Kuinka ajoissa ootte alkaneet miettiin lapselle nimeä?Heti raskauden alussa vai jopa aiemminkin?Tuntuu hassulta kun jotkut sanoo että apua nimi pitäs päättää eikä harmainta haisua nimestä! Vaikka onhan ollut vaikka kuinka kauan aikaa miettiä nimeä, eli koko raskausaika jne.! Vai meneekö se niin että nimeä ei voi päättää ennen kuin lapsen on nähnyt? Eli että vasta sit tietää minkä tyyppistä nimeä pitää alkaa hakeen kun on nähnyt lapsen..? Entäs sit se jos lapsi syntyy tummana ja tulisena ja nimi valitaan sen mukaan, mutta lapsen tukka muuttuukin vitivalkoiseksi.. pitääkö nimi sit vaihtaa?
Ite olen jo nimet päättänyt, tytölle ja pojalle. Enkä laita nimeä sen mukaan miltä vauva näyttää..
Ite olen jo nimet päättänyt, tytölle ja pojalle. Enkä laita nimeä sen mukaan miltä vauva näyttää..
Vastaukset 8
Vanhimmat
kuin lapsia vielä tiedossakaan :) nyt olemme jo kovasti yrittäny pistää aluilleen ja nimetkin on jo sitten valmiina kun ne sieltä joskus sattuu maailmaan putkahtamaan.
lapseni nimen päätin jo opiskeluaikana. Toisen lapsen nimen sai mies päättää. Kaikki sujui sopuisasti.
mieleisen nimen jo opiskeluaikanani enkä vielä silloin seurustellut mieheni kanssa.kun esikoisemme syntyi,mies halusi antaa ko.nimen tytöllemme.
sopivia nimiä pitkin raskautta, milloin enemmän ja milloin vähemmän, mutta mitään (lopullisia) päätöksiä ei olla vielä tehty. Onhan tässä kuitenkin vielä hyvin aikaa sekä ennen että jälkeen lapsen syntymän, ja kyllä itse ainakin haluan nähdä lapsen ennen kuin nimivalinta on ehdoton.
Nimen mietintä alkoi heti raskauden alussa,
mutta silloiset suosikit muuttuivat moneen kertaan.
Eipä tainnut meidän viidestä lapsesta kukaan saada sitä nimeä,
minkä olin sairaalan papereihin laittanut.
Kuitenkin kaikilla oli "varmat" nimet jo paljon ennen ristiäisiä, eikä niitä salailtu.
Nimiä on tullut mietittyä varmaan aina, kun asia kiinnostaa. Sitten raskausaikana ekaa lasta odottaessa mietittiin urakalla, niin että oli pari kolme vaihtoehtoa valmiina ennen synnytystä, samaa tyyliä mutta erilaisia kuitenkin. Kun tyttö sitten syntyi, oli ihan selvästi yhden vaihtoehdon näköinen, tuntui melkein että valmiiksi mietityistä vaihtoehdoista "valitsi" itse itselleen nimen, eikä nyt kyse ole mistään hiusten väristä tai sellaisesta, sitä on vaikea selittää. Mulla ja miehelläni oli ihan sama ajatus toisistamme tietämättä.
Tuntui hyvältä että heti laitoksella saatiin käyttöön se nimi, vauva tuntui jotenkin heti tutummalta siltä lailla. Monta kaunista nimeä jäi kumminkin käyttämättä, joten siitä asti olen miettinyt nimeä seuraavalle, joka syntyy syksyllä. Mies on jo ihan kyllästynyt koko aiheeseen...
Oon nyt 16 v. ja jostain syystä oon aina rakastanu kaikenlaista nimien keksimistä ja ehdottelua jne. Ja "omien" lasten nimiä oon keksiny siitä asti ku olin ihan pieni.. : )
Mielipiteet on toki vaihtunu siitä kun joskus 5-veenä halusin ehdottomasti Erkki-nimisen pojan, mutta silti oon siis aina suunnilleen miettiny erilaisia nimiä...:)
Pitkäaikais-suosikki tytolle on Emma, se ei oo ikinä vielä tuntunu huonolta vaihtoehdolta joten kenties siit tulee joku päivä ihan oikeesti mun lapsen nimi.. Pidän kans Oliviasta ja Anninasta, sopis siskoksille. Mut joo menee vähän off-topicii, joka tapaukses oon siis aika kauan "suunnittellu" jo !
nimiä niin kauan kuin jaksan muistaa, pitihän kaikille kirjoitushahmoillekin keksiä nimet. Mutta lopulliset lasten nimet päätän sitten tietysti mieheni kanssa yhdessä (vaikka toisaalta on alkanut tuntua melkein helpommalta ajatukselta hankkia lapsi ilman miestä).