Maanhankintalaki

Maa on varallisuutta ja kuten asunnot kaupungissa, ei niitäkään myyydä sosiaalisin perustein, vaan sen mukaan kuka eniten maksaa.

Toisaalta, maatalous on myös yritystoimintaa ja ei muillakaan yritystoiminnan sektoreilla siitä lähdetä, että aina on toimittava omissa tiloissa.
Tiloja vuokrataan tarpeiden mukaan ja jos ylijäämää syntyy, niin niitä sijoitetaan omiin kiinteistlöihin, miksei maataloudessakin voisi toimia näin.

Vara Kaani kirjoitti:

Maa on varallisuutta ja kuten asunnot kaupungissa, ei niitäkään myyydä sosiaalisin perustein, vaan sen mukaan kuka eniten maksaa.

Toisaalta, maatalous on myös yritystoimintaa ja ei muillakaan yritystoiminnan sektoreilla siitä lähdetä, että aina on toimittava omissa tiloissa.
Tiloja vuokrataan tarpeiden mukaan ja jos ylijäämää syntyy, niin niitä sijoitetaan omiin kiinteistlöihin, miksei maataloudessakin voisi toimia näin.

ja annettu/lunastettu sosiaalisin ja (alue)poliittisin perustein vaikka kuinka paljon. Asutustilat, lisämaat, uusjaot ja muut maanhankintaan suunnatut edut ja rajoitukset, onhan näitä ollut vaikka minkälaista asetusta aina tarpeen mukaan. Nyt on ongelmana nämä sijoittajat jotka ostelevat maita aktiivitilojen ympäriltä käsittämättömillä hinnoilla. Maanviljelijä usein joutuu hankkimaan maat ainakin osittain lainoituksella ja osoittamaan kannattavuuden hankinnalle, täysin mahdotonta jos tarjouskilpailussa mukana joku järkensä hukannut perintöprinssi