Hei. Rintasyöpäni leikattiin syksyllä 06 ja sytostaatti- ja sädehoidot kävin läpi vuoden 07 alusta. Olen syönyt Tamofenia pian vuoden. Välillä on tullut kuumia aaltoja, toisinaan kuukautiset ovat jääneet pois ja tuntuu että alapään limakalvot aristavat ja ovat kuivat. Mutta suurin huoleni/huolemme on seksuaalinen haluttomuuteni. Mieheni on ihana ,hellä ja ymmärtäväinen, mutta kroppani ei herää enää mitenkään hänen kosketuksestaan. Ja olen vasta vähän yli 40. Lääkärit puhuivat vaihdevuosioireista, mutta liittyykö tämäkin niihin?Onko kenelläkään muulla vastaavanlaisia kokemuksia syövän hoitojen jälkeen tälläisesta?
Heippa siskot
haluton
10831
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Helppoa se ei ole.
Mutta jos jaksat tyydytä sinä puolisosi. Kyllä se lipido välillä siitä herää itselläkin.
Nyt jos koskaan otat käyttöösi kaiken herkun mitä seksi liikkeet myy myös naisille.
Helpompi on neuvoa toista...mutta itsellä sama VIKA.
täysin kadottanut,ei jaksa kiinnostaa.
Minusta on ihanaa kun pääsin eroon kuukautisista eikä tarvitse huolehtia ehkäisystä. Villiinnyin tästä niin että hankin uuden miehenkin puoli vuotta sitten.
Limakalvoja varten on kaikenlaisia jännittäviä liukuvoiteita, niillä pärjää erinomaisesti.
Minultakin leikattiin rintasyöpä viimeksi 2006, sytot kävin läpi ja nyt on Tamofen ollut mukana olisko puolitoista vuotta? Ikää on 49.
Onnea sinulle ja uudelle kumppanillesi.
Nyt ei kuitenkaan ole kyse mistään kumppanin vaihtamisesta vaan aidosta HALUTTOMUUDESTA jotka johtuvat syövästä ja niihin liittyvistä antihormooneista.
Ei se kyllä puolisoa vaihtamalla parane, ellei..?
Ei minun pointtini ollut kumppanin vaihtaminen, vaan se etteivät antihormonit ja itse fyysinen sairaus sinänsä aiheuta haluttomuutta - limakalvoista viis. Uskon suurimman syyn olevan psyykkinen.
Itse olen sairastanut jo niin kauan (16 v.), että koko ajatus syövästä on arkipäiväistynyt osaksi normaalielämää. Jos sairaus kuitenkin on suht tuore, sen tuottama henkinen painolasti on niin raskas että varmasti aiheuttaa haluttomuutta, joka kyllä paranee ajan kanssa mikäli olosuhteet muuten ovat suotuisat.
Eli henkinen puoli lähinnä on se joka mielestäni tässä kaipaa huomiota. Masennus osaa pysyä tehokkasti myös piilossa, jopa vuosia.
terve..vai oletko koko ajan 16.vuotta sairastanut syöpää?
Tuntuisi että väliin mahtuu muutamia terveitäkin vuosia ennen kuin on uusiutunut?:))
Välillä olen luullut olevani syövän osalta terve, kunnes taas on toisin todistettu. Kolmeen kertaan olen onnistunut sairastamaan.
Enää en moisia viitsi edes luulotella - mutta toisaalta, olenpas hengissä kuitenkin, ähä!
syöpään parikymppisenä.
Sen jälkeen on ollut syöpä kolme kertaa.
Edelleen hengissä ja terveitä vuosia kymmenittäin ollut ja lähentelen jo kuuskumppistä:)
Olen sairastanut syöpää mutta en ole pitänyt itseäni syöpäpotilaana kuin hoitojen ajan.
Minä olin eka kerralla 34 - luulin että kuolen heti paikalla mutta isoäidiksi olen jo ennättänyt.
Mikäs pahan tappaisi, niin kai se on.
>;)
kun sairastin. Toivon, että tästä on sinulle apua. Jos edelleenkään seksi ai ala sujumaan omilla, toisten tai poppakonsteilla niin suosittelen, että ota yhteys Seksuaalineuvojaa. Yleensä heitä löytää Gynegologisilta osastoilta sairaalasta ja jos on vielä hoidot päällä niin voi sielläkin pyytää tai sosiaalityöntekijältä sairaalassa, heillä on yleensä tietoa toimiiko heidän alueellaa seksuaalineuvojaa.
Syöpäyhdistys on toteuttanut myöskin paksun vihkosen nimeltä syöpä ja seksuaalisuus, en tiedä oletko saanut sitä käsiisi. Asiatietoa löydät Kari Heusalan kirjoista Naisen seksuaalisuus ja Miehen seksuaalisuus, Sekä Hyviä kirjoja ovat myös Lari ja Kaija-Maija Junkkarin Mieheksi, joka olet ja Naiseksi, joka olet.
Kun leikkauksessa joudutaan poistamaan elimiä, jotka vaikuttavat seksuaalisuuteen, tottuminen siihen tilaan ja uuteen minäkuvaan vie aikaa. Samoin täytyy kasvaa siihen ajatukseen, että seksuaalisuus ei ole kiinni vain yhdestä ruumiinosasta, vaan seksin kannalta tärkein ruumiinosa on aivot.
Hoidosta johtuvat elämäntilanteet voivat luoda tapahtumasarjoja, jotka vaarantavat kykyä nauttia seksuaalisuudesta. Gynekologisten syöpien seksuaa-liongelmat voidaan jakaa neljään osaan: 1. Psyykkinen kriisi, 2. Halun vähe-neminen, 3. Vaikeus kiihottua, 4. Vaikeus saavuttaa orgasmi.
Sytostaattihoito aiheutti minulle limakalvo-ongelmia, haluttomuutta, steriiliyttä, ihokarvojen lähtemisen, väsymyksen ja pahoinvoinnin. Ajattelin kuitenkin, että elämässä on vaiheita jolloin seksi merkitsee isompaa osaa kuin toisella hetkellä.
Hyvä seksuaalinen suhde parin kesken antaa suhteelle lujuutta ja kestävyyttä. Se auttaa rentoutumaan, kokemaan läheisyyttä ja intiimiyttä, joka luo kiintymyssuhteen puolisoiden välille. Jokainen haluaa olla pidetty, haluttu ja rakastettu omassa parisuhteessaan. Kun on riittävän hyvä ja toimiva seksuaalinen suhde, se auttaa ja lujittaa parien keskinäistä uskollisuutta.
Olin seksuaalisesti hyvin turhautunut tai pikemminkin eroottisesti täysin tunnoton. Eihän minussa liikkunut hormonin hormonia. Koin asiasta monenlaisia ja sekavia tunteita; olin surullinen, kaipasin jotain enemmän, olin katkera siitä, että en saanut nauttia seksistä niin kuin muut. Se aiheutti minulle ahdistuksen ja hetkittäisen masennuksen. Kuitenkin kaikkein ylivoimaisin oli tunne siitä, että olin epäonnistunut surkeasti.
Sairaus on aina parisuhteelle kova koetinkivi. En voi edes kuvitella miltä kumppanistani mahtoi tuntua, hänen nähdessään minut pahimmillani. Voin vain kuvitella. Miten voi seksuaalisesti viehättää sellainen ihminen, joka on karvaton, kalpea, kalju, joka oksentaa, makaa hiljaa paikallaan, on emotionaalisesti halvaantunut ihminen, ja tuntee itsensä hyvin hyvin rumaksi ja vialliseksi.
Kun kumppani ei halua tai ei pysty seksuaaliseen kanssakäymiseen tulee eteen kysymys seksuaalisesta invaliditeetista. Levinen mukaan, halukkuuden pääkysymys on mielen kapasiteetissa yhdistää vietti, toive ja motivaatio. Toisaalta oma elämänkumppani saattaa menettää eroottisen viehättävyytensä, kun toinen osapuolista tuntee, tai luulee tietävänsä ennakolta partnerinsa toiveet, halut ja eleet.
Olen seksuaalisesti eheytynyt osittain, mutta en silti pysty katsomaan asiaa silmiin. Seksin harrastaminen voi olla vaikeaa, koska en pysty hyväksymään itseäni ja kehossa tapahtuvia muutoksiani. Olen vasta oppinut tuntemaan joi-takin seksuaalisia osia kehossani ja keinoja löytää mielihyvä seksuaalisuudesta.
Leikkauksen jälkeen koin, että minulta oli viety jotain korvaamatonta ja, että minut oli raiskattu lupaa kysymättä monilla eri instrumenteilla. En pystynyt katsomaan itseäni, saatikka sitten Vaginaani. Tiesin sen olevan olemassa, sitä ei ollut järin helppo löytää. Halusin elää katsomatta sitä. En ajatellut vaginaani missään mielessä, en käytännössä enkä biologiassa. En nähnyt sitä ruumiini osana, joka oli liitetty minuun jalkojeni välissä. Totuin siihen, että minulla ei ollut seksuaalisia haluja ja unohdin vaginani olemassaolon täysin.
Nautin ajasta jolloin ei minun tarvinnut huolehtia kuukautissuojista ja löysien vaatteiden käytöstä, kun kuukautiset turvottavat jäseniä. Kuitenkin taustalla oli huoli, että iso osa naisellisuuttani oli poissa. Ei saanut enää valittaa kipuja ja panna raivokohtausta PMS:n piikkiin. Kaikille eriskummallisille tiloille täytyi keksiä jokin muu syy kuin ”naisten vaivat”. En tuntenut kuuluvani enää naisten seurapiiriin. Olin naisen torso, jossa sukupuolielimien kohdalla loisti kysymysmerkki.
Myöhemmin opin rakastamaan ja nauttimaan omasta ainutlaatuisuudestani ja omasta seksuaalisuudestani. Seksuaalineuvojan neuvovien mielikuvaharjoitusten perusteella opin tunnistamaan itseni ja seksuaalisuuteni, vaginani uudelleen. Tajusin, että vaginani on elegantti, syvä, viaton ja hurja. Opin tuntemaan olevani kaunis ja lumoava. Oli kuin olisin puhjennut seksuaalisesti kukkaan.
”Vaginani on simpukka, pyöreä vaaleanpunainen simpukka, joka avautuu ja sulkeutuu, sulkeutuu ja avautuu. Vaginani on kukka, eksentrinen tulppaani, sen keskus on väkevä ja syvä, tuoksu hieno, terälehdet herkät, mutta vankat.”
Jokainen nainen haluaa tuntea itsensä hyväksytyksi ja halutuksi, vaikka tilanne olisi elämässä mikä tahansa. Niin minäkin halusin. Naisena nainen haluaa kuulla ylistäviä sanoja itsestään. Toisaalta myös rakastan sinua liian usein sanottuna vie pohjan pois suhteelta. Sillä hetkellä se tuntuu itsestäänselvyydeltä. Ne sanat tarvitsevat vaan sanoa, jotta pysytään kiinni suhteessa.
Kaiken tämän jälkeen huomaan, että se persoona joka minussa nyt on, on sitä ominta itseäni. Tajusin tässä yhtenä päivänä ajattelevani, että silloin kun minut leikattiin, alkoi uusi ja tähän mennessä paras aikakausi elämässäni. Kaiken sen tuskan, kivun, etsimisen, uskaltamisen, löytämisen, ilon ja oivaltamisen jälkeen edessäni seisoo uusi naisellinen nainen, Minä itse. Olen kuin rubiini, helmi tai smaragdi joita nainen kuninkaanhovissa kantaa.
Onnea sinulle uudenlaisen seksuaalisuuden löytymisessä.