haraldin muisti alkaa pettää? Siltä varalta että alkaa, niin muistutan että ranstakka on hiilikoukku ja karahka on isohko keppi.
1Äänestä
eeva-kaarina
Ranstakka on hiilihanko, sillä kohennetaan tulta uunissa. Hellakoukku taas on se metallinen pitkä keppi, jossa on koukku päässä, jolla voi nostella puuhellan renkaita syrjään, kun laittaa padan kiehumaan. Puunkarahka voi olla iso puusta pudonnut oksa.
1Äänestä
Tiedän kyllä,entä muut?
eeva-kaarina kirjoitti:
Ranstakka on hiilihanko, sillä kohennetaan tulta uunissa. Hellakoukku taas on se metallinen pitkä keppi, jossa on koukku päässä, jolla voi nostella puuhellan renkaita syrjään, kun laittaa padan kiehumaan. Puunkarahka voi olla iso puusta pudonnut oksa.
No mikäs se "kartiini" on? Entäs "bolsteri"? Tiedoksi vain että ranstakan oikea nimi on "Branstigka",elikkä palotikku,takan tulirauta elikkä kekäleiden kohennusrauta,ei mikään "hanko" "Nimittäin seppä takoi päivät päästänsä"
1Äänestä
seppänen
Tiedän kyllä,entä muut? kirjoitti:
No mikäs se "kartiini" on? Entäs "bolsteri"? Tiedoksi vain että ranstakan oikea nimi on "Branstigka",elikkä palotikku,takan tulirauta elikkä kekäleiden kohennusrauta,ei mikään "hanko" "Nimittäin seppä takoi päivät päästänsä"
hiilihanko on ranstakka, jossakin päin Suomea. Leivinuunissa ei millään tikulla pysty hiiliä kohentamaan. Kartiini on verho, polsteri on patja. Millainen patja? millainen verho? Takat oli tuntemattomia ennen vanhaan, suuremmassa osassa Suomea.
1Äänestä
mennyt oikein
seppänen kirjoitti:
hiilihanko on ranstakka, jossakin päin Suomea. Leivinuunissa ei millään tikulla pysty hiiliä kohentamaan. Kartiini on verho, polsteri on patja. Millainen patja? millainen verho? Takat oli tuntemattomia ennen vanhaan, suuremmassa osassa Suomea.
Polseri on tyynyt ja matrassi on patja, ranstakka on hiilihanko. Kyselyä voisi jatkaa vielä, mikä on förleka, nästyyki, hantuuki, hantaaki,äppi,vyölinä ja lööki.
1Äänestä
seppänen
mennyt oikein kirjoitti:
Polseri on tyynyt ja matrassi on patja, ranstakka on hiilihanko. Kyselyä voisi jatkaa vielä, mikä on förleka, nästyyki, hantuuki, hantaaki,äppi,vyölinä ja lööki.
mennytkään oikein. Tyynyhän se polsteri on! Nästyyki on nenäliina, hantuuki pyyheliina, hantaaki oliko se jokin joukku johon jotain laitettiin, ripa kahva?? Lööki on sipuli. Muut nimet on outoja.
1Äänestä
Herätys vanhat sanat!
seppänen kirjoitti:
mennytkään oikein. Tyynyhän se polsteri on! Nästyyki on nenäliina, hantuuki pyyheliina, hantaaki oliko se jokin joukku johon jotain laitettiin, ripa kahva?? Lööki on sipuli. Muut nimet on outoja.
Näitä vanhoja sanoja käytettiin enenvanhaan keski-pohjanmaalla ja osittain vieläkin ne muistetaan.Isäni aikoinaan kertoi että ns."Sakilaiset"niitä käyttivät ja että ne ovat osittain ruotsin kielestä "väännettyjä".Kysymys tästäkin asiasta:Ketä taikka mitä olivat mielestäsi "Sakilaiset"? Ja mistä ne olivat "kuuluisia"? ps.Hantaaki on KÄDENSIJA" ja myös ruotsinkielestä "väännetty"ja jota nimenomaan käytetään vetämiseen taikka avaamiseen! Nimittäin näin!
Polseri on tyynyt ja matrassi on patja, ranstakka on hiilihanko. Kyselyä voisi jatkaa vielä, mikä on förleka, nästyyki, hantuuki, hantaaki,äppi,vyölinä ja lööki.
että vyölinä on förkkeli eli esiliina. Anoppini sanoi tyynynliinoja tyynynvaaruiksi. Aikoinaan suomenkieliset etenkin tytöt palvelivat ruotsinkielisissä herrasperheissä ja oppivat "kyökkiruotsia", jonka peruja monet näistä sanoista ovat. Niitä ovat kihvelit, kahvelit, porstuat jne.
1Äänestä
käytössä vielä
mennyt oikein kirjoitti:
Polseri on tyynyt ja matrassi on patja, ranstakka on hiilihanko. Kyselyä voisi jatkaa vielä, mikä on förleka, nästyyki, hantuuki, hantaaki,äppi,vyölinä ja lööki.
meän kieles eli Torniolaakson puheessa. Polsteri tyyny, ranstakka hiilihanko, lööki sipuli, nästyyki nenäliina,hantuuki käsipyyhe, hantaaki kahva-otin,äppi on outo... Mut lisää on piljetti, väävistooli, palje-palkeet,porstua,kartano jne....
1Äänestä
nämä sanat
seppänen kirjoitti:
mennytkään oikein. Tyynyhän se polsteri on! Nästyyki on nenäliina, hantuuki pyyheliina, hantaaki oliko se jokin joukku johon jotain laitettiin, ripa kahva?? Lööki on sipuli. Muut nimet on outoja.
Isoisovanhempani olivat kotoisin Kokkolan lähistöltä, mutta muuttaneet Pohjois-Pohjanmaalle, mutta aivan suomenkielistä porukkaa. En tiedä johtuuko sanat pelkästään ruotainkieliseltä alueelta, mutta olivat kyllä vielä 50-luvulla aivan yleisessä käytössä. Förleka on soppakauha, äppi on nukke, hantaaki voi olla, mikä tahansa kädensija tai oven kahva. Uusia sanoja eltata, holotna, löytyykö tietäjiä.
1Äänestä
chattäri
nämä sanat kirjoitti:
Isoisovanhempani olivat kotoisin Kokkolan lähistöltä, mutta muuttaneet Pohjois-Pohjanmaalle, mutta aivan suomenkielistä porukkaa. En tiedä johtuuko sanat pelkästään ruotainkieliseltä alueelta, mutta olivat kyllä vielä 50-luvulla aivan yleisessä käytössä. Förleka on soppakauha, äppi on nukke, hantaaki voi olla, mikä tahansa kädensija tai oven kahva. Uusia sanoja eltata, holotna, löytyykö tietäjiä.
Iäkkään äitini käyttämä eltata tarkoittaa pilantunutta ja holotna on kylmä, tuulinen sää.
1Äänestä
on meillä
chattäri kirjoitti:
Iäkkään äitini käyttämä eltata tarkoittaa pilantunutta ja holotna on kylmä, tuulinen sää.
lämmittää, eltaantunut taas pilalla olevaa, pilaantunutta, eltaantua, mennä pilalle. Holotna meilläkin on koleaa.
meän kieles eli Torniolaakson puheessa. Polsteri tyyny, ranstakka hiilihanko, lööki sipuli, nästyyki nenäliina,hantuuki käsipyyhe, hantaaki kahva-otin,äppi on outo... Mut lisää on piljetti, väävistooli, palje-palkeet,porstua,kartano jne....
Piljetti on pääsylippu tai junalippu, porstua eteinen ja pihaa, erikoisesti navettapihaa voidaan sanoa kartanoksi.
Siitä polsterista vielä, että ainakin polstari tarkoittaa Satakunnassa patjaa ja nimenomaan olkipatjaa.
1Äänestä
merkitys on
käytössä vielä kirjoitti:
meän kieles eli Torniolaakson puheessa. Polsteri tyyny, ranstakka hiilihanko, lööki sipuli, nästyyki nenäliina,hantuuki käsipyyhe, hantaaki kahva-otin,äppi on outo... Mut lisää on piljetti, väävistooli, palje-palkeet,porstua,kartano jne....
kellä mikäkin, patja tai tyyny.
Piljetti, tiketti, on pääsylippu. Väävistooli liittyy mielestäni kangaspuihin, paljepalkeet haitari (?), porstua on eteinen, ja kartano, hienon rakennuksen lisäksi piha, pihamaa.
1Äänestä
eeva-kaarina
on meillä kirjoitti:
lämmittää, eltaantunut taas pilalla olevaa, pilaantunutta, eltaantua, mennä pilalle. Holotna meilläkin on koleaa.
eldata sanoi isäni (s.1903) kun tarkoitti lämmittää puilla
1Äänestä
naisnäkökulma
eeva-kaarina kirjoitti:
Ranstakka on hiilihanko, sillä kohennetaan tulta uunissa. Hellakoukku taas on se metallinen pitkä keppi, jossa on koukku päässä, jolla voi nostella puuhellan renkaita syrjään, kun laittaa padan kiehumaan. Puunkarahka voi olla iso puusta pudonnut oksa.
ja tietysti naisen suusta. Hip, hurraa! Olisin tuosta karahkasta sanonut, että se on isompi painos härkimestä, jolla puuroa ennen vanhaan sekoitettiin. Oletkos samaa mieltä?
0Äänestä
mieku
naisnäkökulma kirjoitti:
ja tietysti naisen suusta. Hip, hurraa! Olisin tuosta karahkasta sanonut, että se on isompi painos härkimestä, jolla puuroa ennen vanhaan sekoitettiin. Oletkos samaa mieltä?
Voiritteli oliko se sellainen muotti mihin pakattiin valmis suolattu voi? Kertooko joku mikä se on jos ei tuo.
Kaulinpulikat kuitenkin on välineet joilla 'kaulittiin' lakanat ja muut liinavaatteet sileiksi.
1Äänestä
sanakirja'
mieku kirjoitti:
Voiritteli oliko se sellainen muotti mihin pakattiin valmis suolattu voi? Kertooko joku mikä se on jos ei tuo.
Kaulinpulikat kuitenkin on välineet joilla 'kaulittiin' lakanat ja muut liinavaatteet sileiksi.
kertoo: dritteli on voin kuljetukseen käytetty, tav. pyökkinen n. 50 kg:n vetoinen tynnyri
Polseri on tyynyt ja matrassi on patja, ranstakka on hiilihanko. Kyselyä voisi jatkaa vielä, mikä on förleka, nästyyki, hantuuki, hantaaki,äppi,vyölinä ja lööki.
Todella noi ruotsalaiset nimitykset ovat jääneet Ruotsinvallanajoilta handuukeista ja näsdyykeistä? Mitähän siltä venäjänvallanajoita kieleemme olisi jäänyt?
Vallanalla oleminen heijastuu vieläkin huonona itsetuntona,jotenkin haemme hyväksyntää näiltäkin sivustoilta peittelemällä oman minämme,lataamme mielipiteemme niinsanotusti puskasta? Minulle niinsanottu omaleimaisuus on luonteenpiirre,en voisi kuvitella itseäni puskasta laukomassa ajatelmiani,jotka eivät aina ole mieltähiveleviä? Yritin tässä tuonoin,ei ollut minun juttuni,sorry
0Äänestä
10100
rituliini_38 kirjoitti:
Todella noi ruotsalaiset nimitykset ovat jääneet Ruotsinvallanajoilta handuukeista ja näsdyykeistä? Mitähän siltä venäjänvallanajoita kieleemme olisi jäänyt?
Vallanalla oleminen heijastuu vieläkin huonona itsetuntona,jotenkin haemme hyväksyntää näiltäkin sivustoilta peittelemällä oman minämme,lataamme mielipiteemme niinsanotusti puskasta? Minulle niinsanottu omaleimaisuus on luonteenpiirre,en voisi kuvitella itseäni puskasta laukomassa ajatelmiani,jotka eivät aina ole mieltähiveleviä? Yritin tässä tuonoin,ei ollut minun juttuni,sorry
Siis: ranstakka on se kolmisakarainen kapistus, mikä piirustuksissa on aina paholaisen kädessä.
1Äänestä
se on
Ranstakka on hiilihanko ja karahka on puun oksa tai keppiäkin sillä voidaan tarkoittaa.
1Äänestä
ylen
se on kirjoitti:
Ranstakka on hiilihanko ja karahka on puun oksa tai keppiäkin sillä voidaan tarkoittaa.
Monesti riippuu, missä päin Suomea on puhuttu. Ranstakka oli kotikulmillani sopivan notkea koivun oksa tai pienestä puusta äkkiä kyhätty järjestyksen ja opetuksen tehostusväline. Tarvittaessa sillä roimittiin selkään. Syynä oli, että opetus ei ollut tuottanut tulosta. Kyllä se tehosti kummasti muistia; olen saanut nuorena "ranstakkoa" useita kertoja. Siksi työvälineen nimi on muistissa.
1Äänestä
Atolfia
ylen kirjoitti:
Monesti riippuu, missä päin Suomea on puhuttu. Ranstakka oli kotikulmillani sopivan notkea koivun oksa tai pienestä puusta äkkiä kyhätty järjestyksen ja opetuksen tehostusväline. Tarvittaessa sillä roimittiin selkään. Syynä oli, että opetus ei ollut tuottanut tulosta. Kyllä se tehosti kummasti muistia; olen saanut nuorena "ranstakkoa" useita kertoja. Siksi työvälineen nimi on muistissa.
mutta oli vieraitakin. Kukaan ei maininnut sanaa kafferi. Missä päin sitä käytetään. Enpä kerro. mikä se on, varmaan moni tietääkin.
1Äänestä
Ukki.
Atolfia kirjoitti:
mutta oli vieraitakin. Kukaan ei maininnut sanaa kafferi. Missä päin sitä käytetään. Enpä kerro. mikä se on, varmaan moni tietääkin.
Täällä sanottiin ruokahuonetta "kahveriksi"
1Äänestä
oli kahveri,
Atolfia kirjoitti:
mutta oli vieraitakin. Kukaan ei maininnut sanaa kafferi. Missä päin sitä käytetään. Enpä kerro. mikä se on, varmaan moni tietääkin.
eli komero.
1Äänestä
MUTTI
äitini on puttaalta ja sieltä olen oppinut hitut,arvaakos mitä tarkoittaa? riti,putti ,holotna,mutti,kahaveli,öysääminen,liposa,limppivelli
1Äänestä
nähtiin, nähtiin!
Meillä ranstakka oli naru, jolla isä sitoi äidin, kun halusi pitää todella hauskaa.
0Äänestä
Eldari H.
Ranstakalla se äitivainaa, isärievusta viinapirun ulos ajoi. Tuolla ylempänä kysyttiin sakilaisista että mistä olivat kuuluisia. No, olivat niin monesta, että jätän muille, vaan osaatteko sanoa kun Sakilaisten laulun kertosäkeessä seisoo näinikään: "Joskus on hoito suussa, kun pistoa, pistoa me tanssitaa." että mitä tarkoittaa ja osaako kukaan tarkemmin kuvata hoitoa muutenkin kuin että oli pieni vai oliko sillä mitään eritystä eroa muiden käyttämiin samanlaisiin?
1Äänestä
Rymynoff
Polsteri on muuten kaiken edellisen lisäksi, yksi Pietarin kaupunginosa.
Tuli vaan miäleeni -- kun aloitus on jo 10v sitten laitettu --ja jos on 80 laitettu ,onko moni jo muissa avaruuksissa hengenlahjoineen -- tai sitten saaneet uuden muodon --kun joku uskoo uudestisyntymiseenkin . Mutta kiva oli lukea -- ennen osattiin jutella eikä sanottu rumasti . Hyvää jatkoa vaan kaikille ja Terveyttä.
Tuli vaan miäleeni -- kun aloitus on jo 10v sitten laitettu --ja jos on 80 laitettu ,onko moni jo muissa avaruuksissa hengenlahjoineen -- tai sitten saaneet uuden muodon --kun joku uskoo uudestisyntymiseenkin . Mutta kiva oli lukea -- ennen osattiin jutella eikä sanottu rumasti . Hyvää jatkoa vaan kaikille ja Terveyttä.
Sopii niin miettiä, mitä tuolloin yli kahdeksankymppinen Harald tällä tiedolla tekee nyt, kun taitaa olla pieni mahdollisuus tutustua ranstakkaan tosi läheltä.
1Äänestä
Hoono_soomi
Ranstaka on kyökkiruotsia ja tulee ruotsin sanasta ”brandstake” / ”brandstaka” eli se sellainen pitkähkö, valurautainen tanko jolla kohennetaan tulta takassa tai hellassa. Jonkinlainen ranstaka löytyy yleensä jokaisen takan vierestä. Piru kuvataan usein ranstaka kädessä!
1Äänestä
vanhan-sana
Karahaka on tietääkseni joknkilainen keppi,
sillä ei ole merkitystä työnmerkeissä,
karahka on puloustukseen käytetty väline ku ennenvanhaan tuli poikaporuksaa tai jossain suurempaa riitaa niin otettiin karahka käteen,
Vanhoja käyttösanoja oli lapsuudessani vielä paljon, mm. kahveli, kihveli, färssi, kartiini, tampuuri, kakluuni . . . Kieli muuttuu, nyt olemme alkaneet poimia lainasanoja englannin kielestä. Tai suorastaan ottaneet käyttöön suoraan englannin kielisiä sanontoja.
Hyvää joulua kaikille, ihan suomeksi! Tästä päivästä alkaa päivä pidetä. Talven selkä taittuu.
Nahkapaskaksi sanottu suutarin työkalu, jolla tehtiin nahkaan reikiä.
Yleensä nuo sanat ovat lähtöisin toisesta kotimaisesta Ruotsista, kuten ranstakka, brandstaka. Holotna eli holodna tulee venäjän sanasta holodna, kylmä.
Ikkuna tullee alkujaan venäjän sanasta aakna.
0Äänestä
kompukka
Polsteri on patja. Ainakin Varsinais-Suomessa puhuttiin patjasta polsterina. Eri sanoilla on ehkä voinut olla käytännössä eri merkitys eri puolilla Suomea, riippuen siitäkin mistä suunnasta sanat ovat alunperin Suomeen tulleet. Puhumattakaan murteista. Matras on Ranskasta tullut patja-sana. Mistä polsteri ? Ruotsista vai Venäjältä ?
Mitä teille sanoo sana kompukka ? Meillä se tarkoitti vintille vievien rappusten alle tehtyä "puolikomeroa", jossa säilytettiin ruokia. Samassa tilassa eteisessä oli (ruoka)komerokin, mutta rappausten alle tehty pienempi oli jostain syystä kompukka, olisiko se diminutiivimuoto komerosta, pikku komero ?
0Äänestä
Mika.ja.mixi
Mikä on ….takka, mikä on ..rahka? Eikö teillä ole yhteyttä internettiin? Vastaukset olisivat kyllä löydettävissä, ei pidä muita palstalaisia vaivata hakemaan vastauksia.
0Äänestä
Sika.ja.siksi
Me verrytellään muistiamme. Ja vaihdetaan ajatuksia. Ei me haluta haluta hakea valmista vastausta.
0Äänestä
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 42
Vanhimmat
hiilihanko.
Ja karahka on jonkunlainen puu keppi.
haraldin muisti alkaa pettää?
Siltä varalta että alkaa, niin muistutan että ranstakka on hiilikoukku ja karahka on isohko keppi.
Ranstakka on hiilihanko, sillä kohennetaan tulta uunissa.
Hellakoukku taas on se metallinen pitkä keppi, jossa on koukku päässä, jolla voi nostella puuhellan renkaita syrjään, kun laittaa padan kiehumaan.
Puunkarahka voi olla iso puusta pudonnut oksa.
No mikäs se "kartiini" on? Entäs "bolsteri"?
Tiedoksi vain että ranstakan oikea nimi on "Branstigka",elikkä palotikku,takan tulirauta elikkä kekäleiden kohennusrauta,ei mikään "hanko"
"Nimittäin seppä takoi päivät päästänsä"
hiilihanko on ranstakka, jossakin päin Suomea. Leivinuunissa ei millään tikulla pysty hiiliä kohentamaan. Kartiini on verho, polsteri on patja. Millainen patja? millainen verho?
Takat oli tuntemattomia ennen vanhaan, suuremmassa osassa Suomea.
Polseri on tyynyt ja matrassi on patja, ranstakka on hiilihanko. Kyselyä voisi jatkaa vielä, mikä on förleka, nästyyki, hantuuki, hantaaki,äppi,vyölinä ja lööki.
mennytkään oikein. Tyynyhän se polsteri on!
Nästyyki on nenäliina, hantuuki pyyheliina, hantaaki oliko se jokin joukku johon jotain laitettiin, ripa kahva?? Lööki on sipuli. Muut nimet on outoja.
Näitä vanhoja sanoja käytettiin enenvanhaan keski-pohjanmaalla ja osittain vieläkin ne muistetaan.Isäni aikoinaan kertoi että ns."Sakilaiset"niitä käyttivät ja että ne ovat osittain ruotsin kielestä "väännettyjä".Kysymys tästäkin asiasta:Ketä taikka mitä olivat mielestäsi "Sakilaiset"?
Ja mistä ne olivat "kuuluisia"?
ps.Hantaaki on KÄDENSIJA" ja myös ruotsinkielestä "väännetty"ja jota nimenomaan käytetään vetämiseen taikka avaamiseen!
Nimittäin näin!
että vyölinä on förkkeli eli esiliina. Anoppini sanoi tyynynliinoja tyynynvaaruiksi. Aikoinaan suomenkieliset etenkin tytöt palvelivat ruotsinkielisissä herrasperheissä ja oppivat "kyökkiruotsia", jonka peruja monet näistä sanoista ovat. Niitä ovat kihvelit, kahvelit, porstuat jne.
meän kieles eli Torniolaakson puheessa.
Polsteri tyyny, ranstakka hiilihanko, lööki sipuli, nästyyki nenäliina,hantuuki käsipyyhe,
hantaaki kahva-otin,äppi on outo...
Mut lisää on piljetti, väävistooli, palje-palkeet,porstua,kartano jne....
Isoisovanhempani olivat kotoisin Kokkolan lähistöltä, mutta muuttaneet Pohjois-Pohjanmaalle, mutta aivan suomenkielistä porukkaa. En tiedä johtuuko sanat pelkästään ruotainkieliseltä alueelta, mutta olivat kyllä vielä 50-luvulla aivan yleisessä käytössä. Förleka on soppakauha, äppi on nukke, hantaaki voi olla, mikä tahansa kädensija tai oven kahva.
Uusia sanoja eltata, holotna, löytyykö tietäjiä.
Iäkkään äitini käyttämä eltata tarkoittaa pilantunutta ja holotna on kylmä, tuulinen sää.
lämmittää, eltaantunut taas pilalla olevaa, pilaantunutta, eltaantua, mennä pilalle.
Holotna meilläkin on koleaa.
Piljetti on pääsylippu tai junalippu,
porstua eteinen ja pihaa, erikoisesti navettapihaa voidaan sanoa kartanoksi.
Siitä polsterista vielä, että ainakin polstari tarkoittaa Satakunnassa patjaa ja nimenomaan olkipatjaa.
kellä mikäkin, patja tai tyyny.
Piljetti, tiketti, on pääsylippu.
Väävistooli liittyy mielestäni kangaspuihin, paljepalkeet haitari (?), porstua on eteinen, ja kartano, hienon rakennuksen lisäksi piha, pihamaa.
eldata sanoi isäni (s.1903) kun tarkoitti lämmittää puilla
ja tietysti naisen suusta. Hip, hurraa!
Olisin tuosta karahkasta sanonut, että se on isompi painos härkimestä, jolla puuroa ennen vanhaan sekoitettiin. Oletkos samaa mieltä?
Voiritteli oliko se sellainen muotti mihin pakattiin valmis suolattu voi?
Kertooko joku mikä se on jos ei tuo.
Kaulinpulikat kuitenkin on välineet joilla 'kaulittiin' lakanat ja muut liinavaatteet sileiksi.
kertoo: dritteli on voin kuljetukseen käytetty, tav. pyökkinen n. 50 kg:n vetoinen tynnyri
Todella noi ruotsalaiset nimitykset ovat jääneet Ruotsinvallanajoilta handuukeista ja näsdyykeistä?
Mitähän siltä venäjänvallanajoita kieleemme olisi jäänyt?
Vallanalla oleminen heijastuu vieläkin huonona itsetuntona,jotenkin haemme hyväksyntää näiltäkin sivustoilta peittelemällä oman minämme,lataamme mielipiteemme niinsanotusti puskasta?
Minulle niinsanottu omaleimaisuus on luonteenpiirre,en voisi kuvitella itseäni puskasta laukomassa ajatelmiani,jotka eivät aina ole mieltähiveleviä?
Yritin tässä tuonoin,ei ollut minun juttuni,sorry
Eiks holodna ole venäjää..
Mielestäni kyllä,kun palelee?
Siis:
ranstakka on se kolmisakarainen kapistus, mikä piirustuksissa on aina paholaisen kädessä.
Ranstakka on hiilihanko ja karahka on puun oksa tai keppiäkin sillä voidaan tarkoittaa.
Monesti riippuu, missä päin Suomea on puhuttu.
Ranstakka oli kotikulmillani sopivan notkea koivun oksa tai pienestä puusta äkkiä kyhätty järjestyksen ja opetuksen tehostusväline. Tarvittaessa sillä roimittiin selkään. Syynä oli, että opetus ei ollut tuottanut tulosta.
Kyllä se tehosti kummasti muistia; olen saanut nuorena "ranstakkoa" useita kertoja. Siksi työvälineen nimi on muistissa.
mutta oli vieraitakin. Kukaan ei maininnut sanaa kafferi. Missä päin sitä käytetään. Enpä kerro. mikä se on, varmaan moni tietääkin.
Täällä sanottiin ruokahuonetta "kahveriksi"
eli komero.
äitini on puttaalta ja sieltä olen oppinut hitut,arvaakos mitä tarkoittaa?
riti,putti ,holotna,mutti,kahaveli,öysääminen,liposa,limppivelli
Meillä ranstakka oli naru,
jolla isä sitoi äidin, kun
halusi pitää todella hauskaa.
Ranstakalla se äitivainaa, isärievusta viinapirun ulos ajoi.
Tuolla ylempänä kysyttiin sakilaisista että mistä olivat kuuluisia. No, olivat niin monesta, että jätän muille, vaan osaatteko sanoa kun Sakilaisten laulun kertosäkeessä seisoo näinikään: "Joskus on hoito suussa, kun pistoa, pistoa me tanssitaa." että mitä tarkoittaa ja osaako kukaan tarkemmin kuvata hoitoa muutenkin kuin että oli pieni vai oliko sillä mitään eritystä eroa muiden käyttämiin samanlaisiin?
Polsteri on muuten kaiken edellisen lisäksi, yksi Pietarin kaupunginosa.
Tuli vaan miäleeni -- kun aloitus on jo 10v sitten laitettu --ja jos on 80 laitettu ,onko moni jo muissa avaruuksissa hengenlahjoineen -- tai sitten saaneet uuden muodon --kun joku uskoo uudestisyntymiseenkin .
Mutta kiva oli lukea -- ennen osattiin jutella eikä sanottu rumasti .
Hyvää jatkoa vaan kaikille ja Terveyttä.
Sopii niin miettiä, mitä tuolloin yli kahdeksankymppinen Harald tällä tiedolla tekee nyt, kun taitaa olla pieni mahdollisuus tutustua ranstakkaan tosi läheltä.
Ranstaka on kyökkiruotsia ja tulee ruotsin sanasta ”brandstake” / ”brandstaka” eli se sellainen pitkähkö, valurautainen tanko jolla kohennetaan tulta takassa tai hellassa.
Jonkinlainen ranstaka löytyy yleensä jokaisen takan vierestä.
Piru kuvataan usein ranstaka kädessä!
Karahaka on tietääkseni joknkilainen keppi,
sillä ei ole merkitystä työnmerkeissä,
karahka on puloustukseen käytetty väline
ku ennenvanhaan tuli poikaporuksaa
tai jossain suurempaa riitaa niin otettiin karahka käteen,
Vanhoja käyttösanoja oli lapsuudessani vielä paljon, mm. kahveli, kihveli, färssi, kartiini, tampuuri, kakluuni . . .
Kieli muuttuu, nyt olemme alkaneet poimia lainasanoja englannin kielestä. Tai suorastaan ottaneet käyttöön suoraan englannin kielisiä sanontoja.
Hyvää joulua kaikille, ihan suomeksi! Tästä päivästä alkaa päivä pidetä. Talven selkä taittuu.
Millainen on "läpipasko.?"
Nahkapaskaksi sanottu suutarin työkalu, jolla tehtiin nahkaan reikiä.
Yleensä nuo sanat ovat lähtöisin toisesta kotimaisesta Ruotsista, kuten ranstakka, brandstaka. Holotna eli holodna tulee venäjän sanasta holodna, kylmä.
Ikkuna tullee alkujaan venäjän sanasta aakna.
Polsteri on patja. Ainakin Varsinais-Suomessa puhuttiin patjasta polsterina.
Eri sanoilla on ehkä voinut olla käytännössä eri merkitys eri puolilla Suomea, riippuen siitäkin mistä suunnasta sanat ovat alunperin Suomeen tulleet.
Puhumattakaan murteista.
Matras on Ranskasta tullut patja-sana.
Mistä polsteri ? Ruotsista vai Venäjältä ?
Mitä teille sanoo sana kompukka ?
Meillä se tarkoitti vintille vievien rappusten alle tehtyä "puolikomeroa", jossa säilytettiin ruokia.
Samassa tilassa eteisessä oli (ruoka)komerokin, mutta rappausten alle tehty pienempi oli jostain syystä kompukka, olisiko se diminutiivimuoto komerosta, pikku komero ?
Mikä on ….takka, mikä on ..rahka?
Eikö teillä ole yhteyttä internettiin? Vastaukset olisivat kyllä löydettävissä, ei pidä muita palstalaisia vaivata hakemaan vastauksia.
Me verrytellään muistiamme. Ja vaihdetaan ajatuksia.
Ei me haluta haluta hakea valmista vastausta.