se olit ohut lanka ilta-aurigossa.
Kulki minusta sinuun.
(Jos olen rehellinen, te pahuksen tosikot,
se meni tuolista pöytään.)
Katselin sitä hetkisen ja muistin, kuinka ohuena yhteytemme tuulessa heiluukaan,
hämähäkin kutoman langan vahvuinen.
Minusta sinuun, tai päinvastoin.
Rakastuin, luulen rakastavani, olet ymmälläsi.
Rakastat kyllä, mutta luullakseni et minua...
Jos luuloni on totta, siirtyykö
seitti ohut välillämme?
Sinusta minuun... tai päinvastoin.
Ja kun ajatukseni askarteli tuokion
välillämme
ongelmallisella
kävi kevyt tuulen henkäys:
Lanka katosi.
Olen toiveajatteluni lähtöpisteessä.
Kulki minusta sinuun.
(Jos olen rehellinen, te pahuksen tosikot,
se meni tuolista pöytään.)
Katselin sitä hetkisen ja muistin, kuinka ohuena yhteytemme tuulessa heiluukaan,
hämähäkin kutoman langan vahvuinen.
Minusta sinuun, tai päinvastoin.
Rakastuin, luulen rakastavani, olet ymmälläsi.
Rakastat kyllä, mutta luullakseni et minua...
Jos luuloni on totta, siirtyykö
seitti ohut välillämme?
Sinusta minuun... tai päinvastoin.
Ja kun ajatukseni askarteli tuokion
välillämme
ongelmallisella
kävi kevyt tuulen henkäys:
Lanka katosi.
Olen toiveajatteluni lähtöpisteessä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
jokin tässä runossasi kosketti minua,
ehkä haikeus, kokonaisuus.
Pidin.
mukavaa saada kommenttia vaatimattomista hengentuotoksistaan. Arkiprosaisti kun varovaisesti aloittelee runoilla, on vähän varpaillaan ja epäröivä uskalluksensa kanssa.