Huomasimme eilen, että kissamme maha on pallomaisesti pullistunut ja sen erottaa selvästi ylhäältä katsottunakin. Kissallamme on ollut tapana pullistaa mahansa palloksi, kun sitä on silitetty. Olen tulkinnut sen kuuluvan sen hyvänolonilmauksiin, on kehrännyt samalla ja pysynyt seisomassa paikallaan, jotta silittäminen jatkuisi.
Nyt kuitenkin maha on melko paljon pallona koko ajan. Saimme eläinlääkäriajan vasta huomiseksi iltapäiväksi. Eilisestä illasta lukien olemme antaneet 1 ml annoksia Parafiiniöljyä (suuremmat ei onnistu kerralla) siltä varalta, että kyse olisi karvapallosta tai ummetuksesta. Kakkia tulikin tänään ja oli pehmeähköä ja kova haju. Myös suoliäänet kuuluivat, maha kurisi. Vaiva on ilmeisesti hitaasta pahentunut viikon kuluessa, noin viikko sitten näytti siltä, että kissa on lihonut.
Mikä syynä? Ummetus, suolentukkeuma, madot, kivut joita yrittää lievittää pullistamalla mahaa, ilman kertyminen, ascites (nestekertymä)...? Onko jollain kokemuksia asiasta tai jotain neuvoa?
Kunnalliseen päivystävään eläinlääkäriin emme halua mennä, huonoja kokemuksia lääkärin tasosta sellaisessa. Oma yksityislääkäri ollut hyvä. Matokuuria en nyt antaisi, jos turhaa ja jos muutenkin nyt jotain, mikä heikentää kuntoa. Odotan, että huomenna katsottaisiin ainakin ultraäänellä tai otettaisiin vaikka natiiviröntgenkuva mahasta (ilman varjoaineita).
Nyt kuitenkin maha on melko paljon pallona koko ajan. Saimme eläinlääkäriajan vasta huomiseksi iltapäiväksi. Eilisestä illasta lukien olemme antaneet 1 ml annoksia Parafiiniöljyä (suuremmat ei onnistu kerralla) siltä varalta, että kyse olisi karvapallosta tai ummetuksesta. Kakkia tulikin tänään ja oli pehmeähköä ja kova haju. Myös suoliäänet kuuluivat, maha kurisi. Vaiva on ilmeisesti hitaasta pahentunut viikon kuluessa, noin viikko sitten näytti siltä, että kissa on lihonut.
Mikä syynä? Ummetus, suolentukkeuma, madot, kivut joita yrittää lievittää pullistamalla mahaa, ilman kertyminen, ascites (nestekertymä)...? Onko jollain kokemuksia asiasta tai jotain neuvoa?
Kunnalliseen päivystävään eläinlääkäriin emme halua mennä, huonoja kokemuksia lääkärin tasosta sellaisessa. Oma yksityislääkäri ollut hyvä. Matokuuria en nyt antaisi, jos turhaa ja jos muutenkin nyt jotain, mikä heikentää kuntoa. Odotan, että huomenna katsottaisiin ainakin ultraäänellä tai otettaisiin vaikka natiiviröntgenkuva mahasta (ilman varjoaineita).
Vastaukset 5
Vanhimmat
Pömppönen (alkup. kutsumanimeltään Kurre) on nyt kissaenkeli. :´(´´´´
Vatsassa oli paljon nestettä ja se painoi keuhkojakin ja vaikeutti kuulemma hengitystä, ja sitä me emme huomanneet :( eikä se näkynyt Pömppösestä! Myös keuhkoissa oli nestettä. Lääkärin mukaan kyseessä oli joko FIP tai munuaisten ja maksan vajaatoiminta ja ennuste joka tapauksessa erittäin huono. Ainoa vaihtoehto oli eutanasia.
Aamulla vatsa pullotti Pömppösen kävellessä vielä enemmän kuin eilen. Kuitenkin jaksoi edelleen kehrätä ja hakeutua lähelle ja katsoi niin nätisti silmiin, kun hyvästelin. Maailma menetti nyt jotain käsittämättömän suloista ja hellyyttävää.
Osasin kyllä varautua tähän. Oikea diagnoosi tehtiin jo eilen Incatin keskustelufoorumilla, linkki ohessa. Onkin foorumi, missä on valtavasti paljon kissoista tietäviä kissojen palvelijoita. Suosittelen liittymään sinne.
http://forum.incat.fi/cgi-bin/yabb/YaBB.pl?num=1211478939/0#0
Otan osaa :,(
osanotosta. Vastaan omalla nimimerkilläni... niin pääset näkemään, miten tajuttoman söpö Pömppönen oli. :´(
Menetin oman kissani reilun kuukausi sitten. Kolmen päivän varoitusajalla tajusin, että kissallani oli jotain pielessä. Vein lääkäriin, eikä mitään ollut tehtävissä. Ei ilmeisesti olisi ollut, vaikka olisimme ymmärtäneet mennä lääkäriin jo aikaisemminkin.
Sanotaan, että aika auttaa. Minä odotan edelleen sitä aikaa.
Välillä menee jo paremmin, mutta sitten menee taas todella heikosti. Niin paljon oli yhteistä juttua ja touhua.
Pidä rakkaat muistot!
Älä yritä unohtaa!
Ajattele, että näin on lopulta parasta!
Kissasi ei kaikesta huolimatta vielä ehtinyt isosti kärsiä!
Kiitos Sinulle sanoistasi ja voimia myös itsellesi.
En koskaan unohda Pömppöstä. Oli suuri sääli, kun toisen piti mennä pois juuri kun kesä oli aluillaan ja meilläkin olisi ollut taas enemmän aikaa helliä sitä ja leikkiä sen kanssa. Nämä sateet ovat lohduttaneet jonkinverran, kun Pömppönen niin nautti makoilla auringon lämmössä.
Kuten kirjoitit, meidän on ajateltava sitä, että näin on paras ja onneksi vältyttiin suuremmalta kärsimykseltä. Ehkä sitten joskus rajan takana tavataan. Ainakin toivon niin.