liikaa muille

milloin kenenkin kanssa vetoa lyöden ja hauskaa pitäen pienten ihmisten kustannuksella! (siis saatanana ja Jumala):

Jumala keskustelee saatanan kanssa ja kiinnittää saatanan huomion hurskaaseen Jobiin. Jumala suostuu saatanan ehdotukseen koetella Jobin jumalanpelon vilpittömyyttä tuhoamalla Jobin elämänonni.

Myöhemmin Jumala kehuskelee jälleen enkeleilleen Jobin uskollisuudella. Saatana vastaa, että kyllähän tämä on uskollinen kun saa vielä olla hengissä – jos hänelle itselleen sattuisi mitään, hän varmasti kiroaisi Jumalan. Niinpä Jumala antaa Saatanalle luvan tehdä Jobille mitä tahtoo, kunhan ei veisi tämän henkeä. Saatana kiusasi Jobia paiseilla. Job pysyi silti uskollisena. Hän kirosi syntymänsä ja valitti, mutta ei suostunut kiroamaan Jumalaa, vaikka hänen vaimonsa neuvoi Jobia näin (Job 2:9):
"Vieläkö sinä pidät kiinni hurskaudestasi? Kiroa jo Jumala ja kuole pois!"
Tragedian seurauksena Jobin ystävät (Elifas, Bildad, Sofar ja Elihu) tulevat esittämään Jobille näkemyksensä siitä, miksi kävi niin kuin kävi. Heillä on tarjota Jobille kiitettävä määrä hypoteesejä muun muassa Jobin salaisista synneistä, joista tapahtunut on rangaistusta. Job puolustautuu, valittaa kärsineensä pahaa ja vaatii Jumalaa tilille hänen ystäviensä puhuessa Jumalan puolesta. Hän kiroaa syntymänsä useaan otteeseen, muttei missään vaiheessa Jumalaa. Ystävät argumentoivat muun muassa siitä, että Job olisikin kaikesta huolimatta elänyt jumalattomasti ja ansainnut kohtalonsa sekä siitä, että kärsimykset olisivat olleet Jumalan keino kasvattaa ihmistä.

Job harmistuu ystävien puheista ja pitää niitä pilkkaavina ja epärehellisinä, korostaen esimerkiksi että moni täysin jumalatonkin mies elää paljon Jobia onnellisemmin.

Lopulta Jumala itse puuttuu keskusteluun, ja kertoo voimastaan, luomistyöstään ja maailman ylläpidosta, sekä osoittaa määräävänsä oikean ja väärän. Runollisessa osuudessa esiintyvät muun muassa Leviatan ja Behemot. Job nöyrtyy ja Jumala hyväksyy Jobin, mutta tuomitsee sen sijaan hänen ystävänsä, jotka ovat antaneet Jumalasta väärän kuvan ja määrää heidät antamaan uhrilahjoja. Jumala palauttaa Jobin onnen, hän saa kaikkea kaksinkertaisesti aikaisempaan verrattuna.

yläkerrassa kirjoitti:

milloin kenenkin kanssa vetoa lyöden ja hauskaa pitäen pienten ihmisten kustannuksella! (siis saatanana ja Jumala):

Jumala keskustelee saatanan kanssa ja kiinnittää saatanan huomion hurskaaseen Jobiin. Jumala suostuu saatanan ehdotukseen koetella Jobin jumalanpelon vilpittömyyttä tuhoamalla Jobin elämänonni.

Myöhemmin Jumala kehuskelee jälleen enkeleilleen Jobin uskollisuudella. Saatana vastaa, että kyllähän tämä on uskollinen kun saa vielä olla hengissä – jos hänelle itselleen sattuisi mitään, hän varmasti kiroaisi Jumalan. Niinpä Jumala antaa Saatanalle luvan tehdä Jobille mitä tahtoo, kunhan ei veisi tämän henkeä. Saatana kiusasi Jobia paiseilla. Job pysyi silti uskollisena. Hän kirosi syntymänsä ja valitti, mutta ei suostunut kiroamaan Jumalaa, vaikka hänen vaimonsa neuvoi Jobia näin (Job 2:9):
"Vieläkö sinä pidät kiinni hurskaudestasi? Kiroa jo Jumala ja kuole pois!"
Tragedian seurauksena Jobin ystävät (Elifas, Bildad, Sofar ja Elihu) tulevat esittämään Jobille näkemyksensä siitä, miksi kävi niin kuin kävi. Heillä on tarjota Jobille kiitettävä määrä hypoteesejä muun muassa Jobin salaisista synneistä, joista tapahtunut on rangaistusta. Job puolustautuu, valittaa kärsineensä pahaa ja vaatii Jumalaa tilille hänen ystäviensä puhuessa Jumalan puolesta. Hän kiroaa syntymänsä useaan otteeseen, muttei missään vaiheessa Jumalaa. Ystävät argumentoivat muun muassa siitä, että Job olisikin kaikesta huolimatta elänyt jumalattomasti ja ansainnut kohtalonsa sekä siitä, että kärsimykset olisivat olleet Jumalan keino kasvattaa ihmistä.

Job harmistuu ystävien puheista ja pitää niitä pilkkaavina ja epärehellisinä, korostaen esimerkiksi että moni täysin jumalatonkin mies elää paljon Jobia onnellisemmin.

Lopulta Jumala itse puuttuu keskusteluun, ja kertoo voimastaan, luomistyöstään ja maailman ylläpidosta, sekä osoittaa määräävänsä oikean ja väärän. Runollisessa osuudessa esiintyvät muun muassa Leviatan ja Behemot. Job nöyrtyy ja Jumala hyväksyy Jobin, mutta tuomitsee sen sijaan hänen ystävänsä, jotka ovat antaneet Jumalasta väärän kuvan ja määrää heidät antamaan uhrilahjoja. Jumala palauttaa Jobin onnen, hän saa kaikkea kaksinkertaisesti aikaisempaan verrattuna.

Jumala saattaa haluta tehdä, ei pidä ainaskaan kenenkään psykologiplantun sekaantua, saatika aina kuvitella asioista kaikkea tietävänsä.

"Jumala palauttaa Jobin onnen, hän saa kaikkea kaksinkertaisesti aikaisempaan verrattuna."

Alkuperäiselle runon kirjoittajalle, runo on varsin iskevä ja tuntuu aika tutuilta tuntumuksilta silloin kun jestas sentään oli nuori ja villi ja vapaa ja Pelle Miljoona soi korvissa:

"EN OLE HULLU
Tahtoisin olla sissi
korkealla vuorten kätköissä
joka ei kysy itseltään miksi
hän jätti perheensä ja tyttönsä
mikään kapina ei synny tyhjästä
ei ole taistelua ilman syytä
mikä on väärin mikä on oikein
kenen laki tekee oikeuden

Sillä olen nähnyt ja kuullut
niin paljon tätä kaikkea
ja kaikki mitä olin todeksi luullut
onkin ollut pelkkää valhetta
luulen että olen vieraantunut
ajasta ja paikasta
mutta tiedän etten ole hullu
olen vain kiinnostunut vapaudesta"..

yläkerrassa kirjoitti:

milloin kenenkin kanssa vetoa lyöden ja hauskaa pitäen pienten ihmisten kustannuksella! (siis saatanana ja Jumala):

Jumala keskustelee saatanan kanssa ja kiinnittää saatanan huomion hurskaaseen Jobiin. Jumala suostuu saatanan ehdotukseen koetella Jobin jumalanpelon vilpittömyyttä tuhoamalla Jobin elämänonni.

Myöhemmin Jumala kehuskelee jälleen enkeleilleen Jobin uskollisuudella. Saatana vastaa, että kyllähän tämä on uskollinen kun saa vielä olla hengissä – jos hänelle itselleen sattuisi mitään, hän varmasti kiroaisi Jumalan. Niinpä Jumala antaa Saatanalle luvan tehdä Jobille mitä tahtoo, kunhan ei veisi tämän henkeä. Saatana kiusasi Jobia paiseilla. Job pysyi silti uskollisena. Hän kirosi syntymänsä ja valitti, mutta ei suostunut kiroamaan Jumalaa, vaikka hänen vaimonsa neuvoi Jobia näin (Job 2:9):
"Vieläkö sinä pidät kiinni hurskaudestasi? Kiroa jo Jumala ja kuole pois!"
Tragedian seurauksena Jobin ystävät (Elifas, Bildad, Sofar ja Elihu) tulevat esittämään Jobille näkemyksensä siitä, miksi kävi niin kuin kävi. Heillä on tarjota Jobille kiitettävä määrä hypoteesejä muun muassa Jobin salaisista synneistä, joista tapahtunut on rangaistusta. Job puolustautuu, valittaa kärsineensä pahaa ja vaatii Jumalaa tilille hänen ystäviensä puhuessa Jumalan puolesta. Hän kiroaa syntymänsä useaan otteeseen, muttei missään vaiheessa Jumalaa. Ystävät argumentoivat muun muassa siitä, että Job olisikin kaikesta huolimatta elänyt jumalattomasti ja ansainnut kohtalonsa sekä siitä, että kärsimykset olisivat olleet Jumalan keino kasvattaa ihmistä.

Job harmistuu ystävien puheista ja pitää niitä pilkkaavina ja epärehellisinä, korostaen esimerkiksi että moni täysin jumalatonkin mies elää paljon Jobia onnellisemmin.

Lopulta Jumala itse puuttuu keskusteluun, ja kertoo voimastaan, luomistyöstään ja maailman ylläpidosta, sekä osoittaa määräävänsä oikean ja väärän. Runollisessa osuudessa esiintyvät muun muassa Leviatan ja Behemot. Job nöyrtyy ja Jumala hyväksyy Jobin, mutta tuomitsee sen sijaan hänen ystävänsä, jotka ovat antaneet Jumalasta väärän kuvan ja määrää heidät antamaan uhrilahjoja. Jumala palauttaa Jobin onnen, hän saa kaikkea kaksinkertaisesti aikaisempaan verrattuna.

Minusta Job on jotenkin fanaatikko. Se, että syntyy uusia lapsia ei minusta oikein korvaa niitä, jotka ovat kuolleet onnettomuuksissa.

Enemmän minä tykkään Joonasta, joka suhtautuu omaan pestiinsä vastentahtoisesti ja esittää Jumalalle ehdotuksen paremmasta lopputuloksesta.

Ehkäpä tykkään Pietaristakin, joka vyötti itsensä nuorena miehenä ja meni minne tahtoi. Vanhana taas muut vyöttivät hänet ja kiskoivat sinne minne hän ei tahtonut.


Minun suhteeni sukupuolen moninaisuuteen omalta osaltani on väsynyt ja kyllästynyt. Lähinnä minua väsyttää ja kyllästyttää miesten vihamieliset reaktiot siihen.

Minun ääneni sukupuolitetaan maskuliinisesti, vaikka kähisen tuberkuloottisesti, mutta kun kuulijaa on hemmoteltu elämällä ilman tuberkuloosia, hän ei minua ymmärrä wanhaksi keuhkotubin rusikoimaksi luokitella.

Joko mies siis arvostelee sukupuoltani tai sitten hän veetuilee minun sairauksistani ja sitten hän ihmettelee miksi hänestä ei pidetä.

itse.. kirjoitti:

Jumala saattaa haluta tehdä, ei pidä ainaskaan kenenkään psykologiplantun sekaantua, saatika aina kuvitella asioista kaikkea tietävänsä.

"Jumala palauttaa Jobin onnen, hän saa kaikkea kaksinkertaisesti aikaisempaan verrattuna."

Alkuperäiselle runon kirjoittajalle, runo on varsin iskevä ja tuntuu aika tutuilta tuntumuksilta silloin kun jestas sentään oli nuori ja villi ja vapaa ja Pelle Miljoona soi korvissa:

"EN OLE HULLU
Tahtoisin olla sissi
korkealla vuorten kätköissä
joka ei kysy itseltään miksi
hän jätti perheensä ja tyttönsä
mikään kapina ei synny tyhjästä
ei ole taistelua ilman syytä
mikä on väärin mikä on oikein
kenen laki tekee oikeuden

Sillä olen nähnyt ja kuullut
niin paljon tätä kaikkea
ja kaikki mitä olin todeksi luullut
onkin ollut pelkkää valhetta
luulen että olen vieraantunut
ajasta ja paikasta
mutta tiedän etten ole hullu
olen vain kiinnostunut vapaudesta"..

sitä, tuo lause, että jos omaa tietyt periaatteet ja niitä noudattaa, ei juuri mikään tapahtuma voi ihmistä kaataa, ihan ylhäältä annettuna kukaan tietysti mitään saa.

Lisää Pelle Miljoonan ajattomia iskelmiä, kun kerran nuoruus noi väkevästi tuli mieleen, tästä taitaa tulla iloinen tanssin kesä..

SE ELÄÄ
Sen sydän on puhtainta kultaa
tahto timanteista hiottu
mieli kirkkainta kristallia
selkäranka teräksestä taottu
Sitä ei voi nöyryyttää ruoskalla
tappaa luodeilla ja pommeilla
polttaa pois napalmilla
tukahduttaa myrkkykaasulla

Che Guevara ei kuollut turhaan
Victor Jara ei kuollut turhaan

Se elää idässä ja lännessä
se elää pohjoisessa ja etelässä
se elää miljoonissa sydämissä
se elää niin kauan kuin on elämään
Sen sielu soi kuin enkelin harppu
tunne on tanssivaa tulta
ääni maan ääriin kantautuu
rytmi ihmisiin tarttuu

Ilon ja surun sävelet
ovat kaikkien omaisuutta
samaan tahtiin lyövät sydämet
rikas, köyhä, valkoinen ja musta

John Lennon ei kuollut turhaan
Bob Marley ei kuollut turhaan

Ihminen ilman ihanteita
on laiva ilman peräsintä
ihminen ilman rakkautta
on vain kiveä ja jäätä

Minä en elä turhaan
sinä et elä turhaan