Isoisäni sanoi kerran minulle pikkupoikana: Me oltiin täällä olemassa minua varten, muista minua sitten siellä toisessa paikassa.
Olin siinä iässä, että olin lähdössä ensimmäiselle luokalle kouluun; nukuin sohvalla, naapureita oli kylässä ja heräsin käytyyn keskusteluun: Jumalauta, mikäli toi taujaa tämän itse joskus! Minkänäköinen se oli tähän paikkaan tullessa; ruskeat vahvat hiukset ja nyt se on aivan blondi eikä siinä ole enää mitään alkuperäistä, ei se mitenkään voi tajuta tätä. Jos tajuaa niin viedään hullujenhuoneelle, sanoi joku.
Oltuani kuudennella luokalla koulussa, tätiini tuli joku ja tämä sanoi minulle: Nyt minä paljastan tämän - Olet Herra! Voin sanoa millainen selittämätön olo minulla oli pari päivää. Pähkäilin asiaa, mutta kaikki meni yli käsityskykyni ja mitä minä sitten teen tässä paikassa. Mikäli joku väittää tuota niin saa antaa lisäselvitystä ja niin unohdin asian.
Oltuani lukiossa liki parikymppisenä, vanhempani halusivat antaa minulle valokuvan, missä olin parivuotiaana. Sanoin, että miksi olen niin viimeisen päälle pyntätty ja hyvissä vaatteissa kuin olisin joku prinssi tai herra. Vanhempani sanoivat, etteivät he mitenkään pysty paljastamaan tätä, mutta joskus vanhana miehenä tiedän itse kuka kuvassa on. Ajattelin taas, olenko Herra ja kaikki valokuvatkin on varta vasten räätälöity minua varten, että en mitenkään itse tietäisi asiaa. Kastekuvakin on tietysti väärennös ja äitini sylissä on joku toinen. Tämä maailma on niin älytön paikka, ettei käsityskykyni riitä ja taas unohdin asian pitkäksi aikaa.
Mitkään Alfred Hitchcockit tai x-filesit eivät edes pysty kuvaamaan kuinka ihmeellinen paikka tämä maailma on.
M.S.
Nuoren maan kreationisti, Jyväskylä
[email protected]
Olin siinä iässä, että olin lähdössä ensimmäiselle luokalle kouluun; nukuin sohvalla, naapureita oli kylässä ja heräsin käytyyn keskusteluun: Jumalauta, mikäli toi taujaa tämän itse joskus! Minkänäköinen se oli tähän paikkaan tullessa; ruskeat vahvat hiukset ja nyt se on aivan blondi eikä siinä ole enää mitään alkuperäistä, ei se mitenkään voi tajuta tätä. Jos tajuaa niin viedään hullujenhuoneelle, sanoi joku.
Oltuani kuudennella luokalla koulussa, tätiini tuli joku ja tämä sanoi minulle: Nyt minä paljastan tämän - Olet Herra! Voin sanoa millainen selittämätön olo minulla oli pari päivää. Pähkäilin asiaa, mutta kaikki meni yli käsityskykyni ja mitä minä sitten teen tässä paikassa. Mikäli joku väittää tuota niin saa antaa lisäselvitystä ja niin unohdin asian.
Oltuani lukiossa liki parikymppisenä, vanhempani halusivat antaa minulle valokuvan, missä olin parivuotiaana. Sanoin, että miksi olen niin viimeisen päälle pyntätty ja hyvissä vaatteissa kuin olisin joku prinssi tai herra. Vanhempani sanoivat, etteivät he mitenkään pysty paljastamaan tätä, mutta joskus vanhana miehenä tiedän itse kuka kuvassa on. Ajattelin taas, olenko Herra ja kaikki valokuvatkin on varta vasten räätälöity minua varten, että en mitenkään itse tietäisi asiaa. Kastekuvakin on tietysti väärennös ja äitini sylissä on joku toinen. Tämä maailma on niin älytön paikka, ettei käsityskykyni riitä ja taas unohdin asian pitkäksi aikaa.
Mitkään Alfred Hitchcockit tai x-filesit eivät edes pysty kuvaamaan kuinka ihmeellinen paikka tämä maailma on.
M.S.
Nuoren maan kreationisti, Jyväskylä
[email protected]
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.