Tässä on jenniferille ja kaikille muillekin kysymys. =o)
Monet murrosiässä olevat kyselevät, että ovatko he lesboja tai biseksuaaleja, koska tuntevat vetoa samaan sukupuoleen. Kysyn siis.. Olisiko mahdollista, että he luulevat olevansa ihastuneita tms. vain sen takia, että ovat tyytymättömiä omaan vartaloonsa tai persoonaansa ja näin ollen ihastelevat/ihastuvat jonkun toisen vartaloon/persoonaan? Jokainen nuori/aikuinen on jotenkin tyytymätön omaan vartaloonsa.. eiköhän se ole fakta. Voisiko tämä siis olla mahdollista?
Kuinka moni on ihastunut luokan kauneimpaan ja suosituinpaan tyttöön? ..ja ihastus vain sen takia, että haluaisi olla samanlainen? Minä luulen, että osa niistä, jotka kysyvät, että "olenko lesbo?" on oikeasti ihastunut vain sen takia, että haluaisi olla samanlainen kuin ihastuksensa kohde. Mitä te sanotte? Olenko väärässä?
Monet murrosiässä olevat kyselevät, että ovatko he lesboja tai biseksuaaleja, koska tuntevat vetoa samaan sukupuoleen. Kysyn siis.. Olisiko mahdollista, että he luulevat olevansa ihastuneita tms. vain sen takia, että ovat tyytymättömiä omaan vartaloonsa tai persoonaansa ja näin ollen ihastelevat/ihastuvat jonkun toisen vartaloon/persoonaan? Jokainen nuori/aikuinen on jotenkin tyytymätön omaan vartaloonsa.. eiköhän se ole fakta. Voisiko tämä siis olla mahdollista?
Kuinka moni on ihastunut luokan kauneimpaan ja suosituinpaan tyttöön? ..ja ihastus vain sen takia, että haluaisi olla samanlainen? Minä luulen, että osa niistä, jotka kysyvät, että "olenko lesbo?" on oikeasti ihastunut vain sen takia, että haluaisi olla samanlainen kuin ihastuksensa kohde. Mitä te sanotte? Olenko väärässä?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tuossa olen samaa mieltä, että varmaan aika moni on ne ensi-ihastuksensa kokenut juuri koulunpenkillä ja siihen luokan ihastuttavimpaan tyttöön. Kuka mihinkin ominaisuuteen sitten onkin ihastunut, ei välttämättä kauneimpaan tai suosituimpaan.
Kävi minullekin niin, mutta en koskaan halunnut olla hän. Olen aina ollut tyytyväinen itseeni tälläisena jo nuorena, koska miksipä sitä ihminen muuttuu, vaikka kuinka ihannoisi toisia? Halusin vain ystävyyttä häneltä ja siinä onnistuin kiitettävästi, ystävyytemme on voimissaan vieläkin.
Väitänpä, että se lesbous on jotain muuta, kuin halua olla ihastumisenkohteensa kaltainen. Ihmisessä on joka tapauksessa olemassa se suuntautuminen jo valmiina ja en usko, että se voi ikäänkuin muokkaantua toisen ihmisen mukaan, ihastumisen myötä. Sitä joko ihastuu ja rakastuu naiseen tai mieheen, se on valmiina meissä.
Se on totta, että ihailla voi toista ihmistä ja hänen hienoja ominaisuuksiaan, voi kadehtia häntä aika-ajoin, mutta ihastumistaan ei voi säädellä itse eikä seksuaalista suuntautumistaan.
Toivottavasti jotain selkoa tästä tuli, aihe aika kinkkinen tavallaan...
..moni tyttö tietyssä iässä ihastuu toisessa piirteisiin, joita haluaisi olla itsellään.
Hyvän pohdittavan aiheen keksit:)
Muistan omalta kouluajaltani, että minulle kävi juuri noin. Ihailin tiettyjä tyttöjä ja myös matkin heitä. Kaikki oli sellaista mielenmylläkkää, jossa meni ihastumiset ja samaistumiset sekaisin.
Kului sitten muutamia vuosia, niin ihastumisiini tuli selvä tunne siitä, että olen erilainen kuin ihastumiseni kohde. Luulenpa, että tämä oli jo viritettä lesbouteen.
Vielä palatakseni näihin nuorten naisten ihastumisiin, niin saattaa olla hyvinkin, että kaikilla kehittyvillä tytöillä on kuvaamasi vaihe, joka sitten toisilla eriytyy heteroseksuaalisuuteen ja toisilla voimistuu ja muuttaa muotoaan varsinaiseen lesbouteen.
Miten paljon sitten kehittyvän tytön saama vastakaiku toiselta tytöltä vaikuttaa tulevaan seksuaalikehitykseen lyhyellä tähtäimellä?
Pidemmän ajan kuluttua se oma seksuaalisuus tulee esiin melko usein, vaikkakin on kasvatuksen tai kokemusten vuoksi pitkäänkin kadoksissa.