Kuuntelin radio suomea

vielä autokuume iskenyt. Ihan kylmän viileästi olen tähän mennessä yhteensä 4 autoa (joista 2 uutena) itselle ostanut ja 2 exälle.
Viimeksi noin 15 vuotta sitten; käytetyn ostin silloin ja sillä ajan vielä pitkään...

saako asettua niiden väliin? Voin ihan hyvin lähteä "ostosparatiisiin" ja käydä läpi useampien liikkeiden tarjolla olevaa valikoimaa yhdellä kertaa samassa paikassa, kun pitää suorittaa hankintoja. Vähän ärsyttää se, että kaikissa kaupoissa näyttää olevan samat tavarat, eli ne joita ostetaan kaikkein eniten. Mieluiten asioin erikoisliikkeissä ja arvostan hyvää palvelua. Tiedän monia lähialueilla työskenteleviä, jotka hoitavat hankintansa poikkeamalla ohimennen johonkin liikekeskukseen. Eikä kaupoissa juoksemiseen kulu turhaan aikaa. En todellakaan ole himoshoppaaja eikä kaupoissa kierteleminen kuulu harrastuksiini. - Hauskana sivujuonteena voin kertoa, että Sellossa olen käynyt vasta kerran ja silläkin kertaa vain yhdessä liikkeessä. Löysin sieltä mieleiseni takin, mutta oikean koon saadakseni piti samantien rientää saman kaupan toiseen myymälään toisessa kauppakeskuksessa.

Sitä, että joidenkin perheiden ainoa yhteinen harrastus on ostospaikoissa kuljesteleminen, ymmärrän yhtä vähän, onpa kysymys kauppakeskuksista tai kirpputoreista. Se ei kuitenkaan häiritse minua millään tapaa.

Olen huono kuluttaja, eikä ostaminen sinänsä kiinnosta. Onneksi monet muut tukevat paremmin kansantalouden rattaiden pyörimistä. Heitä tarvitaan. ;))

Auton vaihtaminen on mielestäni yksi ikävimmistä pakollisista tehtävistä.

shoppaaja olla. Mutta naisellani on siihen lajiin lahjakkuutta ja sitä pitää paikkoihin viedä - ja vielä maksaakin.

Kaikenlaista turhaketta löytyy. Olisi tuossa puoli tusinaa kottaraispönttöjä, jos joku sattuisi tarvitsemaan. Niitä löysi kirppikseltä Tallinnasta, mutta kun ei löydy kottaraisia kerrostaloon kaupungissa.

Roskikseen en ole vielä uskaltanut viedä. Se on hurja emäntä. Lopettaa ruoan ja petipalvelujen tarjonnan ja se on miehen loppu:)

Niissä varsinkin äyriäis- ja kalaosastot.
Juustot, lihat, vihannekset, hedelmät ym. ym. kiinnostavia.
Suurten ulkomarkkinoiden elitarvikekadut myös mielenkiintoisia.

Usein halliin ja markkinoille mennessä minulla on jonkinlainen ajatus päivän (lähipäivien) syömisistä mutta ajatus täsmentyy vasta samoilun aikana.

Arkinen käyttörihkama ei kiinnosta ja tekstiilejä kammoan.

Auton hankinta on aina epämiellyttävä tapahtuma.
Tulee vastaan noin 15-vuoden välein.
Vanhan myyn suoraan yksityiselle ja ostan tehdasuuden, keskiluokkaisen.

Olen joskus yrittänyt ajella yksin vanhalla pelillä autoliikkeeseen mutta kokemukset ovat vain kielteisiä.
Pahimmoillaan myyjä on juossut huoltohalliin pakoon.

Vaimon kanssa fillareilla autokauppaan niin osto saattaa onnistuakin.
Merkkifanaatikko en ole.

autoilu. Kaksi viimeistä olen ostanut ihan yksin. Mieheni opetti minulle niksit. Kiertelin monessa liikkeessä ja totesin, ettei monessa lainkaan noteerattu vaatimattomasti pukeutunutta naisihmistä. En ole lainkaan varma onko nykyinen autoni viimeiseni. Kaksivuotiaana se pitää kohta viedä 90000 km:n huoltoon.
Muuten en juuri shoppaile kuin ne pakolliset. Esim kevään juhliin panen 20 vuotta vanhan leningin. Kenkiä täytyy silloin tällöin ostaa. Niiden täytyy olla hyvät jalassa. Hiljattain ostin oikeat suunnistuskengät. Niissä on piikkejä pohjassa, ei liukastu helposti. Lapsilleni olen sanonut, että älkää kootko turhaa tavaraa. Pitänee lähteä kirpputorille myymään.

Olen yrittänyt ymmärtää, miksi minun pitäisi jaksaa ravata Prismassa, jolla on kaksi suurhallia asuinpaikkani lähellä. Hehtaarikaupalla käytäviä ja tavaraa niin, että oksettaa. Tuotteet on siroteltu tarkoituksellisesti niin, että joudut kiertämään koko hallin. Kassoilla on valtaisat jonot, kun ihmiset purkavat mahtavia ostoskärryjään tiskille. Luulisi, että meillä on kohtsillään sota ja nälänhätä käsillä.

En kestä Prismoja enkä näitä hehtaariostoskeskuksia. Säästä niissä ei mitään,eikä niitä säästäväisiä varten ole tehtykään. Sisäilma on useimmissa surkea ja kaupat ryhmitelty juuri niin, että käveltävä on ja paljon. Jos joku siitä nauttii tungoksessa ja tunkassa ilmassa, suon sen mielihyvin.

Uskon laillasi, että nämä ostoshelvetit on tarkoitettu nuoremmille. Heidät voi saada uskomaan, että kyse on ostosparatiisista. Minulla on hieman erilainen kuva paratiisista. Ajatella, jos kuoltuani onnistuisin pääsemään paratiisiin ja huomaisinkin käppäileväni Taivaallisessa Prismassa, jossa kuulutus huutaisi makeasti: " Tervetuloa tarjoustemme pariin! Olethan jo liittynyt kanta-asiakkaaksemme? " Siinä sitä riemua riittäisikin loppuiäksi.