Isäni ja äitini omistavat asunnon suhteessa 50/50. Isäni on aina ollut töissä ja äitini kotiäiti. Siitä huolimatta tai ehkä juuri siksi tilanne on se, että 200000 euron asunniosta on velkaa 75000 ja se on yksin isän nimissä. Isäni on eläkkeellä ja saa eläkettä ehkä 2000 kuussa ja äitini taas saa minimikansaneläkkeen. Avioehtoa ei ole.
Vanhempani olivat tekemässä keskenäistä testamenttia, jota kirjoittamaan menikin sitten pankkiin isäni, mutta äitini yllättäen sairastui ko. päivänä ja hänen allekirjoituksensa jäi testamentista.
Minä olen ainut rintaperillinen. Mihin kaikkeen minun kannattaa varautua tuon tilanteen takia?
Jos isäni kuolee ensin, niin onko tuo keskinäinen testamentti lainvoimainen, kun siitä puuttuu toisen allekirjoitus? Isäni allekirjoitus siinä kyllä on.
Jos isäni kuolee ensin, niin tarkoittaako se sitä, että voin kuitenkin periä tuon velallisen puoliskon eli käytännössä 25000 euron arvoisen puoliskon, jota en voi kuitenkaan realisoida, kun se on äitini koti. Saanko tässä tapauksessa sen 75000 velkaa niskaani? Sairasta äitiäni en voi pistää maksamaan tuota lainaa - eihän hän selviä edes varmaan yhtiövastikkeesta kansaneläkkeellään, kun lääkekulutkin on yhteiskunnallisessa tapissaan ja ylikin.
Entä jos äitini kuolee? Onko käytännössä niin, että isäni pitää tuon 75000 velkansa ja minä maksan perintöverot tuosta 100000 eurosta ja omistan isäni kanssa puoliksi asunnon?
Ja mainittakoon niille, jotka ihmettelevät, että miksi tätä pohdin, niin syy on siinä, että minä mietin, että paljonko itse uskallan ottaa velkaa, jos perinkin isäni ja saan sieltä vielä 75000 euroa lisää velkaa niskaani. Kepulikonsteja on varmaan välttää tuo laina, mutta kuinka moni haluaa häätää vanhan ja sairaan äitinsä kodista? No niitäkin varmaan löytyy...
Vanhempani olivat tekemässä keskenäistä testamenttia, jota kirjoittamaan menikin sitten pankkiin isäni, mutta äitini yllättäen sairastui ko. päivänä ja hänen allekirjoituksensa jäi testamentista.
Minä olen ainut rintaperillinen. Mihin kaikkeen minun kannattaa varautua tuon tilanteen takia?
Jos isäni kuolee ensin, niin onko tuo keskinäinen testamentti lainvoimainen, kun siitä puuttuu toisen allekirjoitus? Isäni allekirjoitus siinä kyllä on.
Jos isäni kuolee ensin, niin tarkoittaako se sitä, että voin kuitenkin periä tuon velallisen puoliskon eli käytännössä 25000 euron arvoisen puoliskon, jota en voi kuitenkaan realisoida, kun se on äitini koti. Saanko tässä tapauksessa sen 75000 velkaa niskaani? Sairasta äitiäni en voi pistää maksamaan tuota lainaa - eihän hän selviä edes varmaan yhtiövastikkeesta kansaneläkkeellään, kun lääkekulutkin on yhteiskunnallisessa tapissaan ja ylikin.
Entä jos äitini kuolee? Onko käytännössä niin, että isäni pitää tuon 75000 velkansa ja minä maksan perintöverot tuosta 100000 eurosta ja omistan isäni kanssa puoliksi asunnon?
Ja mainittakoon niille, jotka ihmettelevät, että miksi tätä pohdin, niin syy on siinä, että minä mietin, että paljonko itse uskallan ottaa velkaa, jos perinkin isäni ja saan sieltä vielä 75000 euroa lisää velkaa niskaani. Kepulikonsteja on varmaan välttää tuo laina, mutta kuinka moni haluaa häätää vanhan ja sairaan äitinsä kodista? No niitäkin varmaan löytyy...
Vastaukset 4
Vanhimmat
Vanhempien yhteenlaskettu nettovarallisuus: 200.000-75.000 = 125.000 tästä siis lasketaan perintösi: 62.500 euroa. Lakiosasi siis 31.250.
Jos äiti kuolee ensin, ilman testamenttia (kun emme tiedä onko hallinto- vaiko omistusoikeus), isä saa puolet ja pitää velkansa ja sinä saat toisen puolen, velattomana.
Jos isä kuolee ensin, niin teille tulee mietintään miten hoidatte asumisen ja lainan.
1) Myyttekö talon ja maksatte lainan pois? Ostatte leskelle uuden, pienemmän asunnon yhteisesti loppurahalla?
2) Pitääkö leski talon ja siirtää lainan omiin nimiinsä, jos saa pankilta suostumuksen?
3) Pitääkö leski talon mutta sinä siirryt lainan maksajaksi, ja näin kasvatat erä kerrallaan omaa omistuosuuttasi asunnosta?
...vaihtoehtoja siis tulee olemaan, oman valintanne mukaan! Minusta on ihanaa, että sinä ajattelet miten äiti mahdollisesti aikanaan tulee toimeen. Ihanaa, että teillä on lämmin suhde, vaali sitä. Tällä palstalla kun enimmäkseen vain mietitään miten vanhemmilta saadaan varmasti jokainen ropo irti!
Kiitos lämminhenkisestä vastauksestasi.
Noista kolmesta vaihtoehdosta kakkonen ei tule kyseeseen, koska eihän äitini millään voisi maksaa jostain 500 euron tuloistaan 75000 euron lainan lyhennyksiä vielä yhtiövastiketta, joka varmaan vielä 250 kuussa. Ykkösvaihtoehto tarkoittaisi myös sitä, että erittäin sairaan äitini pitäisi muuttaa viimeisillä päivillään pois kotoaan, joten ehkä minun pitää henkisesti varautua tuoho vaihtoehtoon kolme tosiaan, mikä toki rajoittaa esim. oman lainani ottomahdollisuutta. Lapsiperheessä kun jos tulee 75000 euroa lainaa vielä maksettavaksi oman asuntolainan päälle, niin talous saattaa mennä melkoisen tiukalle.
Sitä jäin vielä miettimään, että eikös leskellä ole tasinkoprivilegi eli jos köyhempi isäni kuolee ensin, niin äitini saa pitää oman omaisuutensa kokonaisuudessaan ja minä perin tuon velallisen puoliskon eli tosiaan tuon 100000 pamauksen, josta on 75000 velkaa. Täten perintöni ei ole tuo 62500 vaan isältäni perisin 25000 ja äidiltäni taas sitten tuon 62500, koska jos äitini kuolisi, niin isäni taas saisi tasinkoa?
Perintöveroja en ole enää uskaltanut laskelmissa miettiäkään, mutta ne onneksi eivät taida olla kovin suuret, jos perin ensin vain isäni velkaisen puoliskon.
Sitäkin jäin miettimään, että eikö leskellä ole periaatteessa oikeus jäädä yhteisesti käyttämään asuntoon asumaan? Eli siinä mielessä kiinnostaisi ihan lakipykälä, että miten tehtäsiin, että jos äitini haluaisi jäädä asumaan asuntoon, mutta ei pystyisi itselleen lunastamaan tuota 75000 euroa enkä minäkään sitä pysyisi ottamaan kontolleni?
No, mutta jään nyt kyllä miettimään, että miten saan oman talouteni säilytettyä kunnossa, jos isäni sattuu kuolemaan ensin. Haluaisin taata äidilleni oikeuden asua omassa kodissaan niin kauan kuin hän haluaa.
Jos äitisi on rikkaampi puolisko, niin sinun perintöosuutesis todellakin muodostuu pienemmäksi.
Leskellä on asumisoikeus MUTTA jos asunto ei ole oma, vaan velkainen = siis pankin omistama, niin on kyse siitä millaiseen ehtoon tämä pankki omistajana suostuu lainan suhteen. Asunto ei siis ole oma asunto, jos se on velkainen. Eli pankki ei ole velvollinen tuohon asumisen mahdollistamiseen.
Tulkinta.
"= siis pankin omistama,"
Ehei ei pankki omista asuntoa, ei millään muotoa.
Asunto voi olla vakuutena lainaan ei muuta.
Mietippä tosi tilannetta 200000€ asunto velkaa 75000€.
Eihän pankin kannata alkaa ulosmittaamaan velkaa vielä, antaa koron kasvaa. Kattohan tulee vasta vastaan tuossa 200000€:ssa, silloin vakuudet loppuvat ja pankki alkaa toimiin.
Eli sama suomeksi jos lainoja ei makseta pankki vie sitten lesken kuoltua koko asunnon vastineeksi lainoista.
Kannattaa mielummin sopia erittäin pitkä lainaaika ja maksella korkoja ja hiukan lyhennyksiä ja sen jälkeen kun leski kuolee myydä asunto ja maksaa loput velat pois.