Moi,
Scannasin Windowsini (98 ME) tuossa äsken läpi ja sieltä löytyi 8kpl örkkejä (vakoiluohjelmia) vaikka konetta on käytetty vain ja ainoastaan hyvien tapojen mukaan (liitetiedostoja ei ole avattu, jne). Tästä vittuuntuneena päätin vaihtaa käyttiksen Linuxiin ja nyt tarvitsisinkin muutamia hyviä neuvoja alkuun päästäkseni.
Ensimmäinen on tietenkin distro. Mandrake tuntuu meikäläiselle sopivalta, mutta onko se jopa liian automatisoitu? Tarkoitan että voiko noita auto-asennuksia muutella helposti jälkikäteen ja löytyykö näiden tekemiseen sopivia työkaluja käyttöjärjestelmän puolelta (muukin kuin ASCII-editori)?
Entä RedHat tai SuSe? Sopiiko se windows-hemmotellulle pullamössölle, joka kuitenkin vääntää suht' sujuvasti koodia mm. C, Java, VB, jne.? Paljonko eforttia tarvitaan asennuksen ja termien opiskeluun ja saako näiden distrojen mukana sopivasti työohjelmia (StarOffice, jne.)? (Distron ajattelin hakea kaupasta ihan vain tukeakseni käyttistä kehittäviä softataloja.)
Distron jälkeen seuraavaksi tärkeämmäksi asiaksi nousee käyttämäni GPRS-yhteyden tuki Linuxissa. Ainakaan viimeksi tälle kännylle (6310i) ei löytynyt ajuria Nokian puolelta, mutta jostain muistan lukeneeni tälläisen olevan kehitteillä Linux-yhteisön puolelta. Mikä mahtaa olla tilanne nykyään?
Niin ja sitten mulla on käytössä esim JCreator-(Java)sovelluskehitin, joka on pirun hyvä, mutta siitä ei löydy Linux-versiota. JCreator-yrityksen FAQ-sivulla mainittiin Windows emulaattori Wine, mutta vakaudesta ei uskallettu antaa mitään kommenttia. Miten mahtaa toimia?
Entä, onko kellään kokemuksia VB:n vääntämisestä emulaattorin alla? Tämä ei kuitenkaan ole mikään JCreatorin kaltainen "kynnyskysymys", koska koetan konvertoida kaikki olemassa olevat VB-koodini Javaksi asap (lue: mitä pikimmin pääsen irrottautumaan MS:n kuristusotteesta sitä parempi).
Ja lopuksi vielä ihan hönö kysymys muistitikusta, jota käytän mm. tiedostojen siirtoon esim. työkoneen (Win2000) ja kotikoneen (tuleva Linux) välillä. Löytyykö tikulle USB-ajureita (automaattista tunnistusta) ja miten tiedostojärjestelmien erot (FAT32/EXT3) hoituvat käytännössä. Tunnistaako Linux tikun tiedostojärjestelmän lennosta ja mäppää tikun lisälevyksi käyttäjälle suurempaa tuskaa aiheuttamatta?
Neuvoista kiitäen,
Jonttu
Scannasin Windowsini (98 ME) tuossa äsken läpi ja sieltä löytyi 8kpl örkkejä (vakoiluohjelmia) vaikka konetta on käytetty vain ja ainoastaan hyvien tapojen mukaan (liitetiedostoja ei ole avattu, jne). Tästä vittuuntuneena päätin vaihtaa käyttiksen Linuxiin ja nyt tarvitsisinkin muutamia hyviä neuvoja alkuun päästäkseni.
Ensimmäinen on tietenkin distro. Mandrake tuntuu meikäläiselle sopivalta, mutta onko se jopa liian automatisoitu? Tarkoitan että voiko noita auto-asennuksia muutella helposti jälkikäteen ja löytyykö näiden tekemiseen sopivia työkaluja käyttöjärjestelmän puolelta (muukin kuin ASCII-editori)?
Entä RedHat tai SuSe? Sopiiko se windows-hemmotellulle pullamössölle, joka kuitenkin vääntää suht' sujuvasti koodia mm. C, Java, VB, jne.? Paljonko eforttia tarvitaan asennuksen ja termien opiskeluun ja saako näiden distrojen mukana sopivasti työohjelmia (StarOffice, jne.)? (Distron ajattelin hakea kaupasta ihan vain tukeakseni käyttistä kehittäviä softataloja.)
Distron jälkeen seuraavaksi tärkeämmäksi asiaksi nousee käyttämäni GPRS-yhteyden tuki Linuxissa. Ainakaan viimeksi tälle kännylle (6310i) ei löytynyt ajuria Nokian puolelta, mutta jostain muistan lukeneeni tälläisen olevan kehitteillä Linux-yhteisön puolelta. Mikä mahtaa olla tilanne nykyään?
Niin ja sitten mulla on käytössä esim JCreator-(Java)sovelluskehitin, joka on pirun hyvä, mutta siitä ei löydy Linux-versiota. JCreator-yrityksen FAQ-sivulla mainittiin Windows emulaattori Wine, mutta vakaudesta ei uskallettu antaa mitään kommenttia. Miten mahtaa toimia?
Entä, onko kellään kokemuksia VB:n vääntämisestä emulaattorin alla? Tämä ei kuitenkaan ole mikään JCreatorin kaltainen "kynnyskysymys", koska koetan konvertoida kaikki olemassa olevat VB-koodini Javaksi asap (lue: mitä pikimmin pääsen irrottautumaan MS:n kuristusotteesta sitä parempi).
Ja lopuksi vielä ihan hönö kysymys muistitikusta, jota käytän mm. tiedostojen siirtoon esim. työkoneen (Win2000) ja kotikoneen (tuleva Linux) välillä. Löytyykö tikulle USB-ajureita (automaattista tunnistusta) ja miten tiedostojärjestelmien erot (FAT32/EXT3) hoituvat käytännössä. Tunnistaako Linux tikun tiedostojärjestelmän lennosta ja mäppää tikun lisälevyksi käyttäjälle suurempaa tuskaa aiheuttamatta?
Neuvoista kiitäen,
Jonttu
Vastaukset 19
Vanhimmat
Vastatkaapas joku. Ittekin painin samojen kysymysten äärellä. Entäs SOT Linux?
Miten on muuten ppc-linuxin kehittelyn kanssa tällä hetkellä? käytän näet myös maccia ja tekis mieli kokeilla myös macilla linuxin käyttöä.
Yritän vastailla osaan kysymyksistä.
>> Entä RedHat tai SuSe? Sopiiko se windows-hemmotellulle pullamössölle, joka kuitenkin vääntää suht' sujuvasti koodia mm. C, Java, VB, jne.? Paljonko eforttia tarvitaan asennuksen ja termien opiskeluun ja saako näiden distrojen mukana sopivasti työohjelmia (StarOffice, jne.)? >>
Molemmat sopivat kyllä hyvin, ei ole tosin Susesta henk.koht. kokemuksia paljoakaan, mutta vakikäyttäjät kehuvat tuota kyllä hyväksi distroksi. RedHat 9 on se distro jota sinulle suosittelen. Asentuu nätisti ja sisältää oikeastaan kaiken tarvittavan, mm. OpenOfficen. Asennuksen opiskeluun ei välttämättä tarvita kauheita ponnisteluja, ainut on että ymmärrät osioinnin päälle sekä luet asennuksen aikaisia ohjeita huolella. Osiointia kannattaa opiskella hieman etukäteen wepissä tai kirjaston pumaskasta. Jos aiot ostaa distron kaupasta, kuten mainitsit, saat mukana todennäköisesti myös asennusdokumentaatiota.
>> Distron jälkeen seuraavaksi tärkeämmäksi asiaksi nousee käyttämäni GPRS-yhteyden tuki Linuxissa. Ainakaan viimeksi tälle kännylle (6310i) ei löytynyt ajuria Nokian puolelta, mutta jostain muistan lukeneeni tälläisen olevan kehitteillä Linux-yhteisön puolelta. Mikä mahtaa olla tilanne nykyään? >>
Itse olen käyttänyt 6310:ä GPRS-yhteyden kanssa RedHatissa ja Mandrakessa, eikä siihen tarvita erikseen ajureita. Riittää että omistat ppp-softan (esim. Kppp), jolla otat yhteyden.
>> Löytyykö tikulle USB-ajureita (automaattista tunnistusta) ja miten tiedostojärjestelmien erot (FAT32/EXT3) hoituvat käytännössä. Tunnistaako Linux tikun tiedostojärjestelmän lennosta ja mäppää tikun lisälevyksi käyttäjälle suurempaa tuskaa aiheuttamatta? >>
En ole kokeillut tikkua Linuxissa käytännössä, mutta käyttöönotto tapahtuu siten, että palikan asetettuasi paikoilleen mounttaat tikun vfatiksi ja avot- lataat täyteen mp3:a tai mitä nyt sattuu huvittamaan. Lisää aiheesta mm. http://www.unc.edu/~aperrin/tips/src/usbkey.html
Nykyinen kovalevy on yhdessä osiossa ja kokoa löytyy 20gigaa. Miten kannattaisi osioida / miten itse osioisit?
Jonttu
Itselläni on myös 20G kovalevy, jonka olen osioinut seuraavasti:
/ -osio (Slackware Linux) = hda1: 5,7gigaa
Shared -osio (FAT) = hda5: 4,1gigaa
Windows -osio (ntfs/Win2000) = hda3: 9,7gigaa
Lisäksi SWAP-osio muistaakseni 256mb.
Shared on tarkoitettu tiedostojen vaihtoon Winin ja Linuxin välillä.
En asenna enää Windows-käyttistä koneeseeni, mutta tarviiko Wine ntfs- tai fat32-osion windows-ohjelmien ajamiseen?
Muussa tapauksessa mulle riittänee /(root)-osio ja swap-osiot (2 x ram? = 512Mt)?
Eli, mun kohdallani asennus lähtee varmaankin liikkeelle Windows user-kansion siirtämisestä muistitikulle, jonka jälkeen lyödään SuSe:n cd pesään, joka todennäköisesti ehdoittaa kovalevyn formatoimista jakamista osioihin?
Tämän jälkeen asennetaan varmaankin filekrypto käytis muu softa sekä ihmetellään hieman aikaa GPRS-yhteyden kanssa?
Jonttu
Wine ei tarvitse fattiosiota, vaan on tarkoitettu toimimaan linuxosioilla
>Entä RedHat tai SuSe? Sopiiko se
>windows-hemmotellulle pullamössölle, joka
>kuitenkin vääntää suht' sujuvasti koodia mm. C,
>Java, VB, jne.? Paljonko eforttia tarvitaan
>asennuksen ja termien opiskeluun ja saako
>näiden distrojen mukana sopivasti työohjelmia
>(StarOffice, jne.)? (Distron ajattelin hakea
>kaupasta ihan vain tukeakseni käyttistä
>kehittäviä softataloja.)
Kannattaa ehdottomasti ostaa SuSE pro. Mukana tulee englannin kieliset manuaalit, joissa käsitellään sen asennusta ja käyttöä.
SO:ta sen mukana ei tule, muutta OpenOffice kylläkin.
Tuen kannaltakin SuSE on edullisempi kuin RH, sillä se tarjoaa 2x pidempään päivityksiä.
>Niin ja sitten mulla on käytössä esim
>JCreator-(Java)sovelluskehitin, joka on pirun
>hyvä, mutta siitä ei löydy Linux-versiota.
>JCreator-yrityksen FAQ-sivulla mainittiin
>Windows emulaattori Wine, mutta vakaudesta ei
>uskallettu antaa mitään kommenttia. Miten
>mahtaa toimia?
Kannattaa mielummin opetella kokonaan uusi IDE. Eclipse voisi olla hyvä vaihtoehto tai sitten Kdevelop 3, jonka java-tuki ei kylläkään taida olla vielä ihan valmis.
Tiedätkö onko StarOfficen ja OpenOfficen välillä suuriakin eroja mm. MS. dokujen yhteensopivuuden kanssa? Oikeastaan luettavuus on tärkeämpi, koska oma tuotos kannattaa laatia vaikka Adobe:n muotoon ihan vaikka vaan Word:iä boikotoidakseen.
Pidän JCreator:ista siksi, koska se ei sitouta käyttäjää mm. omilla luokillaan kehittimen pakkoasiakkaaksi. Tavallaan pidän myös tuota refactoring-ominaisuutta vastaavana juttuna, koska tämä osuus jää pois sorsasta, jolloin projektin kääntäminen ilman ko. kehitintä ei enää onnistu kovinkaan helposti. Mielestäni hyvän kehittimen rehti tunnusmerkki on se, että sorsa voidaan kääntää standardi javac-kääntäjällä vaikka kaverin pc:ssä ilman kommervenkkejä.
Tiedätkö onko "Kdevelop" ja "Kata" jollain lailla tekemisissä toistensa kanssa? Kata mainittiin yhden Mandrake:iä ja Javaa koskevassa sivulauseessa, mutta sen enempää en ole tietoa netistä löytänyt.
>Tiedätkö onko StarOfficen ja OpenOfficen
>välillä suuriakin eroja mm. MS. dokujen
>yhteensopivuuden kanssa? Oikeastaan luettavuus
>on tärkeämpi, koska oma tuotos kannattaa laatia
>vaikka Adobe:n muotoon ihan vaikka vaan Word:iä
>boikotoidakseen.
AFAIK molemmissa on samat importterit ja kai tiedostot voi myös tallentaa MS-Word -muotoon mutten ole varma, sillä en käytä kumpaakaan.
Joka tapauksessa yhteensopivuus ei ole täydellinen joten jos lähettelet ms-dokumentteja, niin kannattaisi mielummin asentaa vaikka CrossOver Office tai lähettää ne pdf:nä.
>Pidän JCreator:ista siksi, koska se ei sitouta
>käyttäjää mm. omilla luokillaan kehittimen
>pakkoasiakkaaksi.
Harva IDE tekee noin.
>Tiedätkö onko "Kdevelop" ja "Kata" jollain
>lailla tekemisissä toistensa kanssa? Kata
>mainittiin yhden Mandrake:iä ja Javaa
>koskevassa sivulauseessa, mutta sen enempää en
>ole tietoa netistä löytänyt.
>Mielestäni hyvän kehittimen rehti tunnusmerkki
>on se, että sorsa voidaan kääntää standardi
>javac-kääntäjällä vaikka kaverin pc:ssä ilman
>kommervenkkejä.
Tuohon sopisi ant. Aika monessa IDE:ssä(Eclipse, Netbeans jne) on ant-pluginit.
http://ant.apache.org/
Kate on Kdevelopin oletuseditori.
Olen käyttänyt korttien lukuun USB-väylään liitettävää lukijaa silloin kun digikamera ei suoraan toimi linuxissa. Lukijana Imation FlashGo ja korttteina on ollut Sonyn memory stick, SD, CF ja Smart Media. Kun lukijan liittää USB-porttiin niin hetken kuluttua työpöydälle ilmestyy uusi levykeasema , jota voi käyttää kuin muitakin kiintolevyjä. Olen käyttänyt SuSEn 7.0-8.1 ja MDK:n 9.1.
Itse olen tuore linux-käyttäjä ja moni asia on toiminut mukavasti Red Hat 8 käyttiksessä. Kameran muistikorttia voi lukea ongelmitta, en muista pitikö fstab-tiedostoa sormeilla käsin siltä osin, mutta ei siihen paljon muuta tarvinnut kuin lisätä kuvake työpöydälle, jonka klikkaaminen mounttaa aseman sitä klikattaessa ja näyttää sisällön. Linuxissa se ei näy uutena asemana, kuten wintöötissä, vaan löytyy saman juuren alta mnt-hakemistosta. Esim levykeasema on hakemisto /mnt/floppy, joka mountataan (kiinnitetään kai suomeksi) korpun survomisen jälkeen ja sieltä se sisältö sitten löytyy.
Levyn osioinnista ja kahden käyttöjärjestelmän loukusta sain tietoa sivuilta
http://moon.joensuu.fi/
http://www.geocities.com/epark/linux/grub-w2k-HOWTO.html
Red Hatin asennuslevyt osaavat osioida (ja ainakin formatoida) kovon automaattisestikin, mutta itse muistaakseni tein sen manuaalisesti saamallani reseptillä
/boot = 50-100Mb, swap = 3x muisti Mb ja
/ = kaikki loput levytila).
Ainut mikä on tuottanut ongelmia, on näytönohjaimen ajurien puuttuminen RH8 versiosta. Suosittelen siis kirjaamaan ylös kokoonpanon ja surffailemaan yhden tunnin eri distrojen sivuille selvittääkseen, tukeeko mikäkin distro laitteistoasi.
Aion itse päivittää RH9-versioon, koska siinä sopivia ajureita on vakiona. Open Office on muuten englannin kielinen red hat 8:ssa, joten halusin joka tapauksessa asentaa suomenkielisen version itse (ks. http://www.kongogroup.com/openoffice/lataa.html) mutta se onnistui oikolukupaketteineen ihan kohtuullisella vaivalla.
Että siinä on ollut vakoiluohjelmia? Eikä esimerkiksi tavallinen selaimen keksi? Tuo adaware löytää paljon, mutta kun katsoo tarkemmin, niin siinä mitään spywarea ei olekaan.
Koneesta löytyi kaikkiaan 101 objektia, josta muistaakseni 8kpl kuului Malware-categoriaan. Onneksi olin ottanut DNA GPRS-liittymään palvelupuhelueston, joka omalla kohdallani esti ainakin pienen kivan yllätyksen tupsahtamisen postilaatikkoon (Jotkut ovat kuulemma saaneet muutaman sadan euron puhelinlaskuja).
Eniten mua kuitenkin vituttaa henkilökohtaisen intimiteettiini kohdistunut loukkaus ja jota ei ihan noin vain korvata. Mistään en voi tietää mitä kaikkea koneeltani varastettiin ja ketkä olivat tekijät.
Seuraava käyttikseni tulee olemaan mitä luultavimmin SuSe:n Linux ja johon asennan vielä kovalevyn kryptausohjelmiston ja parhaan mahdollisen palomuurin. Tämän jälkeen on aivan sama mistä suunnasta, ovista tai ikkunoista, tunkeutuja yrittää päästä koneelleni, koska aivan helposti sitä enää tehdä, ei edes utelias virkamies.
Tiedättekö, että tukeeko SuSe:n (pro-paketti) kryptausohjelma myös backup:n kryptausta, vai kannattaako siinä käyttää esim. PGP:tä?
Lopuksi erästä suomalaista nörttiä lainatakseni:
"I am paranoid; but am I paranoid enough?"
Jonttu
Windows Xp on ollut käytössä on melkein 2 vuotta, ja adaware ei ole löytänyt kuin 7 huomatusta, josta kaksi oli rekisterimerkintää, ja loput keksejä.
Ihmettelen, mitä te asennatte, kun teillä on näitä spyware ongelmia? Kai se käyttäjän älykkyydestä riippuu, toiset ovat vain tottuneen klikkaamaan kaiken mitä näkevät, toiset taas lukevat ensin, ja sitten tekevät. Valmistajan sivuilla ja ohjelman ehdoissa lukee aina, onko ohjelmassa jotain adware/spyware toimintoja, niin kuin Operassa tai DivX Prossa. Mutta jos asentaa kaiken lukematta, niin on oma vika.
PS: Linux on ollut täälläkin jo melkein 3 vuotta palvelimessa, joten....
T: Windows käytössä 9 vuotta, eikä yhtään virusta tai spywarea vielä ole löytynyt koneesta.
Just noin, käyttäjä on tyhmä ja MS viisas. Miten se käyttäjäreppana nyt surffaakin varomattomasti siellä sun täällä ja unohtaa vielä asentaa kaikki mahdolliset torjuntaohjelmistot puhumattakaan "service pack"eistä & "hot fix"stä.
Noiden termien keksimisen sijaan olisi kyllä parasta, että Billy Boy esikuntineen keskittyisi softansa kuntoon saattamiseen eikä yrittäisi tehdä bugisesta softasta luonnonlain kaltaista ilmiötä.
Jonttu
Knoppix Linuxia kuukauden verran käyttäneenä (asennettu kiintolevylle) voin sanoa että Linuxille ilmestyy hot-fiks päivityksiä kymmenen kertaa enemmän kuin Windowsille, joka päiviä olen ajannut apt-get update/upgrade ja joka kerta oli 1-10 päivitystä.
Nyt joku Linux fanaatikko sano että Linux bugit ainakin korjataan...
Sitä nyt vain sattuu olemaan noissa linux-distroissa pikkasen erilainen määrä eri softaa kuin mitä windowsin mukana tulee. Varsinkin jos on laittanut jonkun täysasennuksen, en tiedä sinun asiasi laitaa.
Ja kyllä, linuxin bugit ainakin korjataan.
Pipi sormessa on eri asia kuin pipi päässä.
Ihan varmaan Linux:n varusohjelmissa on bugeja siinä kuin muissakin, mutta tuskinpa virusvääntäjän on aivan niin helppo murtautua tähän järjestelmään kuin Windows:iin.
Mun koneessani olleiden virusten jälkeen MS:n on turha enää vinkua asiakasta takaisin. Seuraava käyttis on Linux ja mikäli se pettää odotukset niin sitten kokeillaan jotain muuta (FreeBSD, Mac, etc.).
Jonttu
Hyvä valinta,että Linux alkaa jyräämään Windowsia jalkoihin!.
Microsoft ja Bill Gates eivät voi syyttää muita,kuin itseään!.
Itse olen kanssa pian vaihtamassa Windowsin -Linuxiin!. ;)