Meille kävi näin. Oletteko te hoidossa varautuneet siihen, että lapsi ei aina olekkaan terve ?
Meillä sairaalakierre jatkuu jo 7kk josta 2 kk masussa ollutta aikaa...
Aika rankkaa on ollut kun ottaa huomioon jo hoidot raskautumiseen ja keskenmenot ja muut ongelmat.
Toivon kaikille hoidoissa oleville plussatuulia...
Meillä sairaalakierre jatkuu jo 7kk josta 2 kk masussa ollutta aikaa...
Aika rankkaa on ollut kun ottaa huomioon jo hoidot raskautumiseen ja keskenmenot ja muut ongelmat.
Toivon kaikille hoidoissa oleville plussatuulia...
Vastaukset 10
Vanhimmat
on aina lapsen saannin suhteen, oli kyse sitten hoidoilla tai luomusti alkaneesta raskaudesta. Me saatiin sairas lapsi luomusti alkaneesta raskaudesta ja vauva kuoli syntymänsä jälkeen. Nyt kun uusi raskaus ei ole alkanutkaan, niin ollaan menossa ivf-hoitoon. Eikä ajatella nytkään yhtään sen enempää sairauden mahdollisuutta. Toivotaan tietenkin parasta.
lapsenne on sairas?? todella harmittavaa..aina sitä toivoisi tervettä lasta.omani oli kuolla kun syntyi ilman vatsanpeitteitä yli kk etuajassa. mutta luojalle kiitos,selvisi siitä.
istukka oli osittain kuoliossa. Lapsi ei ollut kasvanut enää aikoihin. Masu ei vedä. Jatkuvasti anemisoituu... ruuat ei imeydy kunnolla.
johtuu nimenomaan siitä, että raskaus on aikaansaatu hoidoilla?
Kyllä niitä sairastumisia tapahtuu paljon normaalisti raskautuvillakin.
Hoidoilla alkunsa saaduilla lapsilla on huomattavasti suurempi riski syntyä sairaana ja keskenmenojen riski on kolminkertainen.Tämä on julkaistusta tutkimustuloksesta.
Missä tutkimuksessa on todettu, että hoidoilla alkunsa saaneilla lapsilla on huomattavasti suurempi riski syntyä sairaana ja mitä sairauksia siinä on tutkittu? Ja mikä on huomattavasti enemmän esim. prosentteina? Nimittäin meille on kerrottu lääkärin toimesta niin, että se on noin 3% luokkaa, että lapsi olisi sairas. Eikä se ole juurikaan sen korkeampi prosentti kuin mitä normaalisti alkunsa saavan lapsen.
Talvella oli aiheesta juttua useammassakin lehdessä,luin sama ilta-lehdestä ja keski-suomalaisesta.Tutkimus oli amerikkalainen,luin ne siksi niin tarkkaan kun itse olin ICSI hoidoissa.Siinä nimenomaan sanottiin että normaalisti alkaneisiin raskauksiin verrattuna riskit on huomattavasti suuremmat.En keksi tätä omasta päästäni,hirvitti kun luin siitä.Kyllä meille lääkäri myönsi että riskit saada sairas lapsi on suurempi hormoni hoidoilla.
hoidoilla tulee enemmän monikkoraskauksia, jotka ovat aina riskiraskauksia. Hoidoissa myös saadaan alkuun raskauksia, jotka eivät ala muuten lainkaan ja tällöin keskenmenon riski kasvaa. Tämä siis selittää tilastoissa näkyvät suuremmat sairaus ja keskenmenoriskit. Lääkkeet itsessään eivät aiheuta sairaita lapsia vaan juuri tuo kohonnut monikkoraskausmahdollisuus.
Hoidan työkseni eri tavoin kehitysviiveisiä lapsia. Kymmenen vuoden työurani aikana, kohdalle on sattunut vain yksi kehitysviiveinen lapsi, joka oli saanut alkunsa ivf:llä, eikä mitenkään ollut mahdollista testata tai todistaa, että lapsen kehitysvammaisuus olisi johtunut koeputkihedelmöityksestä. Perintötekijät olivat tässä tapauksessa määräävämmät.
Eritavoin kehitysviiveisiä lapsia syntyy tähän maailmaan jatkuvasti, mutta suuremman syynin alla ovat tietenkin lapset, jotka saavat alkunsa "keinoalkuisesti". Näitä lapsia seurataan neuvolassa tiiviimmiin ja jos pulmia tulee, lapset ohjataan terapioihin ym. varmasti herkemmin, kuin ns. tavan lapset. Omalla kohdallani, kun päivittäin nään näitä eritavoin kehitysviiveisiä lapsia, olen tullut siihen tulokseen, että jos koeputkihedelmöityshoitoja tehdään niin paljon kuin mediassa otsikoidaan ja riskit sairaan lapsen syntymiseen ovat olemassa (samalla tavalla kuin normaalissakin raskaudessa) ihmettelen miksi näitä koeputkilapsia ei sitten enemmän näy vastaanotolla.
Suurin riski saada sairas tai kehitysviiveinen lapsi on omilla elintavoilla, perintötekijöillä ja raskaus- tai synnytyksen aikaisilla komplikaatioilla. Tästä päätelmästä johtuen olen uskaltanut lähteä ivf-hoitoon. Jos lasta näillä tavoin yritetään, kuin me palstalaiset yritämme, meidän täytyy toki varautua ihan kaikkeen, mutta niin täytyisi jokaisen raskautta toivovan varautua. Jos sairaan lapsen syntymistä jää kovin pelkäämään, kannattaa harkita uudemman kerran. Adoptoiduilla lapsillakaan tilanne ei ole yhtään parempi; äiti, joka joutuu lapsensa antamaan pois, ei useinkaan raskausaikana ole syystä tai toisesta pystynyt elämään yhtä turvattua ja sikiön kehitykselle suotuista elämää kuin keskiverto eurooppalainen nainen. Adoptiolapseksi hyvin suurella todennäiköisyydellä voi nykypäivänä saada lapsen, joka tarvitsee tukitoimia. Varmaa konstia saada terve lapsi ei siis ole olemassa.
Suuressa, ihmeellisessä Amerikassa laitetaan isoja määriä alkioita kerralla kohtuun. Siellä IVF -kolmoset eivät ole ollenkaan tavaton ilmestys.
Suomalaisen IVF -lapsen terveysriski ei ole todellakaan mikään huomattavasti suurempi!