Onko jo monella..? Taas se helv. rulianssi kaupunkilaisten maaseuturomantiikan takia alkaa... Tänään ekaa kertaa ja kakarat hyppi ku päättömät, ja vanhemmat oli hyvinki tympiän näköösiä että taasko tänne pitää itikoitten syötäväksi pitää mennä. Pian saa taas karahkan kans ajaa pihalle, ku ekana päivänäki olivat lyhyen kierroksen jälkeen veräjällä makaamassa odottamassa navettaanpääsyä...
Oikein kannattavaa ja tuottavaa touhua tuo laiduntaminen. Kauhia vaiva aitojen teosta,alustojen niitto/myrkyttämineen, puhdistusniitoista, elikoitten vesihuollosta, pellon lannoittamisesta, E.coli riski saadaan aikaaseksi, päivätuotokset tippuu, ja kaikki muut mukavat kaupanpäälle...
Oikein kannattavaa ja tuottavaa touhua tuo laiduntaminen. Kauhia vaiva aitojen teosta,alustojen niitto/myrkyttämineen, puhdistusniitoista, elikoitten vesihuollosta, pellon lannoittamisesta, E.coli riski saadaan aikaaseksi, päivätuotokset tippuu, ja kaikki muut mukavat kaupanpäälle...
Vastaukset 25
Vanhimmat
Justiinsa niin. Noh, vaivaahan siitä on, mutta kyllä ne varmaan muunkin takia siellä laitumella on kuin 'maalaisromantiikan'.
siis maaseuturomantiikan ;P
Meillä kyllä hommat helpottuu, kun elukat lasketaan ulos.Ei ole lannanajoa, ei tarvitse raahata ruokaa ruokintapöydälle,ei kulu kuivikkeita, eikä aikaa näihin työvaiheisiin.Lehmillä on omat paikkansa parsinavetassa ja viikon päivät menee, kun kaikki osaa omaan paikkaasa, hiehotkin.Sen jälkeen ei tarvitsekkaan avata kuin ovi.Lisäksi eläimet saavat liikuntaa ja huonolla ruokahalulla varustetutkin kyllä piristyvät.Mutta kukin tyylillään.
Minkäslainen tyyppi oikein olet? Kyllä se laiduntaminen on naudoille luonteenomaista.
Jos et aitoja edes viitsi tehdä, niin ehkä olisi parempi jos katselisit itsellesi helpompia hommia. Pistä elukat pois ja ala viljeleen pelkkää viljaa.
Meillä on 60 lehmää ja nuorkarjaa suunnilleen saman verran. Ja aina ollaan laidunnettu koko kesä vaikka pihatto onkin ollut jo yhdeksän vuotta.
Meillä laitumia on 32ha ja ei mielestäni ole mikään erikoinen homma pitää aitoja kunnossa. Kun kerran tekee kunnon aidat, niin ei kauheen usein tarvitse edes korjata. Meillä viimeksi tarvinnut korjata aitoja kolme vuotta sitten.
Minkäs takia niitä aitojen alusia niittelet/myrkyttelet? Hommaa tarpeeksi tehokas paimenpoika, niin ruohot kuolee pystyyn eikä näin ollen maadota.
Eikä se vesihuoltokaan ole mikään ongelma. Meillä on kaksi vanhaa ammetta ja traktorin perässä 1500L vesipönttö. Riittää kun joka toinen päivä täyttää ammeet. Ei ole mikää kauhee homma.
Eikä se laitumien lannotuskaan ole mikään ongelma. Koko sinä aikana mitä olen ollut isäntänä, eli 16 vuotta, niin en ole lannottanut laitumia. Käytä vaan oikeeta viljely kiertoa. Nurmi suojaviljaan, nurmi kaksi vuotta, laitumena kaksi vuotta, vilja ja taas uudestaan nurmi suojaviljaan. Kyllä meillä ainakin on riittänyt ihan lehmänpaska lannotteeksi lukuunottamatta rehunurmea.
Ja kyllä ainakin meillä tuotokset nousee aina kesällä, kun alkaa ruoka maittaan paremmin laiduntaessa.
Joten en näe tuossa teidän touhussa kuin laiskuutta.
No mitäs ongelmia vielä sitten olisi?
Kuuden vuoden kierto ja siitä 2 vuotta laitumena ja 32 hehtaaria, eli navetan lähellä siis liki 100 hehtaaria maata, kateeksi käy!
Ittellä lähellä vain kymmenisen hehtaaria, siihen ei paljoa laidunkiertoja mietitä, jaloitteluun lähinnä soveltuu...
..käytät, kun saat noin kauan pysymään kunnossa. Meidän aidoista tahtoo virta karata.
Näissä on kyllä eroja, kun tekee liian hepposista tarvikkeista, niin niitä saa korjata jatkuvasti.
...siirtyä vallan teräslankaan. Sen ainakin näkee, jos on poikki ja virta ei kulje.
Onhan näitä värillisiä nailonlankojakin, jotka kestää paljon vetorasitusta ja takuulla näkyy onko se poikki.
ole hirviä? Tääpäin menee aidat rikki useaan kertaan kesässäs kun nuo valtion lehmät ovat asialla. kaippa nuo peuratkin osaavas asian yhtälailla.
Eikö teillä lehmät juo vettä? 1500 litraa piisaa nippanappa meitin 15 päälle päiväksi. 50 litraa menee että hujahtaa kun ayshire kerran laskee päänsä altaaseen.
16 vuoteeen lannoitettu nurmia? Ruokitaanko lehmät laitumelle? Vai onko luomulaituumia että lehemät saa laahustaa päivät ruuan perässä etteivät nälkään kuole. Keskituotos lienee 6000 kieppeillä?
Talviruokinnassa on jotain pahasti vialla jos tuotos nousee laitumele päästyettäessä. Viimekesänä 16 kiloo oli "paras" pudotus touko ja kesäkuun mittalypsyjen välillä. Ja samanmoista juttua muiltakin kuullut. Että se oli silloin ennnenvanhaan kun talvella koitettii pitää lehemät hengissä oljilla ja kuivalla heinällä ni tottahan se silloin nousee ku laitumelle päästetään. Eriasia jos on vapaasti D-70 tasosta rehua saatavilla ja viljaa nipal ky syövät puolitiiviste.
Niijuu, jos laituumissa ei ole kuin pyhä henki niin ei ilmeisesti ei sitte edes rikkaruohotkaan kasva.
eli high tensile kestää hyvin hirvet ja peurat.
Kerralla kunnon aitaus, niin ei tarvitse murehtia ja paikkailla koko aikaa. Lisäksi on edullisin vaihtoehto, jos vähänkään laskee hintaa omalle työlle.
Teilläpäin on sitte erimoisia elukoita. Ei muuta voi sanoo. Jotta olis hirviä kestävä aita niin se olis 10mm vaijereilla ja paalut olis sähkötolppia.
oikessa elämässä hyvä että lanka menee helpolla poikki, ni selviää pienemmällä korjuulla. Hightension ni sitte siä moi olla monesta paikasta langat pokki ja paalut ties misä ku hirvi on tehny aitaa.. nii lähtee kyllästetyt paalut katkeileen ja langat venyy vaikka olisi kuparikaapelia ja ylivireessä oleva paimen ei haittaa hirviä. Hajuaa se. Kysymys on vahingon minimoinnista.
ja jos elukoilla on ruokaa ja vettä nii ne pysyy vaikka aita olis tehtyt paalinarulla lasikuitukepeiullä 15 metrin paaluvälillä...... Hiehot ny ei välttämättä mutta vanhat lehmät kyllä.
tänne mussuttamaan, kun ei kerran ole mitään kokemusta high tensile aitaamisesta. Niitäkin on muuten montaa erilaista materiaalia. Parhaat kestävät hirvien rajunkin lähentelyn. Eristin menee rikki ensimmäisenä, mutta se on helppo korjata.
Kerropa montako kilometriä olet rakentanut kyseistä aitaa ja minkä valmistajan langoilla?
musta-valkoisella muovinarulla ja lasikuitukepeillä. Taas tuo miesmäinen aita on tehty vanhalla telen kuparilangalla, ja vahvoilla kyllästetyillä paaluilla ja ruuvattavilla nupeilla. Ja lopputulos on semonen että molemmista on tullu kappaleita ku hirvi on päättäny mennä läpi.
Nuo hai tension aidat nii v.mäisen kovatöisen näkösiä ilman mitää realistista hyötyä, parhaat tehty kolmella langalla. Jos elukka ei pysy ythden langan takana niin silloin navetassa kaulasta kiinni on ainut misä pysyy.. Se on sitte niitä pölöhöjä mikkä vie koko porukan pahuuteen.
ja ny sitte yks laidunihanuus lisää, elukka puski toista utareiisiin siihemalliin että tulee veristä maitoa.. saas nähä kuinka paranee..
Olet siis täällä kertomassa high tensile aitaamisesta mielipiteitä, vaikka et siitä yhtään mitään tiedä.
Voit ihan rauhassa operoida narujen ja lasikuitukeppien kanssa (niitä mekin käytämme tilapäisissä lohkomisissa aitauksen sisällä), mutta jätä muu kommentointi asiantuntijoille.
Meidän iskän maasturi on hienompi ja parempi kuin teijän iskän maasturi... Säälin elukoittanne jos todellakin olette noin lapsellisia???????
pian laitumelle ja mikään ei ole kauniimpaa katseltavaa. Kyllä siinä silmä ja sydän lepää kun emot ja vassut nauttivat kesästä ja voivat hyvin.
Mulla on ympärivuoden laitumella, ihan hyvin ne siellä pärjäilee, pahinta on itseasiassa syksyn sateilla, kun maa on märkänä ja liejussa, pakkasesta ne ei ole moksiskaan.
olla niitä karvakorvia jotka on mammutin jälkeläisiä ja nehän nauttii pakkasesta :=)
Aivan ...
Nehä kärsisi jos ne navettaan ottaas talveksi.. Rotu on sopeutunut elämään kylmillä, tuulisilla scotlannin ylämailla, ravintona kuloontunut heinä ja puunoksat... Jos niille syöttääs samaa ruokaa ku charolais sonneille, ni taitaasivat kuolla läskeihinsä? vai mitä tekisivät?
Ja ei nuo ay/fr/limousine/charolais/simmental riemunkirjavat tiesmitkä risteytysemotkaa mitää kärsineet vaikka olivat täs kyllä yhdellä isännällä ulkona koko talven. Latohon pääsivät sadetta pakoon, niinä harvoina pakkaspäivinä olivat kokopäivän ulkona ihmettelemässä talvista maisemaa.. Ja kun ensimmäiset vihreät piikit tuli nurmeen ni kyllä sitä oltihin ahkeraa niittämässä.
Ulkona kasvattaminen on joillakin roduilla järkevää, myös siitä syystä että ne kasvaa siellä nopeammin.
Ainakin Hereford, Aberdeen Angnus ja Highland Cattle ovat näitä rotuja, jotka kasvaa ulkona nopeammin kuin sisällä.
taannoin juutua siitä, kun hevonen laitumella ollessaan vilauttelee elintään ja miten vaikuttaa kaupunkilaiseen joka on maalle muuttanut..entä nyt kun lehmät on laitumella niillähän näkyy tissit ja vielä parempi kun emolehmät ovat laitumella niin sitten se ilo alkaa kun sinne laitetaan vielä sonni niitä astumaan. ai että sitä riemua on ilo katella,kun poika paiskii töitä..
High tensile aita, niin ei tarvitse koko aikaa paikkailla. Oikein tehtynä pelkkä tarvikkeiden takuu on 10 vuotta.
Kestää myös hirvet ja peurat.
kun vai on vettä ja ruokaa turvan eressä ni ne ei siitä aituuksesta mihi mene ja on vain 1-2 lankaa sähköineen ja maahan polettavat aitatolpat.laiunnan emoja viikon kahen välein eri lohkolle ja ei siinä jaksa rueta kangella reikää maaha tekemään.