.......

ehkä se huolestuttaa, kun on tavannut ihmisen kenen kans muutaman kuukauden jälkeen tuntuu täysin erilaiselta verrattuna aiempaan. paljon vahvemmalta. ja sit homma katkeaa, ja vielä omasta syystä..ilman järkevää syytä, mutta silti. ja sit olo on tyhjempi ku koskaan, edes kenenkään läheisen kuolema ei oo satuttanu näin paljoa.

kadulla kävellessä tuntuu joka hetki että ois parasta, helpointa hypätä ohiajavan auton alle. kaikki mitä tekee on automaattista kun siihen on tottunu, mut missään ei ole enää mieltä...miettii, et yläasteikäisillä tällanen ois mahdollista, mut miten nyt, kun ikää on jo enemmän ja pitäis olla enemmän "aikuismainen"? järkevä?

miks?
3289
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

itsellä on samoja kokemukia, mutta minut jätettiín.. toivottavasti olosi paranee.. sun kannattas yrittää puhuä hänelle, niin olosi voi parantua..tai sitten sun pitää keksiä join muuta ajateltavaa..

Äänestä
  • Otan osaa teidän molempien kirjottajien puolesta... :( Mulla on sama juttu... Mä sekä se hölmöili muiden kanssa ja lopulta kumpikii jätti toisensa... Mut nyt mä haluaisin sen takas... Voisitteko alkaa kirjottelee mulle meilin kautta... ois nimittäin kiva kuulla teidän mielipiteitänne ja kokemuksia...
    -kyyhkynen-

    Äänestä

  • kyyhkynen kirjoitti:

    Otan osaa teidän molempien kirjottajien puolesta... :( Mulla on sama juttu... Mä sekä se hölmöili muiden kanssa ja lopulta kumpikii jätti toisensa... Mut nyt mä haluaisin sen takas... Voisitteko alkaa kirjottelee mulle meilin kautta... ois nimittäin kiva kuulla teidän mielipiteitänne ja kokemuksia...
    -kyyhkynen-

    ..meidä jutus ei kumpikaa pettäny, ei ollu mitää ns. "näkyvää" syytä..joku vaan alko menee erilail..mut must tuntuu vaan niiiin paskalt. yrittää ajatella muuta on just ku istuis sähkötuolis ja pyrkis oleen rento.. :/ jos täst jotain jää opiks niin se et en enää koskaa tee tällast virhettä. mitä tahansa muuta ennen..

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


dst kirjoitti:

ehkä se huolestuttaa, kun on tavannut ihmisen kenen kans muutaman kuukauden jälkeen tuntuu täysin erilaiselta verrattuna aiempaan. paljon vahvemmalta. ja sit homma katkeaa, ja vielä omasta syystä..ilman järkevää syytä, mutta silti. ja sit olo on tyhjempi ku koskaan, edes kenenkään läheisen kuolema ei oo satuttanu näin paljoa.

kadulla kävellessä tuntuu joka hetki että ois parasta, helpointa hypätä ohiajavan auton alle. kaikki mitä tekee on automaattista kun siihen on tottunu, mut missään ei ole enää mieltä...miettii, et yläasteikäisillä tällanen ois mahdollista, mut miten nyt, kun ikää on jo enemmän ja pitäis olla enemmän "aikuismainen"? järkevä?

miks?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu