Miten menettelen, kun haluan antaa lapseni sijaisperheeseen? Netistä olen löytänyt ne oleelliset faktat, neuvolassa eivät ottaneet kovin vakavasti kun asiasta puhuin, vaan käskivät viedä lapsen vähäksi aikaa hoitoon ja mennä kotiin lepäämään. Sosiaalityöntekijälle otin yhteyttä, mutta se jolle tämä kuuluu oli lomalla.
Nyt siis muutamia kysymyksiä, jotka on jääneet epäselviksi...
Jos vauva laitetaan sijaisperheeseen, kenellä on sen huoltajuus? (olen yksinhuoltaja)
Ensisijaisesti lapsi kai yritetään laittaa jollekkin lähisukulaiselle, ja meillä molemmat isovanhemmat ottaisivat varmasti mielellään, mutta entä jos itse en nimenomaan halua sukulaisille?
Saako muut sukulaiset (mummit,tädit) käydä katsomassa lasta sijaisperheessä?
Saako esim. isä ottaa lapsen sijaisperheestä vaikka viikonlopuksi hoitoonsa, tarviiko sellaiseen minun suostumista?
Nyt siis muutamia kysymyksiä, jotka on jääneet epäselviksi...
Jos vauva laitetaan sijaisperheeseen, kenellä on sen huoltajuus? (olen yksinhuoltaja)
Ensisijaisesti lapsi kai yritetään laittaa jollekkin lähisukulaiselle, ja meillä molemmat isovanhemmat ottaisivat varmasti mielellään, mutta entä jos itse en nimenomaan halua sukulaisille?
Saako muut sukulaiset (mummit,tädit) käydä katsomassa lasta sijaisperheessä?
Saako esim. isä ottaa lapsen sijaisperheestä vaikka viikonlopuksi hoitoonsa, tarviiko sellaiseen minun suostumista?
Vastaukset 24
Vanhimmat
Jos vauva on jo syntynyt ja kärsit vaikka synnytyksen jälkeisestä masennuksesta tai vastaavasta?
Siinä vaiheessa kun toipuu, "herää", esimerkiksi em. sairaudesta
voi olla myöhäistä katua mitä on tullut tehtyä (lapsi toiselle puolella Suomea jne).
Jos ei julkiselta puolelta saa aikaa
varaa aika yksityiseltä, on kalliimpaa varmastikin
mutta voi olla asiallisempaa ja asiakkaaseen keskittyvämpää (rahalla saa ja ....).
Isä kuuluu oikeutetusti siinä lapsenne elämään kuin sinäkin, jos hänellä ei ole mitään todistettua estettä oman lapsensa tapaamiseen.
Mikset pyydä lapsen isää ottamaan lastansa ja näin ei ainakaan tarvitsisi tehdä vielä mitään virallista lapsesta luopumista
(ilmoitus lastenvalvojalle missä osoitteessa lapsi on ja kuka hänestä huolehtii jne, selviää kotikuntasi sosiaalihuollon sivuilta taikka kysyttäessä).
Otapa yhteys myös sosiaaliasiamieheen hänestäkin voi olla tilanteenne selvittelyssä apua.
viestit.Voi käydä näin, että et näe lastasi enää. Käytäntö on eri kuin laki.
Käytännön ohjeita huostaanoton kohteiksi joutuneille
Tässä joitakin melko yksinkertaisia käytännön ohjeita, joissa ei ole erityistä järjestystä. Ne perustuvat esitettyihin tapauskuvauksiin.
- Lukekaa laki (lait) tarkkaan. Sosiaalityöntekijät eivät välttämättä ole perillä lain määräyksistä. Tai eivät ole lukeneet lakia pitkään aikaan (juuri nyt näin ei ole kun laki on ihan uusi, mutta tällä hetkellä he saattavat saada hyvinkin harhaista koulutusta lain soveltamisesta!)
- Muistakaa että ensisijainen asia on lapsen etu: pyrkikää itse aina toimimaan niin että lapsen etu toteutuu. Te osaatte sen vanhempana/sukulaisena yleensä arvioida myös parhaiten! Ja toisaalta juuri tässä teitä aliarvioidaan: lähtökohtaisesti katsotaan että teidän etunne ja lapsen etu on ristiriidassa
- Muistakaa että kiireellinen sijoitus edellyttää aina sitä, että lapsi on välittömässä vaarassa joko vanhempien tai oman käytöksensä takia. Muita hyväksyttäviä perusteita ei ole.
- Yli 12-vuotiasta lasta on aina kuultava henkilökohtaisesti ja hän saa muuttaa mieltään …
- Sellaisten yli 12-vuotiaiden lasten kiireellinen huostaanotto, jotka vastustavat sitä, ei käytännössä ole mahdollista, ellei mukana ole lääkärin lausuntoa, jonka mukaan huostaanotettava olisi jostain muusta syystä vaarassa, vaikka hän vastustaisi huostaanottoa ja olosuhteet ovat selvästi turvalliset
- Jos teille annetaan (mitä tahansa) lupauksia, pyytäkää ne kirjallisina tai nauhoittakaa ne
- Jos teitä uhkaillaan huostaanotolla, dokumentoikaa tällaiset uhkailut. Jos uhkailu koskee teidän käytöstänne, niin tehkää selvä ero sen välillä, otatteko vastaan avohuollon tukitoimia ja miten suhtaudutte työntekijään. Eli siis OK tukitoimille, mutta tämä ei estä kriittistä suhtautumista työntekijään! Se pitää vain tehdä selväksi
- Asiakkaana vaatikaa mahdollisimman paljon avohuollon tukitoimia: älkää kieltäytykö niistä! Niitä on siis nyt tarjolla ja erityisesti kotipalveluita, joita muuten ei edes voi saada
- Jos teidät pakotetaan lastensuojelun asiakkaaksi, niin ilmaiskaa aikomuksenne käyttää asiakkuutta täysimääräisesti. Pysykää selvillä oikeuksistanne.
- Älkää hermostuko ja kiihtykö: käyttäytykää aina kohteliaasti ja hillitysti mutta olkaa tiukkana. Jos teitä kohdellaan huonosti, todetkaa että tämä ei käy. Jos kiihdytte niin pyytäkää anteeksi ja hankkikaa käsiinne raportti tilanteesta.
- Teillä on aina mahdollisuus kannella kohtelustanne ja tehdyistä virheistä, ei siis tarvitse haastaa viranomaisia oikeuteen
- Lapsen huostaanotto käsitellään kuitenkin aina oikeudessa
- Ottakaa itsellenne asianajaja, jolla on kokemusta huostaanottojutuista ja joka on voittanut niitä
- Tämä ei ole liian sovinnollisen ja viranomaisiin myötämielisesti suhtautuvan asianajajan toimialaa!
- Välttäkää kuitenkin täydellistä sosiaalityöntekijöiden lukkiuttamista: heillä itsellään on ehkä huono ammatti- ja itsetunto. Mutta jos työntekijä on täysin kovakorvainen eikä piittaa lainkaan lapsen edusta tai oikeuksista, niin olkaa itse myös tiukkana.
- Mitä selkeämmin työntekijä sekoittaa oman henkilönsä juttuun ja suhtautuu teihin avoimen vihamielisesti, sitä enemmän virheitä hän tekee.
- Teillä on oikeus kaikkiin asiakirjoihin joita teistä ja huollettavinanne olevista lapsista on tapauksen yhteydessä tehty, myös esim kirjallisiin muistiinpanoihin, nauhoituksiin, videointeihin …
- Jos lapsenne on mahdollisen huostaanottouhan alainen, niin saattaa olla hyvä tutkituttaa hänet/heidät sellaisella lääkärillä johon itse luotatte. Psykiatreja on moneen lähtöön ja lastensuojelu saattaa pyrkiä tekemään tutkimuksia lääkäreillä jotka ovat tunnetusti myönteisiä huostaanotoille (kiitän OK:ta tästä ehdotuksesta).
http://blogs.helsinki.fi/huostaanotto/2008/02/22/kaytannon-ohjeita-huostaanoton-kohteiksi-joutuneille/
Sosiaalityöntekijän työhön kuuluu olla perilla lain määräyksistä. Muuten ei tässä työssä ei voi olla. Lastensuojelun sosiaalityöntekijät ovat huolehtimassa, siitä että lasten paras toteutuu. Valitettavasti se ei aina ole sama kuin vanhemman paras.
Alkuperäinen saa varmasti erilaisia tukitoimia, kun ottaa lastensuojeluun yhteyttä. Lapsesta luopuminen ei ole ensisijainen vaihtoehto, siihen turvaudutaan, kun muuta vaihtoehtoa ei ole.
Tsemppiä alkuperäiselle ja edellinen kirjoittaja voisi lopettaa tuon "sossut eivät tunne lakia" hopötyksen.
Huostaanotto mainiona työvälineenä!
9. 2. 2008 kello 17:17 J. P. Roos
Olen aivan viime aikoina törmännyt tapauksiin joita voi kuvata vain yhdellä tavalla: niissä viranomaiset ovat ottaneet lapsia huostaan vain koska vanhemmat tai lapset ovat heidän mielestään niskuroineet ja käyttäytyneet huonosti - ei suhteessa lapseen vaan suhteessa viranomaiseen!
Tässä pari aivan tuoretta ja todellista esimerkkiä:
1. 10-vuotias poika oli joutunut äitinsä ja sosiaalityöntekijän myötävaikutuksella sairaalatutkimuksiin, mistä hän pakeni isänsä luokse ja kieltäytyi
palaamasta takaisin. Hänellä ei ole ongelmia, häntä ei uhkaa mikään vaara. Hoitava lääkäri ei katsonut että lapsi tarvitsisi välitöntä hoitoa. Silti lastensuojelutyöntekijä päätti huostaanottaa lapsen kiireellisesti. Lastensuojelulaissa ei ole mitään perusteita tällaiseen. Syynä on ilmeisesti vain se, että isä kieltäytyy pakottamasta poikaa takaisin ja poika itse ei halua mennä. Sosiaalityöntekijä on lähettänyt uhkaavia tekstiviestejä pojalle ja ilmoittanut isälle, että pojan mielipiteellä ei ole merkitystä. Hän lähettikin poliisit isän kotiin, mutta nämä eivät katsoneet pojan viemistä tarpeelliseksi. Uhkailujen jälkeen isä pakotti pojan palaamaan sairaalaan vastoin tämän tahtoa. Tilanne on tällä hetkellä auki: poika on tutkittavana, hänet on kiireellisesti huostaanotettu mutta häntä ei ole vielä sijoitettu.
2. 15-vuotias tyttö on otettu kiireellisesti huostaan koska äiti ei ole suostunut vaadittuun yhteistyöhön. Tytölle haluttiin myös tehdä psykiatrisia tutkimuksia jolloin viranomaiset usein ajattelevat, että niitä voidaan tehdä vain lapsen ollessa huostaanotettuna. Tyttö oli vastustanut tiukasti huostaanottoa. Vuotta aikaisemmat ongelmat ovat poistuneet. Tyttöä haluttiin olennaisesti hoitaa vastoin hänen tahtoaan paikassa, missä hän ei halunnut olla. Hoitoa sinänsä ei hän eikä äiti vastustanut. Tässä tapauksessa KHO kumosi hallinto-oikeuden ratkaisun ja tämän jälkeen lautakunta päätti purkaa huostaanoton.
3. Kahden lapsen kiireellistä huostaanottoa perusteltiin olennaisesti vain äidin käytöksellä. Äidin käytös olisi sosiaalilautakunnan mukaan ollut pitemmällä tähtäimellä lapsille vahingollista. Kyse on kuitenkin äidin toiminnasta suhteessa viranomaisiin, ei lapsiin. Eikä lapsilla ollut missään nimessä välitöntä vaaraa. Huostaanotto purettiin jo hallinto-oikeuden toimesta.
Kaikissa kolmessa tapauksessa kyse on ollut myös huoltajuuskiistasta. Tässä kiistan toinen osapuoli hyödyntää viranomaisen ja toisen osapuolin välistä epäluottamusta ja viranomainen saattaa jopa toteuttaa huostaanoton niin että lapset sijoitetaan toisen vanhemman luokse. Tärkeintä tässä on kuitenkin se, että huostaanottoa pidetään jonkinlaisena hallinnollisena ja täysin sallittuna välineenä, missä riittää että työntekijällä on “huoli” (ja ikävintä on jos edes tätä huolta ei ole vaan tarkoituksena on vain panna niskuroivat vanhemmat järjestykseen!). On täysin unohtunut, että huostaanotto on voimakas hallinnollinen vapaudenriisto ja perheen erottamistoimi, jollaisia ei lain mukaan pidä käyttää kuin muiden vaihtoehtojen loputtua (kuten myös Leeni Ikonen toteaa tämän päivän paperilehdessä HS Mielipide).
Nyt siis päinvastoin eräät sosiaalityöntekijät pitävät vastentahtoista huostaanottoa suurinpiirtein samanlaisena keinona kuin uhkasakkoa: jos vanhemmat eivät tottele niin sakotetaan ja lähetetään poliisit perään perimään sakkoa eli niskuroivien vanhempien lasta. Tämä kuulostaa uskomattomalta, mutta niin tapahtuu, jopa Helsingissä! Ja sitten kestää aika kauan ennen kuin lapsi pääsee taas vanhempiensa tai vanhempansa luokse. Sosiaalityöntekijöillä on lukemattomia mahdollisuuksia jarruttaa ja estää palautus. Olen ihmetellyt myös sitä, miksi viranomaisten on niin vaikea hyväksyä sitä että toiset viranomaiset ovat todenneet heidän toimintansa vääräksi. Sosiaalilautakunta (=viranhaltijat) saattavat jopa valittaa tuomioistuimen ratkaisuista. Erässä tapauksessa jossa lapset turhan huostaanoton ja pitkän odotuksen jälkeen palautettiin, lautakunta valitti ja sosiaalijohtaja selitti vanhemmille, että tässä ei ole mitään henkilökohtaista. He haluavat vain katsoa asian loppuun asti. Valituksen menestyminen olisi siis kuitenkin johtanut siihen että lapsi, joka oli odottanut kotiin pääsyä jo vuosia olisi joutunut uudelleen huostaanotetuksi.
Noh, voisin jatkaa loputtomiin. Mutta viesti on tullut kai selväksi. Huostaanotto on raju toimi eikä sitä saa käyttää tilanteissa joissa lapsi ei ole vaarassa eikä häntä mikään uhkaa, paitsi sosiaaliviranomainen
http://blogit.hs.fi/politiikanvieraat/huostaanotto-mainiona-tyovalineena
Kannattaako alistuminen?
Lähes samanaikaisesti kun luin Meidän perhe-lehdestä artikkelin “Huostaanotto oli sysäys” (Meidän perhe 4/2008), sain yhteydenoton Itä-Suomesta, jossa pian akateemisen loppututkinnon suorittava nuori nainen kertoi tarinansa. Kummassakin oli sama teema: masennus ja huostaanotto. Meidän perheessä ollut Tuula Kaaretkoski, 29, joka esiintyi myös sivun kokoisessa valokuvassa, kertoi olevansa kolmen melko pienen lapsen äiti (ensimmäinen lapsi oli syntynyt hänen ollessaan alle 20-vuotias), joka tavoitteli lasten hoidossa täydellisyyttä. Hän oli eronnut lasten isästä vuonna 2002 ja alkoi masentua. Vuonna 2006 hän yritti itsemurhaa ja lapset otettiin huostaan, hänen suostumuksellaan. Nyt lapset ovat edelleen sijaishoidossa ja äiti on sitä mieltä että näin on paras. “On tärkeää, että lapset voivat pitää nykyistä asuinpaikkaansa kotina ja että he saavat kasvaa rauhassa ja keskittyä koulutyöhön. Ei ole mahdotonta, että lapset palaisivat asumaan äitinsä luo, mutta hätiköintiin ei langeta.” Jotenkin kuulostaa siltä, että tässä ei puhu äiti, vaan sosiaalityöntekijä.
Entä sitten saamani yhteydenotto: suurin piirtein samanikäinen nainen, yhden lapsen äiti, jolta lapsi otettiin huostaan heti syntymän jälkeen. Äidin mukaan ennen kaikkea siksi, että lapsen isä on paikkakunnan silmäntekeviä ja erittäin hyvä ihmisten manipuloija. Heidän suhteensa taas ei ollut paikkakunnalla sopiva. Nyt lapsi on sijaisperheessä ja äiti saa tavata lastaan kerran kuukaudessa. Lapsi on kohta kahden vuoden ikäinen ja hän on ollut perheessä puolivuotiaasta lähtien. Tässä tapauksessa äiti romahti vasta sen jälkeen kun huostaanotto oli tehty: sitä ennen hänen suuri virheensä oli päättää synnyttää lapsi.
Sen jälkeen kun äiti toipui masennuksestaan, hän on pitänyt säännöllistä yhteyttä lastensuojeluun. Hänelle neuvottiin heti alussa että ole mahdollisimman nöyrä ja hän kuvaili vieneensä kukkia huostaanoton tehneille sosiaalityöntekijöille ja kaulailleensa näitä näyttääkseen kuinka nöyrä on. Kun kuitenkin on alkanut näyttää siltä, että lapsen palauttamista ei harkita (äiti väittää että hänellä on mustaa valkoisella siitä, että lapsi aiotaan pitää pysyvästi huostaanotettuna) niin hän on nyt päättänyt ryhtyä vastustamaan huostaanottoa aktiivisesti ja vaatimaan lapsen palauttamista kun huostaanoton edellytykset eivät enää ole voimassa. Mutta nytkään ei ole tarkoitus hätiköidä: kun äiti oli sanonut sosiaalityöntekijälle että hänestä alkaa tuntua, että olisi ihme jos hän saisi lapsensa takaisin niin tämä oli vastannut: niin olisi.
http://blogs.helsinki.fi/huostaanotto/2008/04/22/kannattaako-alistuminen/
tarkoitettiin ja mitä ajettiin takaa
lastensuojeluviranomaisten lapsiperheille aiheuttamien ongelmien selvittämiseen
tarvittavalla uudella järjestelmällä?
Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää
(jos 75% maamme sosiaaliviranomaisista on ammattiinsa epäpäteviä)
etteivät kaikki sossut todellakaan tässä maassa hallitse edes oman (lastensuojelun) alansa lainsäädäntöä puhumattakaan muista kohdista lainsäädännössäme jotka ohjaavat lastensuojelua.
Onko teidän kunnassa järjestetty kodinhoitoapua ja kotipalvelua lapsiperheille SOSIAALIHUOLLOSTA kuten sosiaalhuoltolaki määrää? 21 ja 22§:t.
Vai onkos lapsiperheiden kotipalvelu teidänkin kunnassa unohdettu,
toisin sanoen sossu + päättäjät
eivät tunne maamme lainsäädäntöä!
****************
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=116&conference=4500000000001326&posting=22000000034526257
************************
Kodinhoitoapu voisi pelastaa monen perheen.
Kirjoittanut: Keskisuomalainen 18.2.2008 19.4.2008 klo 18.04
Kodinhoitoapu voisi pelastaa monen perheen. Keskisuomalainen 18.2.2008
Monelta huostaanotolta saatettaisiin välttyä, mikäli perheet saavat ajoissa kodinhoitoapua. Hallitussihteeri Pia-Liisa Heiliö sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä lapsiasiavaltuutettu Maria-Kaisa Aula ovat sitä mieltä, että uupuneiden perheiden tulisi saada ajoissa apua arjesta selviytymiseen.Huostaanottojen määrän kasvu johtuu monesta eri tekijästä. Yksi syistä on resurssipula. Erikoistutkija Tarja Heino Stakesista kertoo, että väkeä on liian vähän töissä.
Tällöin vakansseja ei saada täytettyä ja koulutettujen sosiaalityöntekijöiden puutteessa joudutaan palkkaamaan epäpäteviä.
Keski-Suomessa viime vuoden keväällä tehty selvitys sosiaalityöntekijöiden kelpoisuudesta paljasti, että
muutamissa
kunnissa
toimittiin
jopa
laittomasti.
meillä on muodollisesti pätevä sosku tietääkseni, mutta toimista voisi päätelllä ihan muuta....
Lapsen oikeudet menevät äidin määräysvallan edelle. Eli jos et itse halua lastasi pitää, ensisijaisestihan lapsella on oikeus äitinsä hoivaan, mutta jos et tätä suo, niin lapsella on oikeus sukunsa hoivaan. Mielestäni sellainen äiti, joka ei lasta halua itse pitää ei voi alkaa määräillä ettei muutkaan lapsen verisukulaiset saisi. Jos ei ota vastuuta, ei voi olla valtaakaan, lapseen nähden.
Käytännössä vaikeaa, ei kuitenkaan mahdotonta, tehdä sukulaissijoitusta jos huoltaja sitä vastustaa. Kyseessä voi olla vanhat sukuriidat, joiden keskelle lapsi joutuisi. Sukulaisen tulee yhtä lailla tukea vanhempien ja lapsen tapaamisia, ja jos sukulainen ei siedä vanhempia niin aika hankalaa olisi tapaamisten tukeminen. Mutta tietysti siis sukulaisverkosto pitää selvittää ja se miksi äiti ei halua sukulaissijoitusta. Joskus ulkopuolinen on paras ratkaisu, joskus taas ei. Kristallipalloa kaivattaisiin usein! ;)
Näissä tapauksissa, joissa äiti itse päättää erottaa lapsen äitinsä lisäksi myös biologisesta suvustaan, niin olisi erittäin tärkeää kirjata kaikki äidin vaatimukset lapsen huostaanottokertomukseen, jotta hän voi sitten, kun kynnelle kykenee, päätellä niistä, haluaako hän olla tekemisissä täysin ulkopuolisessa sijaiskodissa tai lastenhoitolaitoksessa silloin tällöin vierailevan äitinsä kanssa lainkaan. On tärkeää, että lapsi saa tietää totuuden, eikä mitään nyyhkytarinaa.
Mistä syystä olet tullut siihen johtopäätökseen, että olet kelvoton äiti, oletko asettanut äitiydelle sellaiset vaatimukset, joita et voi täyttää ? (nimimerkki)
Kuulostaa masennukselta l. kannattaisi hakeutua selvittämään sitä. Neuvolasta saatua neuvoa lepäämisestä kannattaa myös kokeilla, ottaisivatko esim. vanhempasi lapsen muutamaksi päiväksi hoitoon, niin saisit kunnolla nukuttua - väsymys voi jo aiheuttaa noita kelpaamattomuuden tunteita.
Jos sinusta tuntuu, ettet jaksa vauvan kanssa, niin voisit pyrkiä ensikotiin tai sellaiseen sijaisperheeseen, jonne voit mennä itse vauvan kanssa.
Vauvalle ei ole hyväksi joutua eroon äidistään, ellei äidillä ole selvästi vahingollista vaikutusta (esim. pahoinpitelee vauvaa).
Miksi haluat antaa lapsesi sijaisperheeseen? Siis nimenomaan sijaisperheeseen... jos sinua ei itseäsi kiinnosta tai et kykene lapsesta huolehtimaan niin mikset anna lasta adoptioon?
Ajattelitko että sitten kun itse taas haluatkin olla lapsellesi arki-äitinä niin saat lapsesi takaisin? Vai mikä sulla oli ajatuksena tuossa sijaisperheeseen laittamisessa?
Miksei lapsen isä voisi ottaa lasta? Miksei isovanhemmat? Haluatko kostaa jotakin kyseisille ihmisille?
sanottiin jyrkkä EI adoptiolle, kun mainitsin siitä jo ennen lapsen syntymää.
Lapsen isä ei halua lasta itselleen, olen puhunut asiasta hänelle. Juuri siksi hän halusi eron, kun ei ollutkaan valmis isäksi. Haluaa kuitenkin tavata lastaan, ja esim. adoptiohan ei anna hänelle sitä mahdollisuutta. Sama juttu muiden sukulaisten kohdalla -adoptiolla tavallaan veisin omilta sekä isän vanhemmilta heidän ensimmäisen lapsenlapsensa.
En tiedä miksi, mutta sukulaissijoitus kuulostaa vaan huonolta meidän kohdalla. Isän puolelle jos lapsi sijoitetaan, niin en pysty itse siellä koskaan käymään. Asumme kaikki kivenheiton päässä toisistamme, kai se ajatus on siinä etten halua katsoa ikkunasta jonkun hoitavan lastani pihalla tms.
vähän kokonais tilanteestasi. Vaikea siis antaa neuvojakaan, mutta kirjoituksesi perusteella ymmärsin, että taidat olla vain sinä ainut, joka ajattelee sinusta, et olet kelvoton äiti.
Neuvolassa siis ei olla puhuttu mitään, tai oltu huolissaan sinusta äitinä.
Se on siis vain sun korvien välissä se kelvottomuus ja kertoo masennuksesta, kuten täällä muutkin ovat veikkailleet.
Tunnet kai olevasi liian yksin, liian suuren vastuun kanssa, mitä pieni lapsi tuo tullessaan.
Sinusta varmaan tuntuu, ette pysty kantamaan sitä kaikkea vastuuta, mutta tiedätkö, että hyvin moni tuoreen vauvan äiti tuntee ihan samoin.
Elämä opettaa, jos on halu oppia. Ei meistä kukaan ole syntynyt äidiksi, kaikkien on pitänyt opetella ensimmäisen kanssa kaikki alusta lähtien.
Vaikka minäkin olin hoitanut toisten lapsia koko ikäni, niin silti meinasi mennä välillä oman kanssa sormi suuhun. Hyväksy siis itsessäsi epävarmuus ja osaamattomuus, ole armollinen itsellesi. Asennoidu siten, että opettelet ja opit. Lapsesi vuoksi kannattaa varmasti.
Vaikka itse kokisitkin itsesi "kelvottomaksi", niin lapsellesi olet sinun lapsesi maailman paras äiti. Lapset rakastaa vanhempiaan ehdoitta.
Niin pyyteetöntä rakkautta et saa mistään, joten pidä siitä kiinni. Älä anna lastasi pois, vain siksi, että juuri nyt on rankkaa. Kaikki helpottaa aikanaan.
Juttele lääkärin kanssa mahdollisesta masennuksesta ja sen hoidosta.
Ymmärsin, ettei isompia ristiriitoja ole teillä isovanhempien kanssa, joten niele ylpeytesi ja pyydä heiltä hoitoapua ja anna heille mahdollisuus hoitaa ja rakasta omaa lapsenlastaan. Ketään ei voi rakastaa liikaa. Lapsesi tarvitsee kaiken mahdollisen rakkauden kaikilta. Älä kiellä sitä lapseltasi.
Huomaat, että kun annat vähän periksi ja isovanhemmille mahdollisuuden hoitaa lastasi, niin pääset itse helpommalla, saat levättyä ja hengähdettyä ja sitten jaksat taas.
siis meillä lasta saa tavata kaikki muut ihmiset paitsi minä jolla rajoitukset, myös lapseni pahoinpitelijät ja kiusaajat saavat hakea hänet luokseen, kohtelu on rajatonta, lasta pomputellaan miten tahansa, sijaishoitajat nauravat kun vaadin lapsen suojelua ja turvaa eräitä sukulaisia vastaan... kerronko lisää? älä ikinä anna lastasi jos välität
änestä, maksa mieluummin mitä tahansa ja palkkaa hoitopaikka itse!sijaishuolto on sadistista pelleilyä Suomessa
kirjoittele jos haluat jutella enemmän, [email protected], ja minkä ikäinen lapsesi on? voisin ottaa lapsen hoitoon, pienellä korvauksella, lapsilisät ja elatusmaksut sekä osuuden asumistuestahan menetät joka tapauksessa kun lapsi sijoitetaan...
Kummilapseni sijoitettiin muutama vuosi sitten kokonaan toiselle puolelle Suomea kuin mistä hän alunperin oli kotoisin. Tällä hetkellä häntä ei saa tavata kuin omat biologiset vanhemmat valvotuilla tapaamisilla. On tuntunut pahalta ja epäoikeuden mukaiselta tälläinen käytäntö:( Joskus kysyessäni sosiaalityöntekijältä syytä siihen, miksei tapaamisilla voi käydä sukulaisia tai muita lapselle tärkeitä ihmisiä, hän vetosi heti lapsen "levottomuuteen" vaikka mielestäni syy siihen on lapsen ylivilkkaus ja iso elämänmuutos täysin vieraaseen ympäristöön ja "uusiin vanhempiin" eikä mikään suku. Tottakai lapsi reagoi omalla tavallaan pitkän ajan jälkeen jälleen näkemistä ja kokee niitä tunteita mitkä on tukahdetettu. Näin lapselta kiellettiin olennainen osa hänen entistä elämäänsä ja ihmiset jotka rakastivat häntä paljon.
varten tässä maassa on esimerkiksi lastensuojelujärjestelmä.
Jokainen lapsi joka on erossa omistaan
olivatpa nämä sitten vanhemmat, isovanhemmat, muut läheiset sukulaiset ja kummit jne
reagoi aina omalla tavallaan näihin tälläisiin lapsen kannalta outoihin tapaamisiin.
Kun lapsi ns. normaali tilanteessakin ikävöi
jo päivänkin vanhemmistaan erossa olemiseen
kuinka sitten lapsi reagoikaan tilanteessa
jossa yhteys vanhempiin on katkaistu totaalisesti.
Jos lapsi ei reagoisi esimerkiksi vanhempiensa tapaamisiin levottomuudella ja muilla oireilla niin lapsi olisi erittäin todennäköisesti sairas.
Lapsen kasvatuksen, kehityksen ja elämän perusasiat itsessäänkin on näiltä virallisilta viranomaiskasvattajilta
todella hukassa ja pahasti hakusessa.
Suuresti ihmetyttää myös se, että yhdelle virkamiesporukalle on tässä maassa annettu näin käsittämättömän suuri valta ihmisten, lasten ja heidän perheidensä suhteen ja tälläisen vastuun edessä ei hallita eikä ymmärretä edes perusasioita lapsista, lasten kasvatuksesta jne.
^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
Voithan laittaa kirjallisesti kyselyn ja jopa ehdotuksesi (uudessa lastensuojelulaissa on mainittu erikseen yhteydenpito lapselle läheisiin
kuinka haluat tavata kummilastasi tulevaisuudessa.
Laita vaikka pätkä tätä uutta lastensuojelulakia mukaan ehdotuksesi pohjaksi.
Kummin rooli voi olla hyvin tärkeä lapselle tulevaisuudessa. Älä anna näiden ajattelemattomien ja ymmärtämättömien lastensuojeluviranomaisten katkaista mahdollisesti koko eliniän kestävää yhteistä polkua.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417
".....Lisäksi suunnitelmaan kirjataan, miten toteutetaan lapsen yhteydenpito ja yhteistoiminta lapsen vanhempien ja muiden hänelle läheisten henkilöiden kanssa ja miten samalla otetaan lapsen edun mukaisella tavalla huomioon tavoite perheen jälleenyhdistämisestä....."
ja
http://evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/3D771C0F959FAD46C2257022003F65DA?OpenDocument&lang=FI
Kummin paras lahja
Kummin paras lahja lapselle on hänelle annettu aika.
Kummi kuuntelee ja on kiinnostunut lapsen asioista.
Erilaiseksi lahjaksi voi joskus antaa vaikka yhteisen viikonlopun tai retken.
Turvallinen suhde syntyy yhdessäolosta.
Kummin lahja voi liittyä myös kummin tehtävään hengellisenä kasvattajana. Esimerkiksi lasten Raamattu tai muu hengellinen lastenkirja on hyvä lahja.
on olleet kummit tosi tärkeitä, etenkin jos ovat heitä jotenkin muistaneet tai käyneet katsomassa.
Mitään levottomuutta en ole heissä vierailujen jälkeen havainnut.
Ennemminkin levottomuutta on aiheuttanut se, että kummit lupauksista huolimatta ovat jättäneet tulematta tai muistamatta.
Jokainen kummeilta tullut yhteydenotto on otettu ilolla vastaan.
Meidän lapsille se on ollut merkki, että edes joku heidän edellisestä elämästään vielä heistä välittää. Sossu valehtelee teille, jos vetoaa rauhattomuuteen.
Jos lapsi todella tulee levottomaksi sukulaisvierailujen jälkeen, niin siitä pitäisi päätellä, että hänellä ei ole nykyisessä paikassa hyvä olla ja hän haluaa takaisin entiseen elämäänsä.
Meidän lapset ei ole halunneet takaisin, joten ovat vain iloisesti vilkuttaneet kun sukulaiset ovat lähteneet ja elämä on meillä jatkunut ihan normaalisti.
Ainoastaan kaikilla on ollut hyvä mieli, kun vierailut on menneet hyvin ja lapset saaneet tavat omia läheisiään.
Kuules kuules, tuossa suositelkiin jo yhteissijoitusta, sinulle ja lapsellesi, suosittelen ehdottomasti. Itselläni olisi ollut tuttavaperhe jotka olisivat voineet majoittaa minut ja vauvani luokseen, olleet minun tukiperheeni, mutta se ei valitettavasti sopinutkaan sossulle.
Ja toisinaan, olin päättänyt jo raskauden alkumetreillä, että Vauvani sijoitetaan perheeseen, koska itse en halua, enkä kykene enkä tahdo pilata enää yhtäkään elämää.
Pienen lapsen sijoutus perheeseen on vain sormien napsaus, perhe löytyi ainakin omalla kohdallani heti, kun vaan suostuin eka huostaanottoon.
Vauvani asuu uudessa perheessään Arkivanhempiensa kanssa, itse tapaan Vauvaa kerran kuussa, iso ja reipas pian 9kk ikäinen vesseli.
Olen jokapäivä iloinen että päädyin tähän ratkaisuun enkä aborttiin.
HuRRRRjasti voimia Teille, toivottavasti saat pian tarvitsemaasi apua ja tukea, koska tilanteesi ei tuosta ainakaan ihan heti helpotu, koska sitten kun rattaat lähtevät pyörimään, iskee päälle varmasti tuska ja ahdistus. Itse luulin kuolevani sen alle, mutta nyt voi välillä jo ihan oikeastikin hymyillä.
Heips!
Eiks sun kannattas ensin käyttää "tukiperhettä" eli et antaisi kokonaan pois vain, lapsi kävisi ns. kyläilemässä tukiperheessä. ja saisit itse hengähtää.sos.tädit osaa neuvoa tässä asiassa. suosittelisin myös käyttämään isovanhempia et viet heille pidennetyksi viikonlopuksi. eikö isä voisi ottaa lasta luokseen vaikka viikoksi??? ja entäs tädit??? sulla tuntuisi olevan tukiverkkoja ympärillä. Kunnallisella puolella voit käyttää kodinhoit.palvelua kun v etoat ennalta ehkäsyyn. sossun täti voi auttaa tässäkin asiassa.
toivottavasti olet saanut kirjoituksia , itse teet päätökset, ÄITINÄ ET OLE KELVOTON vaan ehkä tällä hetkellä väsynyt. Ja olet hänen eli lapsesi ainut ÄITI. Tsemppiä kyl se aurinko paistaa risukasaankin.
terv. huostaaotettujen lasten täti,
OLLA TEKEMISISSÄ ISIN SUKULAISTEN KANSSA. KUNPA JO SUKULAISET JÄTTÄISIVÄT IHMISILLE RAUHAN ELÄÄ ELÄMÄÄNSÄ NÄIN AINAKIN MEILLÄ . KUNPA ISI JA SUKUNSA ANTAISIVAT JO LAPSEN OLLA KOTONA JA POMPUTTELU LOPPUMAAN VIRANOMAISET HERÄIS JA MÄÄRÄISVÄT TAPAAMISET RAJOIHIN SUKULAISILLE!!! KANNATAN TUKIPERHETTÄ JONKA ÄITI SAA ITSE VALITA JA ASIOIDA OMALLA KUSTANNUKSELLAAN, HUIOSTAANOTTTO ON TODELLA KALLLIS VAIHTOEHTO PERHEELLE JA MYÖS VERONMAKSAJILLE!
heti maanantaina kuntasi tai kaupunkisi sosiaalihuoltoon ja laitat pyynnön ja lainkohdan (Sosiaalihuoltolaki 21§ ja 22§:t) paperiisi mukaan ja vaadit itsellesi kodinhoitajan jotta saat levätä ja huilia vauvaltasi.
Yksin ei kukaan jaksa ja kaikki apu tulee todelliseen tarpeeseen pienen vauvan äidille.
Se ettei viranomainen auta äitiä vaikka laissa niin määrätään on jo perustuslainkin vastaista!
Jos vastaavat kunnasta tähän kodinhoitaja pyyntöösi (olisi hyvä jos vastaisivat kirjallisesti tai tekisivät jopa päätöksen)
ettei kunnalla tai kaupungilla ole Sosiaalihuoltolain mukaista
kotipalvelua lapsiperheille
laitat sen viranomaisten tekemän päätöksen kanteluna lääniin.
'''''''''''''''''''''''
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/19820710
20 §
Kotipalveluilla tarkoitetaan asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä muuhun tavanomaiseen ja totunnaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista.
21 §
Kotipalveluja annetaan alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, rasittuneisuuden, sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn perusteella niille, jotka tarvitsevat apua suoriutuakseen 20 §:ssä tarkoitetuista tehtävistä ja toiminnoista.
'''''''''''''''''''''''''
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
118 §
Vastuu virkatoimista
Virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Hän on myös vastuussa sellaisesta monijäsenisen toimielimen päätöksestä, jota hän on toimielimen jäsenenä kannattanut.
Esittelijä on vastuussa siitä, mitä hänen esittelystään on päätetty, jollei hän ole jättänyt päätökseen eriävää mielipidettään.
Jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa virkamiehen tai muun julkista tehtävää hoitavan henkilön lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, on oikeus vaatia tämän tuomitsemista rangaistukseen sekä vahingonkorvausta julkisyhteisöltä taikka virkamieheltä tai muulta julkista tehtävää hoitavalta sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Tässä tarkoitettua syyteoikeutta ei kuitenkaan ole, jos syyte on perustuslain mukaan käsiteltävä valtakunnanoikeudessa.
'''''''''''''''''''
Voit tehdä myös rikosilmoituksen poliisille viranomaisen perustuslain vaistaisesta toiminnasta tässä kotipalveluasiassa (Jokaisella, joka on jne....)
...ensisijaista kasvattajaa?
Ilmeisesti lapsen isä on kelvoton kun ,et ole ajatellut häntä joten en edes kysy miksi ei isälle!
Valitettavasti kun lapsen isä saa kuulla sinun ajatustasi luopua lapsestasi hän alkaa sitä itse kinuaan....joten sinun täytyy ensin saada kongreettisia todisteita lapsen isästä(siis esim.väkivaltaisuus...rikos ilmoitus), ettei mies vain saa lasta, kun menet soskuun ilmaisemaan ,et luovut lapsestasi.
SOSKUTKAAN EI TIETENKÄÄN HETI KUN SAAVUT TOIMISTOON OTA LASTASI VAAN HEHÄN TARJOAVAT SINULLE AVOHUOLLONTUKEJA JOS SUOSTUT ELI JOS OLET VÄSYNYT ÄITI...NIIN SINULLE TARJOTAAN ESIM:LAPSESI KANSSA LAITOS PAIKKAA...tai kodinhoitajaa tai pahimmassa tapauksessa PERHETYÖNTEKIJÄÄ jonka tarkoituksena on lässyttää sulle PASKAA!SII jälkimmäinen on tarkoitettu myös kyylään kaikkea mitä teet ja sanot tai jätät tekemättä on siis huono vaihtoehto mut kannattaa kokeilla...lapsesi vuoksi!Sitten sulle tyrkytetään lapsesi kanssa psykiatriaa ja sekään ei ole hyvä juttu mut suostu jos kuitenkin haluat lapsestasi pitää kiinni!