On olemassa kaksi yksinolemisen muotoa: vapaaehtoinen yksinäisyys ja hylätyksi tuleminen.
Kyllästynyt tähän ensimmäiseen muotoon. Kahdeksan vuotta sitten minusta tuli siipirikko, ja tämän johdosta valitsin tämän vapaaehtoisen yksinäisyyden.
Itsetyytyväinen koteloituminen ja maailmaa halveksuva erakkous sekä itsekeskeinen itsekseenoleminen alkaa nyt kuitenkin kyllästyttää.
Olisiko Sinusta seuraa entiselle 53 vuotiaalle mieserakolle. Voisimme - kenties tehdä jotain yhdessä.
Kyllästynyt tähän ensimmäiseen muotoon. Kahdeksan vuotta sitten minusta tuli siipirikko, ja tämän johdosta valitsin tämän vapaaehtoisen yksinäisyyden.
Itsetyytyväinen koteloituminen ja maailmaa halveksuva erakkous sekä itsekeskeinen itsekseenoleminen alkaa nyt kuitenkin kyllästyttää.
Olisiko Sinusta seuraa entiselle 53 vuotiaalle mieserakolle. Voisimme - kenties tehdä jotain yhdessä.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Erakoitumisesi aikana olet luonut itsellesi niin kovat vaatimukset ja toiveet myös mahdollisen kumppanin suhteen,että niitä ei ole helppo täyttää.Petyt nopeasti uudelleen.Ilmaise ensin suoraan mitä et missään tapauksessa siedä.Seuraavaksi,mitä toivot ja odotat.Vastaavan elämänkuvion käyneitä on muitakin.Samassa venessä ollaan.
Samoja kokeneena, siipirikko lie hyvä sana, tässä kirjoittelen, kriteerit olleet korkealla ja pitkään ollut uskomus, että se "joku" tulee sitten kun on tullakseen. Mutta eipä vain tullut tai sitten en huomannut, ketä kulki ohitse. Ja kun sitten vihdoin rohkenee katselemaan ympärilleen, tapaa ihan mukavia ihmisiä, mielenkiintoisiakin, niin astuukin kuvioon kummallinen asia, "kemiat", jotka säätelee kontakteja ihan kummallisella tavalla, eikä aina vastavuoroisesti.
Niin että helppoa ei kohtaaminen ole, ainakaan iässä 53 v, kun suurin osa mahdollisista miesehdokkaista on jo sortunut jonnekin elämän laaksoihin. Mutta sinnikkäästi vaan, jos ei tänään niin ehkä jo huomenna...
Erakko-tar
Minusta tuntuu että karkoitatte minut takaisin omiin oloihin, ehkä hyvä niin - en tiedä. Kaikki se rohkeus jonka olen keränyt, on valumassa hiekkaan. Minulla on, tai oli suunnitelma, mutta nyt enää en tiedä......ehkä tämä hakuammunta oli turhaa ja menetetty jo ennen alkua.
Hyvä että on suunnitelma, ja rohkeus, siitä se lähtee. Uudet näköalat voivat olla jopa hauskoja kokemuksia, vaikka vaativatkin työtä ja energiaa. Joskus pitää hypätä vaan virtaan ja antaa mennä. Ja mitäpä muuta elämä on kuin hakuammuntaa, sattumia täynnä. Niin erakoitten kuin muidenkin. Tässä sitä opetellaan vaan leikkimään sattumalla ja ottamaan hetkestä kiinni.
Olin saada aamukahvin syliin - Sinähän huomioit!!
Olen liikuttunut, otettu ja hämmästynyt, että miksi näin.
Tämä on aivan ehdottoman upeaa, miten tästä eteenpäin.
Alea jacta est ja elämä virtaa edelleen. Fortuna suosii milloin ketäkin, kukapa tietää, jos erakoitakin. Katsotaan. [email protected]
Ei ihmistä ole luotu olemaan yksin.Olen minäkin pettymysten myötä ollut joskus usean vuodenkin yksin,mutta sitten taas etsinyt,löytänyt ja pettynyt.Nyt on taas sen verran yksinäisyyttä takana,että voisi koittaa onneaan.Mitenkähän olisi?
Yksinäesyys, yksin jätetty jo pienenä, eipä ou kettään huolehtijjoo, joko riittännöö?
Ja varmaan riittääkin, jollei ou tietylle porukalle valamiiks järjestetty!
Asia kiinnostaa, tulisin vaekka heti! Toevottavasti kielj`taetoni riittää:
isänmuankieltä hyvib, paetti;
turunmurteen ja pohojalaessävytteisen kielen joutuessa tekemisiin keskenään taekka muuten joutuessa turhiin hankaluuksiin, jotka kunnanviranomaisten on joka tapauksessa järjestettävä