-> Kuulustelussa Gustafsson sanoo ryhtyneensä nukkumaan ”koska maailma pyöri” (14.4.2004, s. 11), ja nukahtaneensa alkoholin vaikutuksen alaisena ja väsyneenä (1.4.2004, II, s. 2).
Rikoksista epäilty Nils Gustafsson kertoi vuoden 1960 kuulustelussa, että nukkumaan meno oli tapahtunut kello 22.30 (23.6.1960, s. 4).
Vuonna 2004 Gustafsson arvioi telttaan menon tapahtuneen ennen auringon nousua, noin kello 01.30-02.00 [30.3.2004, I, s. 8]. Hän kertoo tyttöjen menneen ensin telttaan ja poikien menneen heidän jälkeensä, ja hän arvelee itse menneensä telttaan viimeisenä koska hän oli sulkenut teltan narut [s. 8]. Myöhemmin Gustafsson sanoo hänen ja Björklundin menneen ensin telttaan ja Mäen ja Boismanin tulleen heidän perässä (s. 10). Hän arvelee olleensa teltassa Björklundin kanssa kahdestaan 5-15 minuuttia (30.3.2004, I, s. 10 & 1.4.2004, I, s. 6).
Hän kertoo, ettei teltassa ollut mitään kummempaa keskustelua [30.3.2004, s. 8]. Hän sanoo olevansa satakymmenenprosenttisen varma, että sen jälkeen kun he olivat menneet telttaan, kukaan ei ole poistunut sieltä (s. 14). Hän kertoo Björklundin lähentelyn ohessa kaikkien toivottaneen hyvää yötä ja ruvenneen nukkumaan (1.4.2004, I, s. 7).
Rikoksista epäilty Nils Gustafsson kertoi vuoden 1960 kuulustelussa, että nukkumaan meno oli tapahtunut kello 22.30 (23.6.1960, s. 4).
Vuonna 2004 Gustafsson arvioi telttaan menon tapahtuneen ennen auringon nousua, noin kello 01.30-02.00 [30.3.2004, I, s. 8]. Hän kertoo tyttöjen menneen ensin telttaan ja poikien menneen heidän jälkeensä, ja hän arvelee itse menneensä telttaan viimeisenä koska hän oli sulkenut teltan narut [s. 8]. Myöhemmin Gustafsson sanoo hänen ja Björklundin menneen ensin telttaan ja Mäen ja Boismanin tulleen heidän perässä (s. 10). Hän arvelee olleensa teltassa Björklundin kanssa kahdestaan 5-15 minuuttia (30.3.2004, I, s. 10 & 1.4.2004, I, s. 6).
Hän kertoo, ettei teltassa ollut mitään kummempaa keskustelua [30.3.2004, s. 8]. Hän sanoo olevansa satakymmenenprosenttisen varma, että sen jälkeen kun he olivat menneet telttaan, kukaan ei ole poistunut sieltä (s. 14). Hän kertoo Björklundin lähentelyn ohessa kaikkien toivottaneen hyvää yötä ja ruvenneen nukkumaan (1.4.2004, I, s. 7).
Vastaukset 18
Vanhimmat
4.7 ONKIMINEN JA UIMINEN YÖLLÄ
Rikoksista epäilty Nils Gustafsson kertoo vuoden 1960 kuulusteluissa Boismanin maininneen retken menomatkalla, että hän menee yöllä kalastamaan (30.6.1960, s. 2). Gustafsson kertoo 23.6.1960 suoritetussa kuulustelussa (s. 4-5) heränneensä ennen auringon nousua, kello 04 aikaan, jolloin hän oli todennut Boismanin kaivavan kassistaan esiin kalastustarvikkeitaan ja lähtevän teltasta ulos. Gustafssonin mukaan hän oli tyttöjen nukkuessa myös noussut ja pukenut uimahousut [tyttöjenkö? Omathan eivät olleet mukana] ylleen, ja aikomuksenaan mennä uimaan kävellyt Boismanin luokse niemekkeen päähän olevalle kalliolle. Gustafsson kertoo, ettei hän mennyt uimaan koska vesi oli kylmää, vaan hän palasi teltalle noin 15 minuuttia kalliolla oltuaan. Samanaikaisesti Boisman oli lähtenyt siirtymään länsipuolella olevaan niemekkeeseen. Gustafssonin palattua teltalle hän oli todennut tyttöjen olevan teltassa hereillä. Hän oli tämän jälkeen vaihtanut vaatteet ylleen ja kävellyt takaisin samaan paikkaan niemekkeen kärkeen. Täällä seistessään Gustafsson oli todennut Boismanin olevan länsipuolella olevan niemekkeen kärjessä onkimassa, jolloin Gustafsson oli kertomansa mukaan mennyt takaisin teltalle, hakenut teltasta kassinsa ja ruvennut syömään. Syötyään hän oli mennyt omalle paikalleen makuulle. Gustafssonin arvelun mukaan Boisman oli palannut telttaan oltuaan poissa noin tunnin ajan, sulkenut oviaukon, ja he olivat ruvenneet nukkumaan samassa järjestyksessä kuin aiemmin.
Vuoden 2004 kuulusteluissa Gustafsson kertoo hänen ja Boismanin onkineen alkuillasta niemen kärjessä, mutta kertoo, että tämän jälkeen he eivät ole onkineet (30.3.2004, I, s. 7). 1.4.2004 suoritetussa I kuulustelussa kysyttäessä lauluvihkon merkinnästä ”Ylös yöllä kahden aikaan. Sepi metskaamassa” Gustafsson sanoo, ettei hän muista kaikkia yhteyksiä, mutta se voi olla että he ovat olleet tuolloin onkimassa [s. 8]. Edelleen kysyttäessä Oittaan kartanon tilanhoitajan vaimon Aili Karjalaisen havainnosta, jonka mukaan niemessä on ollut kaksi poikaa onkimassa ja toinen on poistunut reippain askelin onkipaikalta, Gustafsson kysyy oliko tämä ensimmäisellä vai toisella kerralla kun he olivat onkimassa (1.4.2004, II, s. 3). 7.5.2004 suoritetussa kuulustelussa kysyttäessä Gustafssonin mahdollisia tekemisiä kun Boisman on ollut yöllä onkimassa, hän ei osaa sanoa onko hän tällöin ollut onkimassa Boismanin kanssa vai Björklundin kanssa teltassa (s. 6). 12.5.2004 suoritetussa kuulustelussa kysyttäessä uudelleen Aili Karjalaisen havainnosta Gustafsson ei osaa vastata mistä on kysymys (s. 5).
ONKIMINEN ALKUILLAN AIKANA
Rikospaikkatutkinnassa ei ole mainintaa paikalta löytyneistä onkivälineistä.
Rikoksista epäilty Nils Gustafsson ei mainitse vuoden 1960 kuulustelussa, että hän tai Boisman olisivat onkineet illan aikana, mutta hän kertoo Boismanin onkineen yöllä (23.6.1960, s. 4). Gustafssonin mukaan Boismanilla ei ollut tällöin ongenvapaa, vaan ainoastaan 10 sentin mittainen kapula, johon siima oli kiinnitetty.
Vuoden 2004 kuulustelussa Gustafsson kertoo hänellä ja Boismanilla olleen onkivälineet mukana (koukku, lyijypaino ja korkki), ja heidän tehneen onkivavat metsästä ottamistaan kepeistä. Gustafsson kertoo hänen ja Boismanin onkineen alkuillasta niemen kärjessä. Tämän jälkeen he eivät ole Gustafssonin mukaan onkineet (30.3.2004, I, s. 3). Hän arvelee onkivapojen jääneen teltan ulkopuolelle (25.5.2004, s. 5).
Rikoksista epäilty Nils Gustafsson kertoo vuoden 1960 kuulusteluissa ensin mukana olleen Vaakuna viinaa, mutta korjaa myöhemmässä kuulustelussa kyseessä olevan Salmisaaren viina (30.6.1960, s. 1). Kysyttäessä Gustafsson on kieltänyt heillä olleen mukana likööriä ja sanonut, ettei hän ollut havainnut niemekkeessä tyhjää likööripulloa (23.6.1960, s. 2). Edelleen Gustafsson kertoo heillä mukana olleen kaksi Toivolan kaupasta ostettua pilsneripulloa (23.6.1960, s. 3). Gustafsson kertoo hänen ja Boismanin korkanneen Salmisaaren viinapullon ja juoneen sen melko nopeasti. Gustafssonin mukaan pulloon oli jätetty viisi senttiä aamua varten, ja kysyttäessä Gustafssonin mahdollista humalatilaa hän sanoi, että ”se tuntui pikkasen”. Gustafssonin mukaan tytöt eivät olleet osallistuneet ryyppäämiseen (s. 2).
Vuoden 2004 kuulusteluissa Gustafsson kertoo heillä olleen mukana Salmisaaren viinaa ja sitruslikööriä (29.3.2004, s. 6). Gustafsson sanoo, ettei heillä ollut mukana pilsneriä (30.3.2004, I, s. 5). Vuoden 2004 ensimmäisessä, 29.3.2004 suoritetussa kuulustelussa Gustafsson kertoo, että teltan pystyttämisen jälkeen ”sitte siinä illalla heiluttiin ja korkattii…mutt ei se oikeen maittanu…..” (s. 3). Kysyttäessä tarkemmin alkoholin nauttimisesta illan aikana Gustafsson toteaa ”No siit ei montaa punssia tehty kylläkään…ei niistä ollu kumpasestakaan edes varttia pois”.Gustafsson kertoo kaikkien seurueen jäsenten nauttineen alkoholia ja heidän sekoittaneen Salmisaarta ja likööriä keskenään (s. 6).
Myöhemmissä kuulusteluissa Gustafsson arvelee mukin kiertäneen pari kertaa. Kysyttäessä miksi alkoholia ei juotu loppuun, Gustafsson kertoo, ettei se maistunut ja juomisen loputtua pullot jäivät telttapaikalle laukkujen viereen lojumaan (30.3.2004, I, s. 5). Gustafsson arvelee molempiin pulloihin jääneen reilusti yli puolet jäljelle (1.4.2004, s. 4). Gustafssonille on 1.4.2004 suoritetussa kuulustelussa ilmoitettu tutkinnassa tulleen esille, että lähes kaikki mukana ollut alkoholi on juotu. Gustafsson kiistää tämän ja kerrottaessa hänelle, että hän on myös itse näin vuonna 1960 suoritetussa kuulustelussa kertonut, hän toteaa, ettei usko näin tapahtuneen (s. 4). Aiemmin suoritetussa kuulustelussa hän oli todennut, että he eivät olleet kännissä, mutta 1.4.2004 kysyttäessä asiaa uudelleen viitaten samalla punakantisen muistivihon merkintään ”Sepi ja Nisse kännissä” (Liite 11) hän arvelee heidän olleen hiprakassa (s. 9).
7.4.2004 suoritetussa kuulustelussa Gustafsson sanoo, ettei hän muista paljonko alkoholia jäi jäljelle tai oliko hän kännissä (s. 7). Viitattaessa hänen sanoneen 1960-luvun kuulusteluissa, että pulloon jäi viisi senttiä aamuksi, Gustafsson toteaa sen olevan paljon mahdollista (s. 7). Gustafsson ei osaa sanoa kuinka nopeasti alkoholi nautittiin, mutta arvelee sen tapahtuneen pikkuhiljaa (22.4.2004, s. 6). Kerrottaessa Gustafssonille, ettei muiden retkeläisten veressä havaittu alkoholipitoisuuksia hän sanoo, ettei ymmärrä miten se on mahdollista 14.4.2004, s. 6). Kuulustelussa Gustafsson sanoo ryhtyneensä nukkumaan ”koska maailma pyöri”.
ALUEELLA HAVAITUT MUUT IHMISET
Nils Gustafsson kertoo 23.6.1960 suoritetussa kuulustelussa rannan tyhjentyneen ihmisistä puoli tuntia heidän saapumisensa jälkeen (s. 2). Kysyttäessä Gustafsson on sanonut, ettei hän ollut nähnyt ketään muita henkilöitä liikkuvan itä- tai länsiniemekkeellä sinä aikana, jonka he itäniemessä olivat viettäneet. Kukaan seurueen jäsenistä ei Gustafssonin mukaan ollut myöskään maininnut nähneensä ketään edellä mainituissa paikoissa (s. 6).
Vuoden 2004 kuulusteluissa Gustafsson kertoo aluksi, ettei hän nähnyt illan tai yön aikana alueella muita henkilöitä kuin uimarannalla alkuillasta olleet uimarit, jotka olivat poistuneet, eikä illan aikana keskustellut kenenkään seurueeseen kuulumattoman kanssa tai liikkunut alueella telttaan menon jälkeen (30.3.2004, I, s. 14 ja 1.4.2004, I, s. 7). Kysyttäessä Oittaan kartanon tilanhoitajan vaimon Aili Karjalaisen havainnosta Gustafsson toteaa niemen toisessa päässä olleen kaksi onkijaa, mutta retkeläiset eivät näitä henkilöitä koskaan tavanneet (1.4.2004, II, s. 3). Gustafsson sanoo olleensa koko illan samalla niemellä (s. 3). 7.4.2004 suoritetussa kuulustelussa kysyttäessä onko kuulusteltavalla mitään lisättävää tai muutettavaa aikaisemmin kerrottuun Gustafsson kertoo hänelle ennestään tuntemattomien, kahden kalapojan olleen pohjoisella niemellä, ja hänen ja Boismanin käyneen noin kello 21.30-23 aikaan heitä katsomassa ja heittäneen huulta heidän kanssaan. Gustafsson kuvaa kalapoikien ikää ja ulkonäköä. Kysyttäessä hän arvelee kertoneensa tapaamistaan kalapojista myös vuoden 1960 kuulusteluissa (s. 2). Pyydettäessä Gustafsson sijoittaa onkipojat alueesta piirtämäänsä karttaan todeten ”oletetaan nytte että ne olis tässä (läntisen niemen lännen puoleisella rannalla) näin vierekkäin” (13.5.2004, s. 10).
VAMMAT NILS GUSTAFSSONIN KERTOMINA
Rikoksista epäilty Nils Gustafsson kuvaa vuoden 2004 kuulusteluissa vammojaan seuraavasti:
Puukoniskujen aiheuttamat vammat
Gustafsson kuvaa poskeensa kohdistuneesta puukoniskusta aiheutuneen vamman ja ”Sitt oli tässä silmäkulmassa ja sitt on tässä, ja sitt oli päässä ja niskassa oli näitä puukon pistoja..oliks se 10 reikää, puukoniskua päässä plus se yhdestoista, se iso ventti, mikä oli 5 senttiä näin ja 5 senttiä näin”. Kysyttäessä puukoniskuista aiheutuneisiin vammoihin kohdistuneista hoitotoimista Gustafsson kertoo, että ne ommeltiin kiinni. Edelleen Gustafsson kertoo käsivarsissaan olleen puukoniskun jälkiä ja rystysistä nahan olleen pois (29.3.2004, s. 4).
Gustafsson kertoo hänen vanhempiensa kertoneen hänelle pään pistovammoista hänen kotiuduttuaan sairaalasta (14.4.2004, s..3 & 7.5.2004, s. 2). Kysyttäessä hänen omista tuntemuksistaan koskien pistovammoja Gustafsson kertoo hänellä olleen kauheat päänsäryt, mutta ettei hän kykene päähänsä kohdistuneita vammoja itse peilistä näkemään, tai ainakin tällöin hänen olisi pitänyt ajaa hiukset pois. Hän sanoo päänsä olevan arpia täynnä (7.5.2004, s. 3). Kysyttäessä miksi hän on pitänyt yllä liioiteltua kuvaa vammoistaan hän vastaa, että hänelle kerrottiin vammoista ja tottakai hän uskoo kertojiin. Kysyttäessä hän ei osaa sanoa miksi hänen vanhempansa ovat kertoneet hänellä olleen edellä mainitut vammat (7.5.2004, s. 3).
Leukaluun ja rystysten vammat
29.3.2004 suoritetussa kuulustelussa Gustafsson kertoo pistovammojen lisäksi ala- ja yläleukaluun menneen poikki kahdesta kohtaa, mikä korjattiin ikenen läpi vedetyllä raudalla (s. 4). Kysyttäessä leukaluun vammojen syntymistä mahdollisen tappelun seurauksena Gustafsson vastaa, ettei hän muista, että olisi retkellä tapellut kenenkään kanssa (12.5.2004, s. 9). Kysyttäessä hammasklinikalla vuonna 1960 tehdyistä tutkimuksista ja niihin liittyvien asiakirjojen merkinnästä, jonka mukaan leukaluuvammat olisivat Gustafssonin itsensä kertoman mukaan tulleet aamulla hänen herättyään, hän sanoo, ettei muista sellaista (26.4.2004, s. 5). Rystysvammojen osalta Gustafsson arvelee niiden aiheutuneen hänen suojatessaan itseään hyökkäykseltä (29.3.2004, s. 4).
Muut vammat ja toipuminen
Gustafsson kertoo vuoden 2004 kuulusteluissa koko kasvojen vasemman puolen luuston olleen rikki ja korvassa olleen luunpalanen joka pisti, ja tämän takia korva vuosi jatkuvasti verta (29.3.2004, s. 5). Korvavamman johdosta Gustafsson kertoo saaneensa lähetteen korvaklinikalle (s.?) ja olleensa heinäkuussa 1960 kolme viikkoa korvaklinikalla osastohoidossa, jona aikana korva leikattiin (30.3.2004, I, s. 11). 7.5.2004 suoritetussa kuulustelussa Gustafssonin kertoessa vanhempiensa kertoneen hänelle vammoistaan hän kertoo myös hänen äitinsä pistäneen sellaisen huhun liikkeelle, että kun korva leikattiin, sieltä otettiin jotain luupaloja pois. Kysyttäessä miksi näin oli tapahtunut Gustafsson vastaa, ettei hän tiedä mutta sanoo, että koska korva vuoti verta eikä se ollut vuotanut verta sitä ennen yhtään (s. 3).
Gustafsson kertoo, ettei hän kyennyt kävelemään ennen kuin puolitoista viikkoa tapahtuman jälkeen (29.3.2004, s. 5). Viitattaessa sairaalan asiakirjojen merkintöihin joiden mukaan potilas kävelee muutaman päivän kuluttua, Gustafsson sanoo, ettei kävellyt yksin vaan tuettuna (12.5.2004, s. 4). Kysyttäessä mitkä vammat estivät häntä liikkumasta tapahtumapaikalla hän vastaa, että olihan hänellä toinen puoli päätä tohjona (14.4.2004, s. 3). Edelleen hän kertoo tasapainoaistinsa vaurioituneen tapahtuman seurauksena siten, että hän joutui kävelemään kyyryssä eteenpäin katsoen, koska jos hän katsoi sivulle niin ”silloin mentiin” (s. ?). 26.4.2004 suoritetussa kuulustelussa on viitattu ylilääkäri Eero Hirvensalon asiantuntijalausuntoon ja kysytty miksi Gustafsson ei ole hakenut apua vaikka on kyennyt tapahtumapaikalla ollessaan liikkumaan. Hän vastaa, ettei hän ole päässyt mihinkään ja sanoo, ettei hän muista mitään ja toteaa, että hänen on varmaan täytynyt unissaan kävellä siellä (s. 7 ja 9).
päivystykseen. Lääkkeesi unohtuivat, Viljo.
Otapa tuplana, kun noin pahasti oireilee.
Jos ei auta, niin muista: Köysi on kestävä ja turvallinen. Siihen voit nojata tiukan paikan tullen.
PsykiatriPekkojen ei pysty niitä vesittämään sukulaissuhteesta Nisseen huolimatta.
Jokainen voi vetää oman johtopäätöksensä Nissen kuulusteluista.
Minun kantani vahvenee aina vaan. Patologinen valehtelija ja psykopaattinen murhaaja.
on niin paljon muuta todella outoa.
Kiitos noista virallisista.
Kun teillä elämänkokemus lisääntyy niin huomaatte ettei jonkun illan tapahtumia voi muistaa 40 jälkeen, varsinkin jos on vähän juotu. Nisse muistaa oikeastaan yllättävän paljon.
Jaha, parivaljakko Eppu ja Kide täällä huseeraavat:)
No, todettakoon että nuo Piukean Persläven tuhannetta kertaa tänne postaamat lainaukset esitutkinnasta ovat olleet jo vuosien ajan täällä kaikkien luettavissa ja tuhannesti jo läpikäyty. Turha niistä on Kide-ressukka kiitellä:)
Varsinkin kun käräjäoikeus ne jo heitti romukoppaan, eli yhtä vähän arvoa on noilla kuin vanhalla Iltalehdellä.
Käräjäoikeuden päätöslauselma on virallinen asiakirja johon kannattaa tutustua.
"Nisse muistaa oikeastaan yllättävän paljon."
Tuossa sinä olet oikeammassa kuin ymmärrätkään: sinun "Nisse" eli meille muille Nils Gustafssson muistaa ko. yön tapahtumat vallan mainiosti, on muistanut ne aina.
Se on faktaa.
Mitä käyttöä sillä päätöslauselmalla,on meille totuudenetsijöille? Onko se paperi edes imukykyistä ja pehmeää,että sitä voisi hädän tullen käyttää?
Tuo oma viestisi jo välittää meille kaikille yksinkertaisuutesi:)
Niinhän se on Rouva Lökman, olet aivan oikeassa.
Kun lukee Nissen 1960 kuulusteluja mitä niitä on esitutkintaan laitettu, niin kyllä hän muistaa ja kertoo yön tapahtumista. Muistaa tosiaan paljon:)
olet käyttänyt. Mikä sinut on ajanut sivistyksen piiriin? Lambiko?
JONKUN illan
VÄHÄN juotu
Niin??
Ni kerrohan kide missä sellaista näyttöä olisi että juotu olisi paljon?
Se, mitä Gustafsson v. -60 kuulusteluissa luritteli, ei oikeastaan liity ollenkaan siihen, mitä leiripaikalla todellisuudessa tapahtui.
Ja sen, mitä siellä todellisuudessa tapahtui, tämä muistaa tarkalleen, on aina muistanut, ja tulee aina muistamaan.
Mutta: hän ei tule sitä koskaan kertomaan julkisesti.
Vaan eipä mitään: Haapalan ja Tuomisen sekä muiden tutkijoiden ansiosta me tiedämme tapahtumat melko tarkalleen ilman hänen kertomaansakin.
Amen.