Perinteisesti autoesitteissä tiedot kiihtyvyydestä (0-100 km/h) ja maksimitehosta ovat olleet tärkeällä sijalla. Tosiasiassa kummallakin on varsin pieni merkitys käytännön ajossa, koska nollasta sataan maksimikiihdytyksiä ei juuri kukaan tavallinen autoilija harrasta eikä toisaalta aja niin korkeilla kierroksilla (5000-6000 x/min.), joilla maksimiteho saavutetaan. Käytännössä autoa valittaessa olisi hyvä tietää, kuinka tehokas auto on normaaleilla ajokierroksilla (2000-3000 x/min.).
Tässä esimerkkejä muutaman VW:n moottorin vääntömomentista noin 2000 kierroksen kohdalla:
- 55 kW:n 1,4-litrainen bensiinimoottori: vääntömomentti 120 Nm
- 74 kW:n 1,4-litrainen bensiinimoottori: vääntömomentti 115 Nm
- 74 kW:n TDI-dieselmoottorin vääntömomentti: 240 Nm.
Alle 4000 kierroksen ajossa 55 kW:n bensiinimoottorilla vääntömomentti ja teho ovat korkeammat kuin 74 kW:n moottorilla. Niinpä moni tehokkaampaa bensiinimoottoria ostava autonostaja ostaa tosiasiassa käytännössä heikommin vääntävän moottorin ostaessaan auton, jonka maksimiteho on korkeampi. TDI:n erittäin korkea vääntömomentti puolestaan on käytössä normaaleilla ajokierroksilla ja merkitsee, että auto kiihtyy jokseenkin kaikilla nopeuksilla ja kaikilla vaihteilla. 1,6-litraisilla bensiinimoottoreilla vääntömomentti on 150 Nm:n paikkeilla ja 2,0-litraisilla vajaat 200 Nm. Bensiinimoottoreilla tehoa löytyy lisää ja lisää aina tuonne 6000 kierrokseen asti, kun taas dieselin maksimitehot ovat käytössä jo 4000 kierroksen paikkeilla ja sitten teho lopahtaa. Jos bensiinimoottorikin varustetaan turboahtimella, saadaan korkea vääntömomentti jo suhteellisen alhaisilla kierroksilla.
Autoesitteissä ilmoitettavia teknisiä tunnuslukuja voi siten tulkita seuraavasti:
1. keskikulutus: kuvastaa hyvin moottorin hyötysuhteen ja auton painon suhdetta
2. vääntömomentti: kuvastaa hyvin käytännön suorituskykyä
3. kiihtyvyys 60-120: kuvastaa hyvin käytännön tehon ja auton painon suhdetta
4. maksimiteho: kuvastaa auton soveltuvuutta urheilulliseen ajoon
5. kiihtyvyys 0-100: kuvastaa maksimitehon ja auton painon suhdetta
Normaaliautoilijalle merkityksellisiä tietoja ovat kohdat 1.-3. ja urheiluautoilijalle kohdat 4.-5.
Kunkin omista tarpeista ja painotuksista sitten riippuu, mikä moottorityyppi sopii itsekullekin parhaiten.
Tässä esimerkkejä muutaman VW:n moottorin vääntömomentista noin 2000 kierroksen kohdalla:
- 55 kW:n 1,4-litrainen bensiinimoottori: vääntömomentti 120 Nm
- 74 kW:n 1,4-litrainen bensiinimoottori: vääntömomentti 115 Nm
- 74 kW:n TDI-dieselmoottorin vääntömomentti: 240 Nm.
Alle 4000 kierroksen ajossa 55 kW:n bensiinimoottorilla vääntömomentti ja teho ovat korkeammat kuin 74 kW:n moottorilla. Niinpä moni tehokkaampaa bensiinimoottoria ostava autonostaja ostaa tosiasiassa käytännössä heikommin vääntävän moottorin ostaessaan auton, jonka maksimiteho on korkeampi. TDI:n erittäin korkea vääntömomentti puolestaan on käytössä normaaleilla ajokierroksilla ja merkitsee, että auto kiihtyy jokseenkin kaikilla nopeuksilla ja kaikilla vaihteilla. 1,6-litraisilla bensiinimoottoreilla vääntömomentti on 150 Nm:n paikkeilla ja 2,0-litraisilla vajaat 200 Nm. Bensiinimoottoreilla tehoa löytyy lisää ja lisää aina tuonne 6000 kierrokseen asti, kun taas dieselin maksimitehot ovat käytössä jo 4000 kierroksen paikkeilla ja sitten teho lopahtaa. Jos bensiinimoottorikin varustetaan turboahtimella, saadaan korkea vääntömomentti jo suhteellisen alhaisilla kierroksilla.
Autoesitteissä ilmoitettavia teknisiä tunnuslukuja voi siten tulkita seuraavasti:
1. keskikulutus: kuvastaa hyvin moottorin hyötysuhteen ja auton painon suhdetta
2. vääntömomentti: kuvastaa hyvin käytännön suorituskykyä
3. kiihtyvyys 60-120: kuvastaa hyvin käytännön tehon ja auton painon suhdetta
4. maksimiteho: kuvastaa auton soveltuvuutta urheilulliseen ajoon
5. kiihtyvyys 0-100: kuvastaa maksimitehon ja auton painon suhdetta
Normaaliautoilijalle merkityksellisiä tietoja ovat kohdat 1.-3. ja urheiluautoilijalle kohdat 4.-5.
Kunkin omista tarpeista ja painotuksista sitten riippuu, mikä moottorityyppi sopii itsekullekin parhaiten.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Itsellä 310Nm/1900rpm. Oikein mukava ajella. Saman vääntömomentin saisin bensakoneella vasta tuollaisella reilusti yli 200hv tehoilla. Nyt minulla on "vain" 116hv, ja olemme todenneet, että esim ohituskiihtyvyys on samaa luokkaa karkeasti sanottuna n.170hv bensakoneella. Huom! Testattu on. Kuten uudessa Tekniikan Maailmassa sanottiin;"Nykyisten suoraruiskudieselin kulutus on naurettavan pientä ja suorituskykyä löytyy"
omasta mielestäni diesel ei ole mukava ajaa.
tämä "voima-alue" on taasen niin kapea ja jos kierrokset nousevat "liian" korkealla, loppuu matka kuin kanalento!
Ihmettele esim näitä uusia 6-vaihteisia diesel
pelejä,siinä saa hämmenttää keppiä oikeen kunnolla
että olisi sillä oikealla kierrosalueella.
Automaattivaihteisto sopii dieseliin kuin nenä päähän,valitettavasti vaan usein yhdistelmä voimakas diesel automaatti maksaa maltaita - joten toiseksi paras vaihtoehtoehto mielestä - bensa automaatti,kierrokset aina oikealla tasolla jolloin myös käytännön eteneminen helpointa.
Mielestäni käytännön ajossa ei ole suurta eroa siinä, kuinka suurella kierrosvälillä ajetaan, oli sitten kyseessä diesel tai bensa. Kyllä kummallakin ajavat alkavat nopeasti etsiä isompaa vaihdetta, kun 4000 kierrosta alkaa lähestyä. Diesel vetää jo alempaa ja sen vääntömomentti on ihan toista luokkaa, minkä vuoksi vaihtamistarve on bensakonetta vähäisempi. Mutta jos kuski vetelee urheilullisesti reippaasti yli 4000 kierroksen, dieselillä pitää jo vaihtaa isompaan vaihteeseen, mutta bensakoneella voi antaa kierrosten nousta. Siis vaihtamistarve riippuu ensi sijassa ajotyylistä - sekä dieselillä että bensakoneella on puolensa.
Itse en ymmärrä näitä kommentteja, että voima on 'kapealla alueella' ja pitää hämmentää 'tikkua'.
Tulee mieleen Spinal Tap - 'dokumentin' rokkarit - ';eidän bandi on niin hyvä, kun meidän vahvistimissa tehon säätöalue menee 11 asti - Muilla se menee vain 10:n - Joten meillä on enemmän tehoa - 11 on suurempi numero kuin 10' ;)
Miksi kierrosten pitää nousta korkeiksi? Pitääkö moottoria aina huudattaa, että saa siitä enemmän meteliä ulospäin tai ohjaamoon, jolloin oma 'ego' kasvaa tietenkin silmissä :?
Onko moottorin tuottama meteli jokin tavoiteltavat asia, kun pitää ihannoida korkeita kierroksia?
Ja mitä tulee hämmentämiseen, niin voin ajella omalla 6-vaihteisella dieselilläni 60-130km/h samalla vaihteella eli 6:lla (niin auton huippunopeus on toki suurempi kuin 130km/h, mutta eihän kukaan Suomessa 'voi' lujempaa ajella - eihän :) ). Kiihtyvyys toki ei ole paras mahdollinen noin, mutta harvemmassa bensa mallissakaan se on sitä 'tuolla alueella' isoimmalla vaihteella - siksi väittävät bensa malleilla ajavat myös käyttävänsä vaihteistoa hyväkseen - kumma juttu, kun niin haluavat 'tikkua hämmentää', vaikka on teho 'laajemmalla alueella' :)
Kovaa 'hämmentämistä' ei tarvita muutoinkaan ajellessa maantiellä. Samalla 6:lla vaihteella ajelen 90-130km/h alueilla kruisella jatkuvasti. Ohituskiihtyvyyttä toki 90km/h pinnassa lisää, jos vaihtaa pienemmälle, mutta harvemmin tarvitsen niin 'räjähtävää lähtöä', kun osaan varautua ohitukseen muutoinkin käyttämällä järkeäni ja tarkkailemalla muuta liikennettä.
Automaattia en ole siis paljoa kaivannut. Ehkä sitä kaipaisi, jos ajaisi vaihtelevammissa olosuhteissa tai enemmän kaupungissa.
Hämmentää minua nuo kommentit 'hämmentämisestä', kun tuntuvat aina tulevan ihmisiltä, jotka eivät edes diesel autoa omista - saatika sitten ole edes ajaneet ja jos ovat niin sitten ovat tyyliä 'kerran kaverin autoa koitin'.
Bensa moottorit ovat omasta mielestäni niin metelöiviä, ettei niillä ole mukava 'taittaa matkaa'. Toki niiden tyhjäkäynti on hiljaisempi, mutta harvemmin 'taitan matkaa' tyhjäkäynnillä :)
Ihan hyvä tulkinta. Kohdasta
>2. vääntömomentti: kuvastaa hyvin käytännön suorituskykyä
täytyy kuitenkin olla eri mieltä. Nimittäin vääntömomentin lukuarvo (Nm) ei kerro mitään, jos samalla ei oteta huomioon välityssuhteita. Oikea suure tähän tarkoitukseen voisi olla vetovoima tai teho eri vaihteilla nopeuden funktiona.
Bensa- ja dieselmoottorien vertailu samalla kierrosluvulla on harhaanjohtavaa, koska moottorit toimivat eri kierroslukualueilla.
Mitäs sanotte autosta, jonka vääntömomentti on vakio 350 Nm kierroslukualueella 0 - 400 rpm. Luulisi olevan hyvä käytännön suorituskyky?
Ko. arvo kuuluu Toyotan hybridiauton Priuksen sähkömoottorille.
Tarkkaan ottaen asia on juuri niin kuin sanot, mutta asioiden selittäminen on taiteilua yksityiskohtien tarkkuuden ja helpon ymmärrettävyyden välillä. Välitysten lisäksi eri vaihteita käytetään eri moottorien kanssa eri tavalla, mikä entisestään monimutkaistaa asiaa. Pääpointtini on, että auton valinnassa olisi syytä kiinnittää huomiota vääntömomenttiin ja ymmärtää sen merkitys auton käyttöominaisuuksien kannalta.
Maksimivääntömomentit tulevatkin ihan eri kierroksilla diesel- ja bensiinimoottoreilla, joten ne ilmoittamalla ei kummallekaan tehdä suurta vääryyttä. Dieselillä kaiken lisäksi maksimivääntöä käytetään jokapäiväisessä arkiajossa, bensamoottorin maksimia taas urheilullisessa ajossa.
Vääntömomenttiesimerkissäni käytin kyllä turhan alhaista kierroslukua, ehkä 2500-3000 kierroksen tienoo olisi sikäli hyvä, että silloin ei sen paremmin diesel kuin bensiinimoottorikaan olisi parhaimmillaan. Mutta 3000 kierroksen kohdalla johtopäätös on sama kuin 2000:n kohdalla: maksimiteholtaan 74 kW:n bensiinimoottorin vääntömomentti on alhaisempi (118 Nm) kuin 55 kW:n (123 Nm) ja 74 kW:n diesel on omassa luokassaan (230 Nm).
350 Nm kun 400rpm hyvä vai? Sehän on kokonaiset 15 kW. Mopoon
se on hyvä.
Kokemusta viikottain eri autoista.
Wv 107 hv 1.6 l koneella joutuuaina tarkkailemaan valtateidenkin nousuja ja lisäämään kaasua, kuten rekatkin joutuu. Tämä aivan yksinkin ajettaessa.
Jos on tyhjätkin perärattaat ja ei muista ennakoida loiviakin nousuja joutuu vaihtamaan neloselle.
On niin laiska että ihmetyttää, onkohan koneessani jokin vika ???
On hankittu maaliskuussa 2003 ja ajettu alle 10 000 km.
Astra 82 hv 1.6 l, 8-venttiilisellä koneella liikkuu aina vitosella kun ajetaan teillä joilla saa ajaa yli 60 km/h.
Perärattaita vetäessä on ongelma toisenlainen, nopeus tahtoo vahingossa nousta yli sallitun, ylämäessäkin.
Astralla ohitan aina vitosella Kai Wv on parempi kiihtymään, mutta pitää vaihtaa kolmoselle ja tarkkailla kierroksia, odotella ohituspaikkaa jne.
Vaihtaminenkin kuluttaa aikaa normaali-ihmisellä, eikä sitä voi ohituspaikkaa odotellessa jatkuvasti kolmosella ajaa. Eli Astralla sujuu paremmin ohituksetkin.
Yleensähän ajetaan pikkuautoilla 1500-3000 kierroksilla, suuremmilla on moottorin ääni niin häiritsevä.
Ajan pitkää, samaa n. 500 km matkaa. Astra kuluttaa noin 6.8, Wv 7.5, ilman rattaita.
En silti kehu toista, hauku toista.
En edes tietäisi kumman ostaisin jos joutuisin yhden valitsemaan.
Haluaisin tosiaan tietää mikä tässä luokassa on paras auto.
Havaitsemasi ero kahden 1,6-litraisen moottorin välillä on loistoesimerkki vääntömomentin merkityksestä. Opelin vääntömomentin huippu on 2600 kierroksen kohdalla ja Golfilla 4500 kierroksen kohdalla, minkä vuoksi normaaliajossa Opel on vahvempi. Mutta maksimiteho on sitten taas Golfin kierroskoneessa reippaasti suurempi, joten jos ajetaan tosi vauhdikkaasti, Opel jää toiseksi.
Parasta autoa ei ole, mutta parhaiten itse kunkin omat tarpeet täyttävä auto kyllä löytyy.
Huippu kohdalla ei niin merkitystä , vaan kuinka leveä käyrä on ja tasainen . Tietysti välitykset vaihteistossa ja perässä pitäisi sopia nopeus rajoituksiin sopivasti, ja painon, jopa korin ilman vastus tekee omat vaikutuksensa !!
Vääntökäyrän muoto on kyllä tärkeä, kun arvioidaan vääntömomentin suuruutta muilla kuin huippuväännön kierroksilla. Esimerkkitapauksessa on kuitenkin silmiinpistävää se, että Opelin vääntömaksimi on lähes puolta pienemmillä kierroksilla kuin Golfin eli moottorit on tarkoituksella rakennettu eri luonteisiksi.