Neuvokaa

Voithan aatella että aina löytyy se ns.rumempi.

Mitä rumuus sitten on ?
En pidä itseäni mitenkään komeana, vaikka niin on kuullut kehuttavan, oot kivannäkönen, joo joo.

Olen mitä ajattelen koska silloin olen oma itseni, enkä elä valheessa.
En näe että olisi rumaa ihmistä, vain jotka ei kiinnosta minua, mutta joku on kuitenkin kiinnostunut heistä.

Tässä on mun tarinani sulle. Toivottavasti siitä on jotain hyötyä.
Mulla oli sama ongelma Kärsin masennuksestakin, koska olin omasta mielestäni niin ruma, ettei kukaan ees haluais olla mun kaveri ja kaikki häpeis mua. Sitten sain välit mun bestikseni kanssa kuntoon ja koul alko sujuun. En ees ajatellut, minkä näkönen mä olisin, ja vielä vähemmän ajattelin mitä muut musta ajattelee. Kävin läpi monta pukutumiskautta. Ensin musta, sitten hoppari. Sitten hippi ja taas hoppari. Tää tapahtu viime keväänä. nyt kesän jälkeen oon löytänyt oman tyylini. Laitan vaan vaatteet päälle, mitä kaapista löytyy ja näyttää kivalta ja sopii mulle. En vieläkään osannut kuitenkaan kuvitella itseäni kauniina. Aloin hengata kaikkien mahdollisten ihmisten kanssa, suurimmalta osin jätkien. No, ne ei tykännyt mun seurasta. Pari viikkoo kului, ja ne alko kilpaa juokseen mun perässä. Ylisti, että oon kaunis ja muuta. Eikä ne pilaile, siitä oon varma. Nykyään kun esim. koulussakin kävelen, saan ihalevia katseita puoleeni, niin tytöiltä kuin pojiltakin. Viimeinkin mulla on kaunis olo! Sulle neuvoks siis; etsi itsees ja kun löydät, älä päästä siitä irti. Ole positiivinen ja määrätietoinen. Ja ehdottomasti oma ittes! Älä anna kenenkään muun vaikuttaa suhun ja etsi ittestäs hyviä puolia! Onnea!!!