Mitenkä asia

Oikeus katsoo, ettei asiassa olisikaan jutun aihetta.

Kun haastehakemus riita-asiassa saapuu käräjäoikeuteen, ensin käräjäoikeus tarkistaa, että onko se toimivaltainen tuomioistuin. Esimerkiksi velka-asiat käsitellään pääsääntöisesti vastaajan eli velallisen kotipaikkakunnan käräjäoikeudessa ja kiinteistöä koskevat riidat kiinteistön sijaintipaikkakunnan käräjäoikeudessa.

Käräjäoikeus myös tarkistaa, ettei haastehakemuksesta puutu välttämättömiä tietoja (näistä säädetty oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:ssä) ja tarvittaessa pyytää kantajalta täydennystä haastehakemukseen. Jos täydennystä ei tule ja haastehakemus on niin puutteellinen, ettei se kelpaa käsittelyn kohteeksi, kanne jätetään tutkimatta.

Sen jälkeen käräjäoikeus aloittaa asian kirjallisen valmistelun, pyytämällä vastapuolta vastaamaan haastehakemukseen (kirjallisesti), eli antaa haasteen.

Tähän on poikkeus. Oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 6 §:n nojalla tuomioistuimen on haastetta antamatta heti hylättävä kanne tuomiolla, jos kantajan vaatimus on selvästi perusteeton.

Milloin sitten vaatimus on selvästi perusteeton. Tämä ei aina ole ihan yksinkertainen kysymys. Koska perustuslaki ja ihmisoikeussopimukset edellyttävät, että jokaisella tulee olla oikeus oikeudenkäyntiin, jokaisen täytyy saada päivänsä oikeudessa, haastetta antamatta kannetta ei helposti hylätä.

Tämän kohtalon kokevat esimerkiksi asiat, joiden arvioidaan olevan aivan selvästi järkkyneen mielenterveyden tuotetta (ihan hatusta vedetty esimerkki olisi, että joku vaatii valtiolta vahingonkorvausta, koska valtio ei ole suojellut henkilöä ufojen abduktoinnilta ja viemiseltä Zooopth-planeetalle).

Samoin on joitain vaatimuksia, jotka eivät saa lain suojaa. Esim. jos joku velkoo kiinteistön kaupassa mustaa kauppahintaa, tai laittomaan uhkapeliin liittyvää velkaa. Mielenkiintoinen tapaus on korkeimman oikeuden ennakkopäätös 2005:72. Siinä henkilö, joka oli ansainnut elantonsa prostituutiolla, oli jostain rikoksesta epäiltynä ollut vangittuna ja tuolloin estynyt harjoittamasta prostituutiota. Henkilö vaati valtiolta korvausta ansionmenetyksestä. Korkein oikeus katsoi, että kyseinen kannevaatimus ei voinut saada oikeussuojaa ja vaatimus oli selvästi perusteeton ja se oli saatu hylätä heti haastetta antamatta.

Mutta, pääsääntöisesti valmistelua jatketaan kirjallisesti, ja pyydetään vastaus.

Tämä selvitys koskee nyt riitaisia isoja riita-asioita, eikä riidattomia velkomuskanteita.

Vastauksen jälkeen tarvittaessa pyydetään osapuolilta vielä lausumia, ja sitten järjestetään valmisteluistunto ja pääkäsittely. Isot riita-asiat kyllä ihan pääsääntöisesti vaativat pääkäsittelyn, koska henkilötodistelu otetaan vastaan pääkäsittelyssä. Oikeudenkäymiskaaressa on kuitenkin säännös (OK 5 luku 27a §), jonka nojalla riitainen asia voidaan ratkaista yksin kirjallisen valmistelun perusteella, jos asia on laadultaan sellainen, ettei sen ratkaiseminen edellytä pääkäsittelyn toimittamista eikä kukaan asianosaisista vastusta asian ratkaisemista kirjallisessa menettelyssä.

Tuolloin siis osapuolten suostumus tarvitaan, eikä asia saa olla kiinni henkilötodistelusta. Harvemmin on niin, että käsiteltävänä olisi vain jokin oikeudellinen ongelma, jonka ratkaisemiseen tarvittavat tiedot olisi vain kirjallisessa valmistelussa mahdollisuus selvittää.

Lisäksi on muistettava, että oikeus suulliseen oikeudenkäyntiin on tärkeä oikeusperiaate.

En tiedä, pystyinkö vastaamaan. Alkuperäisessä kysymyksessä oli niin kovin vähän tietoa siitä, minkälaisesta asiasta on kysymys, että ei oikein tämän enempää voi täsmentää.

Riippuu täysin asianhaaroista miten asiassa sinun kohdallasi käy. Onko kyseessä dispositiivinen vai indispositiivinen riita-asia? Asia voidaan ratkaista myös valmistelussa OK 5:27 mukaisin edellytyksin.

Asianosaisilla pitäisi olla oikeus saada oikeutta pääkäsittelyssä, mutta prosessiekonomian periaate vaatii sen, etteivät selvät jutut pääse pääkäsittelyyn asti vaan ne voidaan ratkaista jo valmistelussa. Valmistelu ei ole varsinaisesti mikään seulontamenettely, mutta se tavallaan toimii tällaisena vaiheena prosessissa, jos riideltävä asia on hyvin selvä, eikä yksilön oikeusturva edellytä pääkäsittelyä.

Vastaus oli hieman ympäripyöreä enkä näillä tiedoilla pysty antamaan tarkempaa vastausta perehtymättä prossioikeuden kirjoihin ja oikeudenkäymiskaareen. Pystyt itsekin lukemaan oikeudenkäymiskaarta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1734/17340004000?search[type]=pika&search[pika]=oikeudenkäymiskaari
josta saatat hieman päästä jyvälle miten asiat valmistelussa etenevät.

Oli ihan pakko vastata, koska kävin vasta tekemässä prosessioikeuden tentin! ;)