minulla on 6kk ikänen saku narttu,ongelmana on se että ei pysy pihalla irti,sisällä tottelee käskyä tänne mutta ulkona ei,varsinkin jos näkee rekan tai auton menevän tiellä niin juoksee vähän matkaa tielle päin.olen yrittänyt opettaa mutta on niin jäärä eikä usko,koira tykkää hirveästi olla ulkona,mutta miten pitää kun häviää hetkessä silmistä?piha on niin iso,enkä rupea ympäri asti vetämään aitaa.olisiko ulko tarha hyvä?siis että olisi päivät siellä lenkin jälkeen jne..kun kerta tykkää olla ulkona,sinne mökki sateen suojaksi.koira ei myöskään ole täysin sisä siisti,koska alotin työt niin joutuu olemaan yuksin kotona noin 7h.viikon loput olen kotona.osaa jo hyvin käskyjä,mutta ulkona tosiaan unohtuu.kiitos jo etukäteen jos joku voisi auttaa asiallisesti minua.
mitenkä
onnistuu
4425
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
meillä sama ongelma.neiti on kylläkin vasta 4 kk,mutta näyttää kyllä siltä että se ei aiokaan uskoa tänne käskyä pihalla.(muuta ku joku makkara kädessä).edellinen saku usko ja oli aina irti myös yksin kun ite oltiin sisällä.taitaa tää meidän neiti olla aika jästipää muutenkin.koko ajan testaa...
ja olemme ratkaisseet asian aitaamalla vain osan pihasta. Aita kulkee siten , että se pääsee etenkin kesäaikana kun ovia voi pitää auki, kulkemaan sisään ja ulos mielensä mukaan. Voi käydä aina välillä tarkastamassa , että mamma on tallella. Meillä on myös alueen reunassa aikoinaan ennen aitausta tehty tarha(jo edellisille koirille) mutta siellä oloa se inhoaa, taitaa tuntea itsensä vangituksi.
Kokemuksesta voin sanoa, että on olemassa yksilöitä, jotka oppivat omalla pihalla pysymisen ja pysyvät siellä vaikka viikon, meni ohi mikä tai kuka hyvänsä. Ja vastaavasti on olemassa niitä yksilöitä, joihin et voi koskaan sata varmasti luottaa, että eivät menisi tielle tms.
Puolivuotias on vielä kuitenkin pentu. Ei tuon ikäisen tarvikaan osata pysyä omalla tontilla yksin. Vaatii todella sitkeää pihalla oleskelua ja kyttäämistä opettaa koiralle pihan rajat, jos sitä aitaa ei ole (aitahan harvemmin saksanpaimenta pidättelee muuta kuin kertomalla, että tässä on raja...). Itse olen istunut tunteja ja taas tunteja pihalla ja heti kun pentu on mennyt pihan rajan yli millinkin, olen napakasti kertonut "omalla pihalla". Narttujen kanssa homma on toiminut useimmiten, urosten kanssa on ollut vaikeampaa.
Tarha on ehdottomasti paras ja turvallisin vaihtoehto. Ei tarvitse itse stressata eikä koira päädy vahingossa rekan alle.
uudestaan tuon sinun viestin, niin onko ongelma pikemminkin siinä luoksetulokäskyssä, että olet kuitenkin itse koiran kanssa siellä pihalla?