Metsän kiinteistövero parantaisi teollisuuden puuhuoltoa
Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Anne Brunilan mukaan Suomen metsäteollisuuden puuhuolto on ajautumassa katastrofaaliseen tilaan. Metsissämme puuta riittäisi, mutta maanomistajat eivät ole sitä halukkaita myymään.
Tähän asti ratkaisuksi on ehdotettu vain isoa määrää verohelpotuksia metsien omistajille, kuten pääomatuloveron keventämistä ja metsäomaisuuden luovutusvoittoveron lakkauttamista.
Taloustieteen näkökulmasta ajatus siitä, että omaisuus saataisiin tuottamaan paremmin verotusta alentamalla, vaikuttaa oudolta. Klassisen näkemyksen mukaan kun omaisuuden verottaminen, eli tuottovaatimuksen nostaminen, nimenomaan tehostaa ja parantaa voimavarojen käyttöä.
Omaisuuden verottamisen ideana on saada laiska pääoma liikkeelle jo melko pienelläkin verolla. Pörssissä ja normaalissa yritystoiminnassa pääoman tuottovaatimus syntyy luonnostaan, kun omistajat ja yrittäjät haluavat saada voittoa.
Vastaavasti omaisuuden ja etenkään kiinteistö- ja metsävarallisuuden kohdalla tällaista tuottovaatimusta ei useinkaan luonnostaan synny, minkä vuoksi omaisuuden verottaminen on tehokkuudenkin vuoksi suositeltavaa, puhumattakaan oikeudenmukaisuudesta.
Puun myynnin verohelpotuksilla tai metsäomaisuuden luovutusvoittojen verovapaudella ei ratkaista Suomen puumarkkinoiden ongelmia. Ne ovat enimmäkseen tulonjakopoliittisia toimia, jotka ainakin allekirjoittaneen mielestä veisivät toteutuessaan Suomen verojärjestelmään entistä epäoikeudenmukaisempaan ja tehottomampaan suuntaan.
Julkisuudessa esitettyjen toimien sijasta kiinteistöveron ulottaminen metsämaahan olisi nyt tervetullut verouudistus. Sen myötä omistajille tulisi tarve saada metsäomaisuutensa tuottamaan, jotta vuotuinen kiinteistövero saataisiin maksettua. Seurauksena olisi nykyistä tasaisempi puun tarjonta.
Kiinteistövero ratkaisisi myös hajautuneeseen metsäomistukseen liittyvän ongelman, koska se ohjaisi myös kaupungeissa asuvia pienomistajia huolehtimaan metsävarallisuutensa hyvästä hoidosta ja tuotosta.
Metsämaan kiinteistövero olisi lisäksi verojärjestelmän kokonaiskehittämisen kannalta hyvä veromuoto. Alati kiristyvä kansainvälinen verokilpailu kun ajan mittaan tekee vaikeaksi tuloverotuksen ja varsinkin yritysverotuksen nostamisen ja oikeastaan jopa nykytasolla pitämisen. Sen sijaan metsä ja muut kiinteistöt eivät voi liikkua rajojen yli ja siten paeta verotusta.
Kiinteistöverotuksen voi siten ennakoida kasvattavan merkitystään lähitulevaisuudessa. Tietysti asuinkiinteistöjen osalta on vältettävä kohtuuttomuudet, sillä kiinteistövero ei katso omistajan tulo- tai varallisuustasoa. Tällöin rintamamiestalossa kaupunkiseudulla asuva eläkeläinen joutuisi helposti kohtuuttoman verorasituksen kohteeksi.
Ensisijaista kiinteistöverotuksen kehittämisessä olisikin siis veropohjan laajentaminen metsämaahan.
Metsän kiinteistöverolla on myös vankat aluepoliittiset perusteet, sillä useimmat vakavissa talousvaikeuksissa olevat kunnat ovat syrjäisiä ja metsävaltaisia kuntia. Mikäli kunnat voisivat kerätä verotuottoa myös metsämaasta, parantaisi se nimenomaan kaikkein köyhimpien kuntien asemaa. Syrjäisten kuntien palvelutasoa voitaisiin parantaa.
Teoreettiset perustelut metsän kiinteistöverolle näyttävät olevan melko hyvät. Mutta olisiko vastaavista veroista olemassa käytännön kokemuksia?
Samantyyppinen ajattelutapa oli aikoinaan taustalla, kun kiinteistöverotuksessa annettiin kunnille mahdollisuus asettaa korkeampi veroprosentti kaavoitetulle rakentamattomalle tonttimaalle. Pääkaupunkiseudulla tuota veroprosenttia nostettiin muutama vuosi sitten ja toimenpiteen vaikutuksista on valmisteilla tutkimus.
Alustavien tulosten mukaan maankäyttö tehostui, vaikkakin veron korotuksen suuruus oli pienehkö. Siis talous käyttäytyi kuten looginen ajattelu antoi olettaakin. Hyvin todennäköistä on, että metsän kiinteistöveron osalta kävisi samoin.
Hallitukselta tarvitaan nyt rohkeita ja nopeita päätöksiä. Kansantalouden ja yhteiskunnan ylivoimainen enemmistö olisivat metsän kiinteistöverouudistuksen voittajia. Tällainen verouudistus olisi suorastaan isänmaallinen.
Tähän asti tämän järkevän veropoliittisen toimenpiteen on vastustuksellaan kaatanut MTK:n ja Keskustan liittouma. Nykyisten metsäteollisuuden vaikeuksien keskellä asia tulisi kuitenkin ottaa uudelleen harkintaan. Kuinka paljon vaakakupissa painavat tuhannet metsäteollisuuden työpaikat?
Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Anne Brunilan mukaan Suomen metsäteollisuuden puuhuolto on ajautumassa katastrofaaliseen tilaan. Metsissämme puuta riittäisi, mutta maanomistajat eivät ole sitä halukkaita myymään.
Tähän asti ratkaisuksi on ehdotettu vain isoa määrää verohelpotuksia metsien omistajille, kuten pääomatuloveron keventämistä ja metsäomaisuuden luovutusvoittoveron lakkauttamista.
Taloustieteen näkökulmasta ajatus siitä, että omaisuus saataisiin tuottamaan paremmin verotusta alentamalla, vaikuttaa oudolta. Klassisen näkemyksen mukaan kun omaisuuden verottaminen, eli tuottovaatimuksen nostaminen, nimenomaan tehostaa ja parantaa voimavarojen käyttöä.
Omaisuuden verottamisen ideana on saada laiska pääoma liikkeelle jo melko pienelläkin verolla. Pörssissä ja normaalissa yritystoiminnassa pääoman tuottovaatimus syntyy luonnostaan, kun omistajat ja yrittäjät haluavat saada voittoa.
Vastaavasti omaisuuden ja etenkään kiinteistö- ja metsävarallisuuden kohdalla tällaista tuottovaatimusta ei useinkaan luonnostaan synny, minkä vuoksi omaisuuden verottaminen on tehokkuudenkin vuoksi suositeltavaa, puhumattakaan oikeudenmukaisuudesta.
Puun myynnin verohelpotuksilla tai metsäomaisuuden luovutusvoittojen verovapaudella ei ratkaista Suomen puumarkkinoiden ongelmia. Ne ovat enimmäkseen tulonjakopoliittisia toimia, jotka ainakin allekirjoittaneen mielestä veisivät toteutuessaan Suomen verojärjestelmään entistä epäoikeudenmukaisempaan ja tehottomampaan suuntaan.
Julkisuudessa esitettyjen toimien sijasta kiinteistöveron ulottaminen metsämaahan olisi nyt tervetullut verouudistus. Sen myötä omistajille tulisi tarve saada metsäomaisuutensa tuottamaan, jotta vuotuinen kiinteistövero saataisiin maksettua. Seurauksena olisi nykyistä tasaisempi puun tarjonta.
Kiinteistövero ratkaisisi myös hajautuneeseen metsäomistukseen liittyvän ongelman, koska se ohjaisi myös kaupungeissa asuvia pienomistajia huolehtimaan metsävarallisuutensa hyvästä hoidosta ja tuotosta.
Metsämaan kiinteistövero olisi lisäksi verojärjestelmän kokonaiskehittämisen kannalta hyvä veromuoto. Alati kiristyvä kansainvälinen verokilpailu kun ajan mittaan tekee vaikeaksi tuloverotuksen ja varsinkin yritysverotuksen nostamisen ja oikeastaan jopa nykytasolla pitämisen. Sen sijaan metsä ja muut kiinteistöt eivät voi liikkua rajojen yli ja siten paeta verotusta.
Kiinteistöverotuksen voi siten ennakoida kasvattavan merkitystään lähitulevaisuudessa. Tietysti asuinkiinteistöjen osalta on vältettävä kohtuuttomuudet, sillä kiinteistövero ei katso omistajan tulo- tai varallisuustasoa. Tällöin rintamamiestalossa kaupunkiseudulla asuva eläkeläinen joutuisi helposti kohtuuttoman verorasituksen kohteeksi.
Ensisijaista kiinteistöverotuksen kehittämisessä olisikin siis veropohjan laajentaminen metsämaahan.
Metsän kiinteistöverolla on myös vankat aluepoliittiset perusteet, sillä useimmat vakavissa talousvaikeuksissa olevat kunnat ovat syrjäisiä ja metsävaltaisia kuntia. Mikäli kunnat voisivat kerätä verotuottoa myös metsämaasta, parantaisi se nimenomaan kaikkein köyhimpien kuntien asemaa. Syrjäisten kuntien palvelutasoa voitaisiin parantaa.
Teoreettiset perustelut metsän kiinteistöverolle näyttävät olevan melko hyvät. Mutta olisiko vastaavista veroista olemassa käytännön kokemuksia?
Samantyyppinen ajattelutapa oli aikoinaan taustalla, kun kiinteistöverotuksessa annettiin kunnille mahdollisuus asettaa korkeampi veroprosentti kaavoitetulle rakentamattomalle tonttimaalle. Pääkaupunkiseudulla tuota veroprosenttia nostettiin muutama vuosi sitten ja toimenpiteen vaikutuksista on valmisteilla tutkimus.
Alustavien tulosten mukaan maankäyttö tehostui, vaikkakin veron korotuksen suuruus oli pienehkö. Siis talous käyttäytyi kuten looginen ajattelu antoi olettaakin. Hyvin todennäköistä on, että metsän kiinteistöveron osalta kävisi samoin.
Hallitukselta tarvitaan nyt rohkeita ja nopeita päätöksiä. Kansantalouden ja yhteiskunnan ylivoimainen enemmistö olisivat metsän kiinteistöverouudistuksen voittajia. Tällainen verouudistus olisi suorastaan isänmaallinen.
Tähän asti tämän järkevän veropoliittisen toimenpiteen on vastustuksellaan kaatanut MTK:n ja Keskustan liittouma. Nykyisten metsäteollisuuden vaikeuksien keskellä asia tulisi kuitenkin ottaa uudelleen harkintaan. Kuinka paljon vaakakupissa painavat tuhannet metsäteollisuuden työpaikat?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Taas joku hörhö yrittää tällaista.
Tuon perusteella ei voi enempää kommentoida.
OIkein hyvä idea sillä miksi tuottava pitäisi liikaa pantata
jotka ovat pinta-ala verojen loppuaikoina hakanneet ja uudistaneet metsänsä rajuilla hakkuilla.
Kiinteistövero olisi heille nyt poikaa, koska hakatuista metsistään he eivät pystyisi kiinteistöveromaksujaan ottamaan.
Ainakin meidän metsäpalstasta menee metsänhoitomaksu, veroluonteisesti, se maksetaan Verotoimistolle.
Sen suuruus on lähes 10% pienen metsäpalstamme vuotuisen kasvun määrästä.
Minun mielestäni aikamoinen veroprosentti, ottaen huomioon että edellinen sukupolvi hakkasi metsän, ja meitä seuraava tulee siitä seuraavaksi ottamaan rahaa...
Onko siis tyhmää omistaa metsää? Onneksi minulla on siihen vielä varaa.
Metsänhoitomaksu on vuodessa n. 38 euroa.
Kasvullista metsämaata on viitisen hehtaaria, loput kalliota ja kasvullinen metsäkin on aika karua... Olisikohan 3 kuutiota/ha vuotuinen lisäkasvu? Koko alalta siis 15 kuutiota, ja tämän hetkinen kantohinta olisi ehkä 40-50 euro/motti jos olettaa osan olevan kuitupuuta.
Joten, korjataan että metsänhoitomaksu on "vain" 5-7 prosentin paikkeilla metsän vuosikasvun arvosta. Minusta tuo on kuitenkin aika reilu vero?
Ymmärtääkseni omaistukseen perustuvasta verotuksesta ollaan yleisesti pyrkimässä pois, koska se koetaan epäoikeudenmukaiseksi. Tällaisia veroja ovat juuri kiinteistövero ja varainsiirtovero. Ne ovat veroja, jotka eivät katso lainkaan maksajan veronmaksukykyä.
Nykyinen suuntaus on verottaa tuloa ja tulonlisäystä, sekä toisaalta kulutusta ja ympäristön saastuttamista. Tämä on oikea suuntaus.
Kenellä on vielä tällä hetkellä myytäviä puita metsässä, niin he ovat maksaneet siitä jo pinta-alaveron aikanaan. Palkkatulon päälle laskettuna on maksaneet jopa 50 % veron puuston vuotuisesta kasvusta pinta-alaverona. Nyt he metsää myydessään maksavat vielä 28%:n myyntiveron, puuston kokonaishinnasta, sekä vuosittain metsänhoitomaksun. Jos vielä tulisi kiinteistävero metsään, niin voin sanoa, että metsää myytäessä ei käteen jää mitään jos laskee kaikki maksetut verot sekä uudet taimet, ojitukset, laikutukset, istutukset, vesomiset ym.
Sillä metsäverotuksen siirtymäaikana, 13 vuotta, ei ole myytävää puuta taimikot vielä kasvaneet.
Kaikki nykyisin myytävä puu on siis kahteen kertaan verotettua.
Kukaan ei näytä tosiaan enää muistavan sitä, että metsissämme oleva puusto on jo kerran verotettu pinta-alaverolla. Myyntiverotukseen siirtymisaika oli liian lyhyt.
Muista vielä nämäkin verot!! Perintövero ja Varainsiirtovero...
Vaikka sosialistit ajaisivatkin kiinteistöveron ulottumaan myös metsämaalle.
Kiinteistöverojen osuus kuntien verokertymästä vaihtelee 5-9 % välillä nykyisin ja alkuperäisen kiinteistöverojen hengen tarkoitus oli tehostaa maankäyttöä taajama-alueilla.
Miten kiinteistöveron ulottaminen metsään vaikuttaisi kunnan velvollisuuteen järjestää puuhuollon vaatima infra metsämaalle ?
Nykyinen kiinteistöverojärjestelmä on kunnalla osarahoituksena kaavoituksen,kunnallistekniikan,hallinon ja liikenneyhteyksien rakentamiseen ja ylläpitoon.
Olisiko kuntien vastattava maanomistajan ja metsäteollisuuden välisen kaupankäynnin tehostamisesta ja huoltovarmuuden ylläpidosta hakkuutyömailla ympäri vuoden siinä tilanteessa kun kiinteistöveroa perittäisiin metsä- ja maatalousmaalta esitetyllä verukkeella "teollisuuden puunsaannin turvaamiseksi "?
Voi h-vetti tätä sosialismia joka on otettu markkinatalouden nimissä käyttöön vain siksi ettei kyetä nostamaan kilpailukykyä ja jalostusarvoa.
Myyntiveron poisto on se lääke millä saadaan puu liikkumaan.
tiedä, että kilpailijamaista monessakaan ei ole mitään veroa tai maksua rasittamassa metsäntuottoa. Mene sinne jakamaan viisauttasi.
Löytyiskö päättäjiltä munaa myöntää, että pinta-alaverosta luopuminen oli karkea virhe.
Tämä Olli poika on pähkäilyissään oikeassa että vuotuinen kiinteistölle tuleva vero pistäisi omaisuuden hoitoon ryhtiä. Kovin moni ei viitsisi vuodesta toiseen maksaa veroja ilman vastinetta eli metsästä joko myytäisiin puuta tai sitten koko palsta laitettaisiin myyntiin. Näinhän homma toimi vielä p-a veron aikakautena.
Se että metsästä maksettaisiin veroa sekä myynnistä, että pinta-alaan perustuvana kiinteistöverona on tietysti luonnollinen ajatus vasemmiston edustajalta, oikeudenmukaisuuden kannalta se olisi murha.