TÄMÄ KOSKEE VAIN SUOMALAISIA:
Viinan suurkuluttajilta evätään hoito kunnissa
Julkaistu: 19:44
Timo Rautava
helsingin sanomat
Alkoholista riippuvaisten hoito on ajautunut Suomessa omituiseen jamaan. Viinan takia apua hakevat ovat nyt selvästi huonommassa kunnossa kuin muutama vuosi sitten, ja pitkäaikaisiin kuntoutuspaikkoihin jonotetaan. Hoitopaikat ovat kuitenkin jopa vajaakäytössä, sillä säästökuurilla olevat kunnat eivät anna maksusitoumuksia viinavieroituksiin, vaikka lääkärit näkevät hoidon tarpeen.
Suomalaisten juomatavat muuttuvat. Osa vähän juovista siirtyy kohtuukäyttäjiin, ja kohtuukäyttäjistä on taas siirtymää suurkuluttajien puolelle.
"Kun suurkuluttajien määrä paisuu, haitat kasaantuvat tähän ryhmään", Kansanterveyslaitoksen tutkimusprofessori Kalervo Kiianmaa selvittää muutosta, joka näkyy lisääntyneinä käynteinä terveyskeskuksissa ja hoitopaikoissa.
"Määrä ratkaisee", Kiianmaa sanoo. "Jotkut ovat uskotelleet, että siirtämällä kulutusta mietoihin haittoja voitaisiin vähentää, mutta mietoihin siirtymisestä huolimatta ne ovat vain lisääntyneet."
Ongelmien lisääntymisen on todennut myös sosiaali- ja terveysalan asiantuntijaorganisaatio Stakes. Se tekee joka neljäs vuosi kyselyn käynneistä, joihin päihteet liittyvät jollain tavalla.
Viime lokakuisen vuorokauden aikana tällaisia kävijöitä kertyi 12 045, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin. Noin 90 prosentissa tapauksista syynä on ollut alkoholi.
Edellisessä laskennassa vuonna 2003 määrä oli 10 946.
Paineet tuntuvat myös kotipalveluissa. Ikääntyvillä ihmisillä aikaisemmin ongelmaton alkoholin käyttö saattaakin aiheuttaa ongelmia. Elimistö haurastuu, ja lääkkeet voivat tuottaa yllätyksiä.
Pidempiaikaisenkin hoidon tarve on selvästi lisääntynyt, ja kuntoutuksiin on jonoja.
"Ongelmana on myös kuntien varojen niukkuus", Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja Pekka Puska sanoo. "Aika ajoin nykyisetkään hoitopaikat eivät ole käytössä."
"Kun ongelma on syntynyt vuosien, jopa vuosikymmenten aikana, se vaatii pitkiä ja toistuvia hoitoja", Stakesin kehittämispäällikkö Airi Partanen on nähnyt. "Kunnat valitettavasti kyseenalaistavat niitä."
A-klinikkasäätiön johtava ylilääkäri Pekka Heinälä sanoo törmänneensä viime aikoina näihin arjen ristiriitaisuuksiin. "Lääkäri toteaa, että hoidon tarve on ilmeinen, mutta kunta epääkin hoidon."
"Joskus voi käydä myös niin, että asiakas ei halua olla tekemisissä kunnan kanssa, sillä naapurin rouva on siellä töissä."
Kynnys hoitoon lähtemiseen on noussut, ja se myös näkyy. "Apua hakevat ovat nykyään paljon huonompikuntoisia kuin muutama vuosi sitten", Partanen toteaa.
Yksityisiin paikkoihin tietysti pääsee, jos on riittävästi rahaa. "Niiden osuus tuleekin varmasti kasvamaan", Heinälä arvioi.
Nyt kunnat vastaavat yli puolesta alkoholiriippuvaisten hoidoista. A-klinikkasäätiön osuus on noin 40 prosenttia, yksityisten kymmenesosa.
Jos ongelmiin ei puututa ajoissa, seurauksena voi olla maksakirroosi. Tutkijoille maksakirroosikuolleisuus on keskeinen alkoholin haitoista kertova mittari.
"Kukaan ei saa kirroosia olematta alkoholisti", Kalervo Kiianmaa sanoo. Vuonna 1970 maksakirroosiin kuolleita oli noin 200, nyt heitä on tuhat vuodessa.
Kaikki alkoholistit eivät saa kirroosia, ainoastaan noin kolmannes. Luvut kuitenkin kertovat, että alkoholistienkin määrä lienee ainakin viisinkertaistunut.
Alkoholi tappoi meillä 3 049 ihmistä 2006. Parituhatta kuolemaa menee alkoholin aiheuttamien muiden sairauksien ja onnettomuuksien tiliin.
"Alkoholismi säteilee valtavan laajalle", Kiianmaa sanoo. "Se aiheuttaa usein myös sosiaalisten ongelmien ketjureaktion. Juomisen takia tulee vaikeuksia töissä. Ihminen saa potkut, mistä seuraa talousongelmia, jotka aiheuttavat syrjäytymistä."
"Alkoholistit kuormittavat myös terveydenhoitojärjestelmää. Humalaisille sattuu tapaturmia, ja juomisen takia tulee sairauksia. Työkyvyttömyyseläkkeellä on noin 11 000 alkoholistia sairauksien vuoksi", Kiianmaa toteaa.
Haittojen pienentämiseen on Kiianmaan mielestä vain yksi keino: kulutusta pitää vähentää.
Etenkin nuorten juomiseen Kiianmaa puuttuisi heti ja tiukasti. "Nyt nuorten suosimia juomia on liian helppo saada. Olutta ja siideriä saa mistä vain ja milloin vain. Ja nuoriso käyttää niitä paljon."
Viinan suurkuluttajilta evätään hoito kunnissa
Julkaistu: 19:44
Timo Rautava
helsingin sanomat
Alkoholista riippuvaisten hoito on ajautunut Suomessa omituiseen jamaan. Viinan takia apua hakevat ovat nyt selvästi huonommassa kunnossa kuin muutama vuosi sitten, ja pitkäaikaisiin kuntoutuspaikkoihin jonotetaan. Hoitopaikat ovat kuitenkin jopa vajaakäytössä, sillä säästökuurilla olevat kunnat eivät anna maksusitoumuksia viinavieroituksiin, vaikka lääkärit näkevät hoidon tarpeen.
Suomalaisten juomatavat muuttuvat. Osa vähän juovista siirtyy kohtuukäyttäjiin, ja kohtuukäyttäjistä on taas siirtymää suurkuluttajien puolelle.
"Kun suurkuluttajien määrä paisuu, haitat kasaantuvat tähän ryhmään", Kansanterveyslaitoksen tutkimusprofessori Kalervo Kiianmaa selvittää muutosta, joka näkyy lisääntyneinä käynteinä terveyskeskuksissa ja hoitopaikoissa.
"Määrä ratkaisee", Kiianmaa sanoo. "Jotkut ovat uskotelleet, että siirtämällä kulutusta mietoihin haittoja voitaisiin vähentää, mutta mietoihin siirtymisestä huolimatta ne ovat vain lisääntyneet."
Ongelmien lisääntymisen on todennut myös sosiaali- ja terveysalan asiantuntijaorganisaatio Stakes. Se tekee joka neljäs vuosi kyselyn käynneistä, joihin päihteet liittyvät jollain tavalla.
Viime lokakuisen vuorokauden aikana tällaisia kävijöitä kertyi 12 045, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin. Noin 90 prosentissa tapauksista syynä on ollut alkoholi.
Edellisessä laskennassa vuonna 2003 määrä oli 10 946.
Paineet tuntuvat myös kotipalveluissa. Ikääntyvillä ihmisillä aikaisemmin ongelmaton alkoholin käyttö saattaakin aiheuttaa ongelmia. Elimistö haurastuu, ja lääkkeet voivat tuottaa yllätyksiä.
Pidempiaikaisenkin hoidon tarve on selvästi lisääntynyt, ja kuntoutuksiin on jonoja.
"Ongelmana on myös kuntien varojen niukkuus", Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja Pekka Puska sanoo. "Aika ajoin nykyisetkään hoitopaikat eivät ole käytössä."
"Kun ongelma on syntynyt vuosien, jopa vuosikymmenten aikana, se vaatii pitkiä ja toistuvia hoitoja", Stakesin kehittämispäällikkö Airi Partanen on nähnyt. "Kunnat valitettavasti kyseenalaistavat niitä."
A-klinikkasäätiön johtava ylilääkäri Pekka Heinälä sanoo törmänneensä viime aikoina näihin arjen ristiriitaisuuksiin. "Lääkäri toteaa, että hoidon tarve on ilmeinen, mutta kunta epääkin hoidon."
"Joskus voi käydä myös niin, että asiakas ei halua olla tekemisissä kunnan kanssa, sillä naapurin rouva on siellä töissä."
Kynnys hoitoon lähtemiseen on noussut, ja se myös näkyy. "Apua hakevat ovat nykyään paljon huonompikuntoisia kuin muutama vuosi sitten", Partanen toteaa.
Yksityisiin paikkoihin tietysti pääsee, jos on riittävästi rahaa. "Niiden osuus tuleekin varmasti kasvamaan", Heinälä arvioi.
Nyt kunnat vastaavat yli puolesta alkoholiriippuvaisten hoidoista. A-klinikkasäätiön osuus on noin 40 prosenttia, yksityisten kymmenesosa.
Jos ongelmiin ei puututa ajoissa, seurauksena voi olla maksakirroosi. Tutkijoille maksakirroosikuolleisuus on keskeinen alkoholin haitoista kertova mittari.
"Kukaan ei saa kirroosia olematta alkoholisti", Kalervo Kiianmaa sanoo. Vuonna 1970 maksakirroosiin kuolleita oli noin 200, nyt heitä on tuhat vuodessa.
Kaikki alkoholistit eivät saa kirroosia, ainoastaan noin kolmannes. Luvut kuitenkin kertovat, että alkoholistienkin määrä lienee ainakin viisinkertaistunut.
Alkoholi tappoi meillä 3 049 ihmistä 2006. Parituhatta kuolemaa menee alkoholin aiheuttamien muiden sairauksien ja onnettomuuksien tiliin.
"Alkoholismi säteilee valtavan laajalle", Kiianmaa sanoo. "Se aiheuttaa usein myös sosiaalisten ongelmien ketjureaktion. Juomisen takia tulee vaikeuksia töissä. Ihminen saa potkut, mistä seuraa talousongelmia, jotka aiheuttavat syrjäytymistä."
"Alkoholistit kuormittavat myös terveydenhoitojärjestelmää. Humalaisille sattuu tapaturmia, ja juomisen takia tulee sairauksia. Työkyvyttömyyseläkkeellä on noin 11 000 alkoholistia sairauksien vuoksi", Kiianmaa toteaa.
Haittojen pienentämiseen on Kiianmaan mielestä vain yksi keino: kulutusta pitää vähentää.
Etenkin nuorten juomiseen Kiianmaa puuttuisi heti ja tiukasti. "Nyt nuorten suosimia juomia on liian helppo saada. Olutta ja siideriä saa mistä vain ja milloin vain. Ja nuoriso käyttää niitä paljon."
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mustalaisethan eivät ole suomalaisia. Nyt se tuli todistetuksi joten älkää väittäkö muuta.
Sitten heräsi kysymys minkä maalaisia te sitten olette? Intialaisia? No mitäs jos menisitte sitten takaisin sinne omaan maahanne.