koska joudun luopumaan koirastani.
Osaako joku sanoa että voiko koira tottua vielä uuteen kotiin tai ikävöiköhän se kovasti entistä omistajaansa?
kun..
Se on ollut ihan pennusta asti minulla ja nyt ikää hänellä on 4.5 vuotta koirani on seurannut koko elämänsä minua joka paikkaan(siis ihan oikeasti en pääse edes vessaan niin etteikö se tulisi mukana)
Nyt mulla on kamala huoli siitä että mahtaako koiralle tulla kovakin ikävä kun joudumme eroon toisistamme?
En tiedä miten itse edes kestän tämän,olen itkenyt
siitä asti kun tämä luopumis pakko on tullut tietooni :(
Osaako joku sanoa että voiko koira tottua vielä uuteen kotiin tai ikävöiköhän se kovasti entistä omistajaansa?
kun..
Se on ollut ihan pennusta asti minulla ja nyt ikää hänellä on 4.5 vuotta koirani on seurannut koko elämänsä minua joka paikkaan(siis ihan oikeasti en pääse edes vessaan niin etteikö se tulisi mukana)
Nyt mulla on kamala huoli siitä että mahtaako koiralle tulla kovakin ikävä kun joudumme eroon toisistamme?
En tiedä miten itse edes kestän tämän,olen itkenyt
siitä asti kun tämä luopumis pakko on tullut tietooni :(
Vastaukset 10
Vanhimmat
Tulee ikävä varmasti.
Tämä riippuu siitä onko koira ihmisrakas vai omistajarakas.
Miksi jouduit luopumaan koirastasi?
Joudun luopumaan koirastani oman sairauteni takia :(
Tämä on ihan kamalaa enkä tiedä miten tästä voi selvitä ollenkaan.
Mietin koko ajan että mitä jos koirallani tulee minua kova ikävä ja se kärsii eron aiheuttamasta ikävästä :(
Toivon todella ettei koira osaa ikävöidä samalla tavalla kuin ihminen ja nyt tässä tapauksessa niinkuin minä ikävöin jo nyt häntä vaikka ei ole edes vielä poissa luotani :(
Hän on tottunut nukkumaan joka yö vieressäni,mitä jos uudessa kodissa ei saakkaan tulla viereen nukkumaan(niinkuin varmasti monikaan ei tykkää että koirat ovat edes sängyssä,mikä on ihan ymmärrettävääkin)
Kiitos Teille Kaikille Vastauksistanne!
Noin nuori koira sopeutuu uuteen kotiin vallan mainiosti.
Ongelmana voi olla riippuvuus sinusta/ihmisestä, mutta jos löydät ymmärtäväisen kodin, jossa on aina seuraa, koira kotiutuu nopeasti.
Sanotaan, että koiran koti on siellä, missä se on ollut kaksi yötä ja se kyllä pitää paikkansa.
Tosi ikävä tilanne sulla :(
Kyllä koira sopeutuu ennemmin tai myöhemmin, varmasti ainakin nopeammin kuin sinä. Kuten tuossa jo sanottiin, kunhan löydät koirallesi kodin jossa sitä ymmärretään niin mahdolliset ongelmat loppuvat aika nopeasti. Se miten pitkään sopeutumiseen menee riippuu ihan koirasta. Suurimmat ongelmat kuitenkin ovat varmasti rutiinien muuttumisessa, eivätkä ikävöimisessä. Vaikka koira välillä (meilläkin) tuntuu kovinkin inhimilliseltä, ei sillä silti ole samanlaisia tunteita kuin ihmisellä. Koira siis voi mennä sekaisin siitä, että tutut jutut muuttuvat uusiin, eikä se tiedä mitä siltä odotetaan. Tämä tulkitaan ikävöimiseksi. Jos koirasi ei pelkää tai muuten karta vieraita ihmisiä, pahempia ongelmia tuskin tulee. Voimia sinulle.
Lainatakseni Pertti Vilanderin sanoja... "Ajattelu siitä ettei koira ikinä sopeutuisi uuteen perheeseen osoittaa suurta itsekkyyttä ja typeryyttä. Näin ajatteleva henkilö haluaa uskoa, ettei kukaan koskaan voisi korvata häntä ja koira kituisi surussa tuskallisen loppuelämänsä. Kun lauman vaihto onnistuu ja koiran perustarpeista huolehditaan, se ei aktiivisesti muistele vanhoja hyviäkään aikoja. Koira elää siinä ja nyt. Totta kai se saattaa ilahtua tavatessaan myöhemmin vanhan omistajansa, eikä se unohda ihmistä. Koira ei kuitenkaan istu uudessa perheessä suremassa ja muistelemassa menneitä."
Kyllä tuo Pertti osaa viksusti muotoilla sanottavansa ja itse olen ihan samaa mieltä.
Itse en näe mitään syytä, miksi koira ei sopeutuisi ja voisi nauttia elämänsä toisen puolen uudessa rakastavassa perheessä.
Ja itse myös koen, että ihmisen itsekkyys ja oman itsensä tärkeys on siinä kohtaa, kun ajatellaan ettei koira kestäisi eroa ja ikävää, taitaa useimmiten olla toisinpäin =) En toki vähättele, etteikö koira tuntisi alkuun ikävää ja etteikö sopeutuminen veisi aikaa.
kertoo kouluttaja jonka metodeihin kuuluu kolinapurkki ja ääntä pitävä kuristuspanta...just
kertoo ajatuksensa muutamaa vuotta liian myöhään, miksi?
joopa joo mielipiteitä on niin paljon kuin ihmisiäkin,se on selvää..
kaipa mä hain jotain lohtua täältä näistä teidän vastauksistanne :)
Toivon todella että asia olisi niin että ihminen on vaan niin itsekäs ja etä koira ei osaa ikävöidä niinkuin ihminen koska suurinta tuskaa mulle tuottaa juuri se että jos koiralle tulee ikävä ja se ajattelee ja muistelee meidän yhteisiä hetkiämme.
Kyllä minä pärjään jos koirakin pärjää :) vaikkakin alkuun on varmasti kovin vaikeaa
tottuvat melko helposti uuteen kotiin. Yritä etsiä uusi perhe jostain lähialueelta, että yhteys pysyy ja saisit nähdä koirasi vielä joskus myöhemmin.