Älväri joka kelpaa Suomessa rakennettavaksi ei ole hyväksytty Norjassa. Suomessa älvärin käyttämä kattotuolien väli on yleisesti 1425 mm. Norjassa kattotuolin väliksi sallitaan max. 790-970 mm. Tanskassa suomi-mallisen älvärin kattorakenne on niin ikään todettu liian heikoksi. Suomessa kelpaa kaikki. Näin käy kun Suomessa viranomaisille maksetaan istumisesta sen sijaan että palkan vastineeksi vaadittaisi työpanosta.
Ei Norjassa silti liikoja vaadita. Lattia saa joustaa 100 kg pistekuorman alla max 2 mm. Lähde: Älväritalon norjalainen tyyppihyväksyntätodistus
http://tjenester.byggforsk.no/prodok/ntg/dok/2204/2204g.pdf
Ei Norjassa silti liikoja vaadita. Lattia saa joustaa 100 kg pistekuorman alla max 2 mm. Lähde: Älväritalon norjalainen tyyppihyväksyntätodistus
http://tjenester.byggforsk.no/prodok/ntg/dok/2204/2204g.pdf
Vastaukset 7
Vanhimmat
Normeissa mennään olosuhteiden mukaan. Ei meilläkään kelpaa italialaiset lämmöneristeet.
Norjassa on muistaakseni melkoinen lumi- ja tuulikuorma ja myös Tanskassa on
kovemmat tuulet kuin meillä.
Normeja myös muutetaan tarvittaessa, esimerkiksi meillä pitää lähivuosina varautua
tuulien voimistumiseen.
Kokonaan toinen juttu on se, onko älväri laadukas tuote.
Meillä 1,5 krs mallinen. Kovalla tuulella se rutisee ja ryskää siihen malliin, että saa pelätä sen irtoavan perustuksiltaan taikka
katon vähintään irtoavan.
Kattotuolit on ripoteltu sinne tänne välit noin 1200-1475mm
Taitaa olla ainoa mökkelöinen johon taviksella on enää edes mahdollisuutta - ja se on sentään uusi !
Jostain helvetin syystä nimenomaan KATTO tehdään Suomessa helvetin huonosti.
Kaikenlaisia normeja märkätilojen vesieristyksistä on ja seurataan hullunkiilto silmissä, tuntuu että sitä vesieristettä telataan välillä mamman perseeseenkin, niin älyttömäksi homma on mennyt.
Samaan aikaan, samassa kohteessa, vesikatto tehdään päin vittua. Ohuimmasta mahdollisesta tikusta, oikein rimpulasta. Halvimmin mahdollisin materiaalein, kaikki läpiviennit vituralleen. Ikäänkuin Suomessa olisi joku Saharan ilmasto? Miksi? Kysynvaan.
Vois niihin kattotuoleihinkin mitoittaa vähän ylijäreyttä, ei sitä koskaan liikaa ole ollut viimeiseen 30 vuoteen.
Jos ilmastokin tästä vielä muuttuu ja rupeaa satamaan lunta, niin kattoissa olisi hyvä olla marginaaleja jo nyt. Jostain syysta kattotuolivälitkin on aivan saatanallisia (150 senttiä!) Ei ihme että siinä ruoteet notkuu ja pellit irvistelee (vaihtoehtoisesti kattotiilet murenee)
Aluskatekin on Suomessa ymmärretty halvimmaksi mahdolliseksi hongkongin pressuksi, muualla tehdään ponttilaudasta bitumihuovasta aluskatteet. Suomessa sataa vettä aivan saatanasti ja silti katot tehdään näin? Jopa tanskalainen tekee kattonsa paremmin esim. pyrylunta vastaan.
Ei ole pakko tyytyä tuohon kattotuolien asennusväliin jos rakennustarkastus vaatii tai itse haluaa tiheämpää väliä.
Kyllä rakentaja toimittaa ihan varmasi lisää kattotuoleja rahalla niin paljon kuin on tarpeellista. Tokihan nuo täyttää nykyiset lumikuormavaatimukset 200-400kg/m2 paikkakunnasta riipuen. Lapissa meneen talven kuormat oli noin 150 kg/m2!!
Mitä Norjaan tulee, niin sehän on ihan eri planeetalta koko maa verrattuna Suomeen. Norjasta tuskin löytyy ylipäätään tonttitilaa perinteiselle omakotitalolle. Siellä rakennuskohteet "omakotialueilla" rakennetaan räystäät kiinni naapurin kanssa, kaksi kerrosta lähes poikkeuksetta. Usein Norjassa käytetään myös suurempaa nousua kattorakentessa, jotta lumi tulee helpommin alas. Suurin vaara Norjassakin lienee lämpenemisestä ja sateista johtuvat maanvyörymät. Käyppä tiedustelemassa muilta kotimaisilta toimittajilta, kuinka moni käyttää ponttilautaa aluskatteessa pellin alla. Tulos, ei yksikään. Ponttilauta on jo menneen ajan materiaali monesti, tehokkuus vaati jopa huopakaton alle levyrakenteista aluskatetta. Lisäksi levyrakenne antaa paremman lujuuden aluskatteelle kuin laudoitus!!
JOillain vain näyttää olevan tapana haukkua näillä palstoilla jatkuvasti samaa asiaa kuukaudesta toiseen.
Edes rahalla. Katetuotto on optimoitu eikä tehdas lähde kustomoimaan asiakkaidensa taloja. Joiotakin optioita saa kiskurihintaan, mutta ei muuta.
En ainakaan suosittelisi tiilikattoa älväriin. On sen verran heppoiseksi todettu kattorakenne niin Tanskassa kuin Norjassakin. Suomen Lappi on sen verran vähäluminen että siellä älvärit menee 1,5 m kattotuolijaolla ja random-kanttisilla ruoteilla ilman valvontaa. Norjalaiset vaatii sentään valvontaa.
Puhut täyttä asiaa. Suomalainen säästää katossa ja perustuksissa. Niillähän ei ole mitään merkitystä, välttämätön paha... Tätä harrastaa kovasti myös "tee se itse" -miehet jotka on kovia kehumaan miten halvalla tuli tehtyä...
Joo ja näitä ostaa sitten joku onnellinen käytettynä =)