KONDENSIO

Onkohan ne suuria määriä vettä, mitä voi muodostua ilmastointikanavasta? Onkohan tämä ongelma jatkuva 24 tuntia vuorokaudessa koko vuoden (paitsi ehkä kesä)? Vai ajoittuuko se johonkin tiettyihin tilanteisiin esim. pakkaskeleihin tai pakkasen hiipumiseen talven loputtua?

TÄÄLLÄ TAAS kirjoitti:

Onkohan ne suuria määriä vettä, mitä voi muodostua ilmastointikanavasta? Onkohan tämä ongelma jatkuva 24 tuntia vuorokaudessa koko vuoden (paitsi ehkä kesä)? Vai ajoittuuko se johonkin tiettyihin tilanteisiin esim. pakkaskeleihin tai pakkasen hiipumiseen talven loputtua?

Kosteutta on lämpimässä ilmassa paljon enemmän (jopa 90 %) kuin kuivassa eli nimenomaan kesällä voi aikaansaada kosteusvaurion ei niinkään talvella! Lainaan Helsingin Sanomissa 16.3.08 ollutta Tamperelaisen Pauli Lemmetin yleisön osaston kirjoitusta, missä hän oli seurannut rintamiestalonsa kosteuden syntymistä vuodesta 1998 lähtien. Hänellä on ilmastointilaite (ilmalämpöpumppu), jossa kosteudenkerääjään kertyy vesi. "Vuorokausilämpötilan noustua lämpimän puolelle alkaa säiliöön kertyä vettä. Enimmillään kertymä on heinä -elokuussa yli 100 litraa kuukaudessa kellarissa, jossa kosteusprosentti on ollut 65-68 %. Veden tulo loppuu kun vuorokausilämpötila laskee pakkasen puolelle. Viimeisten kesäkuukausien vesimäärä on vaihdellut 430 ja 510 litran välillä eikä ole ollut lattian tai seinien läpi tulevaa kosteutta. Asuinkerroksesta kosteutta poistui kesäkuukausien aikana 260 litraa vettä, enimmillään 47 litraa viikossa, huoneilman kosteus 60 - 62 %. Kosteuden aiheuttaa lämpimässä kesäilmassa oleva kosteus, enimillään 90 %. Saattaako koneellinen ilmanvaihto lisätä kosteuden muodostumista, kun suuremmasta ilmamäärästä ei poisteta kosteutta? Josko kesän aikana rakenteisiin kertynyt kosteus ei ehdikään lämmityskauden aikana kuivua? Jne". Että silleen. Em juttu on fysiikan lakien mukainen ja mahtaako siinä piillä totuus siitä miten uudetkin talot, päiväkodit, koulut yms, tulevat hometaloiksi??

Lehdestä lukenut kirjoitti:

Kosteutta on lämpimässä ilmassa paljon enemmän (jopa 90 %) kuin kuivassa eli nimenomaan kesällä voi aikaansaada kosteusvaurion ei niinkään talvella! Lainaan Helsingin Sanomissa 16.3.08 ollutta Tamperelaisen Pauli Lemmetin yleisön osaston kirjoitusta, missä hän oli seurannut rintamiestalonsa kosteuden syntymistä vuodesta 1998 lähtien. Hänellä on ilmastointilaite (ilmalämpöpumppu), jossa kosteudenkerääjään kertyy vesi. "Vuorokausilämpötilan noustua lämpimän puolelle alkaa säiliöön kertyä vettä. Enimmillään kertymä on heinä -elokuussa yli 100 litraa kuukaudessa kellarissa, jossa kosteusprosentti on ollut 65-68 %. Veden tulo loppuu kun vuorokausilämpötila laskee pakkasen puolelle. Viimeisten kesäkuukausien vesimäärä on vaihdellut 430 ja 510 litran välillä eikä ole ollut lattian tai seinien läpi tulevaa kosteutta. Asuinkerroksesta kosteutta poistui kesäkuukausien aikana 260 litraa vettä, enimmillään 47 litraa viikossa, huoneilman kosteus 60 - 62 %. Kosteuden aiheuttaa lämpimässä kesäilmassa oleva kosteus, enimillään 90 %. Saattaako koneellinen ilmanvaihto lisätä kosteuden muodostumista, kun suuremmasta ilmamäärästä ei poisteta kosteutta? Josko kesän aikana rakenteisiin kertynyt kosteus ei ehdikään lämmityskauden aikana kuivua? Jne". Että silleen. Em juttu on fysiikan lakien mukainen ja mahtaako siinä piillä totuus siitä miten uudetkin talot, päiväkodit, koulut yms, tulevat hometaloiksi??

Mutta eikö juuri se kondensio tule pakkasella tai pakkasen laantuessa? En tiedä kumpi on sen kannalta pahempi aika?

TÄÄLLÄ TAAS kirjoitti:

Onkohan ne suuria määriä vettä, mitä voi muodostua ilmastointikanavasta? Onkohan tämä ongelma jatkuva 24 tuntia vuorokaudessa koko vuoden (paitsi ehkä kesä)? Vai ajoittuuko se johonkin tiettyihin tilanteisiin esim. pakkaskeleihin tai pakkasen hiipumiseen talven loputtua?

jos on ilmanvaihtokanava mihin ei johdeta jäähdytettyä ilmaa, niin ei sinne mitään kondensiovettä muodostu kesällä, koska putken sisällä kulkeva ilma ja ulkopuolella oleva ilma on saman lämpöistä. jos on eristämätön putki johon johdetaan jäähdytettyä ilmaa, se tiivistyy lämpimällä ilmalla putken ulkopuolelle, ja kylmällä sisäpuolelle.