Vila Franca do Campon lisäksi ovat Povoacão ja Nordeste. Furnas on Povoacãohin kuuluva freguesia; Agua d'Alto, jossa sijaitsee mm. Bahia Palace, on yksi Vila Franca do Campon freguesioista; Caloura sijaitsee naapurifreguesiassa, Agua de Paussa, joka on osa Lagoaa.
Suomenkielisen termistön käyttöä vaikeuttaa vielä se, että freguesiakin on enemmän kuin kylä, myös siihen saattaa kuulua sekä varsin urbaania aluetta että myös maaseutua.
Matkailijan kannalta saattaa olla yhdentekevää, miten hän käyttää kylä-sanaa, onhan sanan käyttö Suomessakin varsin luovaa. Jotenkin halusin kuitenkin ottaa esiin tämän terminologisen asian, kun näkee keskustelijoiden puhuvan Nordesten tai Povoacãon kylästä. Monesti matkailija on napannut termin oppailta.
Osittain kaupunkimaisesta asutuksesta huolimatta São Miguelia leimaa maatalous, etenkin maidontuotanto.
Täällä on viihtyisiä pikkutaajamia, jossa paikat ainakin ulkoisesti näyttävät olevan ihanasta rempallaan. Toki näin ei ole pelkästään vain Azoreilla, vaan myös Portugalin mantereella.
Ihaninta täällä on ihmisten ystävällisyys ja välittömyys, joka ei kuitenkaan ole mitenkään tunkeilevaa. Täällä saa olla oma itsensä, toki muut on syytä ottaa huomioon, sillä täälläkin metsä vastaa niin kuin sinne huutaa.
Portugalin kunnallishallinto poikkeaa suomalaisesta, siten että se sisältää pienempiä yksikköjä kuin kunta. Olen monesti käyttänyt portugalin kunta (concelho) sanan vastineena suomalaista termiä piirikunta (county), sillä kunnat täällä jakautuvat hallinnollisiín yksikköihin nimeltä freguesia, piiri.
São Miguelin saarella on kaksi kaupunkia, etelärannan Ponta Delgada ja pohjoisrannan Ribeira Grande. Vila Franca do Campo on vila, eräänlainen kaupungin esiaste, kauppala, samoin Lagoa.
Ponta Delgada käsittää 24 freguesiaa, piiriä, joista ydinkeskustan muodostavat São José, São Sebastião ja São Pedro. Ihan ydinkeskusta (matriz) käsittää pelkästään São Sebatiãonin. Sete Cidades (kaksoiskraaterijärvet) on yksi Ponta Delgadan Freguesioista, samoin Fajã de Baixo, jossa monet teistä ovat käyneet tutustumassa ananaksen viljelyyn.
Saaremme muita piirikuntia, concelhoja, Ponta Delgadan, Ribeira Granden ja Vila Franca do Campon lisäksi ovat Povoacão ja Nordeste. Furnas on Povoacãohin kuuluva freguesia; Agua d'Alto, jossa sijaitsee mm. Bahia Palace, on yksi Vila Franca do Campon freguesioista; Caloura sijaitsee naapurifreguesiassa, Agua de Paussa, joka on osa Lagoaa.
Suomenkielisen termistön käyttöä vaikeuttaa vielä se, että freguesiakin on enemmän kuin kylä, myös siihen saattaa kuulua sekä varsin urbaania aluetta että myös maaseutua.
Matkailijan kannalta saattaa olla yhdentekevää, miten hän käyttää kylä-sanaa, onhan sanan käyttö Suomessakin varsin luovaa. Jotenkin halusin kuitenkin ottaa esiin tämän terminologisen asian, kun näkee keskustelijoiden puhuvan Nordesten tai Povoacãon kylästä. Monesti matkailija on napannut termin oppailta.
Osittain kaupunkimaisesta asutuksesta huolimatta São Miguelia leimaa maatalous, etenkin maidontuotanto.
Täällä on viihtyisiä pikkutaajamia, jossa paikat ainakin ulkoisesti näyttävät olevan ihanasta rempallaan. Toki näin ei ole pelkästään vain Azoreilla, vaan myös Portugalin mantereella.
Ihaninta täällä on ihmisten ystävällisyys ja välittömyys, joka ei kuitenkaan ole mitenkään tunkeilevaa. Täällä saa olla oma itsensä, toki muut on syytä ottaa huomioon, sillä täälläkin metsä vastaa niin kuin sinne huutaa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.