kun täällä nyt haukutaan exiä nyksiä puolin ja toisin ollaan katkeria jos jostakin eikä välttämättä tykätä lapsista "EI SIIS KAKKI NÄIN"!
mutta itse olen miettinyt että jos ero miehestä tulisi olisin kyllä TODELLA onnellinen jos miehen uusi olisi mukava ja hyväksyisi lapset. miehellä niitä jo muutenkin ennestään (ja rakkaita ovat kaikki yhteinen miehenlapset).
MUTTA SIIS! tähän ponttiin jota haen on siis lähinnä niin että en minäkään mielelläni päästäisi lapsta isälle jos tietäisin nykyisen inhoavan lapsia ja muutenkin olevan asenteella en tykkää mieheni lapsista.. "osan kun lukee noista viesteistä niin hu hu!". VAIKKA totta ei ketään voi pakottaa tykkäämään toisen lapsista mutta sitten on tosiaankin harkittava haluaako uusioperheeseen.
MUTTA jos nykyinen olisi ihana kiva mukava ja tietäisin että lapsen on hyvä olla niin sitten voi tokkiinsa:D tietenkin olisi kiva lasta laittaa isälle!
mutta ymmärrän kyllä siis ihmisiä joita on petetty että ei uutta puolioa hirveen läheiseksi tunne.. (en minäkään tuntisi). minunkin mieheni oli jo aikaa sitten eronnut kun aloin hänen kanssaan olemaan. (että näinhän sen täytyisi mennä).
MUTTA sitten on kyllä naisia jotka ovat itse (pettämisellä ym ym) liittonsa ryssinyt tässäkin tapauksessa pitäisi sitten MYÖNTÄÄ MÖHLINEENSÄ! jos kumppani sitten kumminkin uuden onnen löytää.. niin antaa se sitten kumppanin nauttia henkilöstä jonka kanssa tuntee olevansa onnellinen. (oli kyse miehestä/naisesta).
tai ainankin puolin ja toisin pitäs asiat selvittää että toiselle ei jäisi katkeraa mitä tapahtui oloa.
mutta lienee parhaiten toimii sovussa toimivat uusioperheet joissa ihmiset on eronnut sovussa ja kaikki rakastaa lapsia ja tuumii hiukan heidänkin kannalta asiota:D ja kukaan ei moiti/hauku ketään.
mutta OMA PÄÄ POINTTI ÄITINÄ OLI ETTÄ "jos mies menisi uusiin naimisiin uuden kumppanin löytäisi että tämä tykkäisi lapsista!"
mutta itse olen miettinyt että jos ero miehestä tulisi olisin kyllä TODELLA onnellinen jos miehen uusi olisi mukava ja hyväksyisi lapset. miehellä niitä jo muutenkin ennestään (ja rakkaita ovat kaikki yhteinen miehenlapset).
MUTTA SIIS! tähän ponttiin jota haen on siis lähinnä niin että en minäkään mielelläni päästäisi lapsta isälle jos tietäisin nykyisen inhoavan lapsia ja muutenkin olevan asenteella en tykkää mieheni lapsista.. "osan kun lukee noista viesteistä niin hu hu!". VAIKKA totta ei ketään voi pakottaa tykkäämään toisen lapsista mutta sitten on tosiaankin harkittava haluaako uusioperheeseen.
MUTTA jos nykyinen olisi ihana kiva mukava ja tietäisin että lapsen on hyvä olla niin sitten voi tokkiinsa:D tietenkin olisi kiva lasta laittaa isälle!
mutta ymmärrän kyllä siis ihmisiä joita on petetty että ei uutta puolioa hirveen läheiseksi tunne.. (en minäkään tuntisi). minunkin mieheni oli jo aikaa sitten eronnut kun aloin hänen kanssaan olemaan. (että näinhän sen täytyisi mennä).
MUTTA sitten on kyllä naisia jotka ovat itse (pettämisellä ym ym) liittonsa ryssinyt tässäkin tapauksessa pitäisi sitten MYÖNTÄÄ MÖHLINEENSÄ! jos kumppani sitten kumminkin uuden onnen löytää.. niin antaa se sitten kumppanin nauttia henkilöstä jonka kanssa tuntee olevansa onnellinen. (oli kyse miehestä/naisesta).
tai ainankin puolin ja toisin pitäs asiat selvittää että toiselle ei jäisi katkeraa mitä tapahtui oloa.
mutta lienee parhaiten toimii sovussa toimivat uusioperheet joissa ihmiset on eronnut sovussa ja kaikki rakastaa lapsia ja tuumii hiukan heidänkin kannalta asiota:D ja kukaan ei moiti/hauku ketään.
mutta OMA PÄÄ POINTTI ÄITINÄ OLI ETTÄ "jos mies menisi uusiin naimisiin uuden kumppanin löytäisi että tämä tykkäisi lapsista!"
Vastaukset 3
Vanhimmat
Noilla ajatuksilla sitä liikkuu kun on tasapainossa ja asiat järjestyksessä. Uskon kyllä että suurimmalla osalla asiat ovatkin ihan ok, tämä palsta antaa liian negatiivisen kuvan kaikesta.
Tuli muuten mieleen että kun puhutaan "eksistä ja nyksistä" tarkoitetaan tällä palstalla aika luontevasti naista. Johtuisiko siitä että miehet eivät täällä juuri kirjoittele?
Toinen mitä tuumailin on se erotilanteen vaikutus,varmasti on paljon merkitystä sillä kumpi lähti ja oliko pettämistä mukana.
Tuo asia ettei uusi kumppani tykkää toisen lapsista on huolestuttava asia. Äidin pitää antaa isän tavata lastaan isän niin halutessa, senhän kaikki tietävät. Äidin pitää myös luottaa siihen että isä huolehtii lapsen hyvinvoinnista eikä anna esim ei-tykkäävän kumppanin vaikeuttaa lapsen olemista. Näin se pitäisi olla mutta mikä on todellisuus - ei aina niin ruusuinen.
tuon loppu lausahduksen aika osuvasti:) ja niin sen pitäisi kyllä olla että isä saa nähdä lastaan:) tottahan toki mutta olisihan se kurjaa tietää oli kyse siis tosiaankin isän TAI äidin uusiopuolisosta että jos ei tykkää lapsista löytyyhän noita kyllä miehistäkin jotka ei taas naisen lasta hyväksy.
Ainahan sitä uuteen suhteeseen ryhtyessään toivoo, että uusi kumppani pitäisi lapsistani. Alkuaikoina ei negatiivisia tunteita välttämättä huomaa tai ehkei niitä vielä olekaan. Meillä miehen inhon tunteet lapsiani kohtaa kasvoivat tai tulivat näkyviin vähitellen vuosien mittaan. Nykyisin eivät juurikaan oleskele yhtä aikaa samassa huonetilassa kuin olosuhteiden pakosta. On vaikea lähteä purkamaan tilannetta, jossa kumpikaan osapuoli ei ole halukas istumaan saman keskustelupöydän ääreen kotona eikä asiantuntijan luona. Ollaan pattitilanteessa. Voit jokon jatkaa entiseen malliin luovimalla tai särkeä koko pakan ja lähteä eri teille. Miten jälkimmäisessä tapauksessa kävisi yhteisille lapsille?