Tässä toisten unta valvoessa tuli mieleen anteeksi pyytäminen. Kun tuli vähän aikaa sitten sanottua hyvästi ja pahasti yhtäaikaa. Anteeksi pyytämisen taito on vaikea oppia. Pyysin kuitenkin. Nyt on parempi mieli.
Osaatko/haluatko pyytää anteeksi? Entä anteeksi antaminen?
Osaatko/haluatko pyytää anteeksi? Entä anteeksi antaminen?
Vastaukset 17
Vanhimmat
...syyllistynyt johonkin. Vaimoni mielestä olen aina syyllistynyt johonkin ja tehnyt syntiä.
Elämä on opettanut olemaan aina samaa mieltä vaimoni kanssa. Vieläpä ennen kuin edes tiedän mitä mieltä hän on.
Osasihan olet valinnut, jaksa...jaksa vaan :)
Kyllä täälläkin valvotaan, ja to anteeksi pyytäminen kyllä sujuu, vaan anteeks anto???
Ei sitä en taida omata, en halua sit olla sellaisen ihmisen kanssa tekemisissä , joka on mua loukannut/pettänyt vasiten.
Kun työssään joutuu/pyrkii olemaan hyvin lojaali, omalla ajallaan vaatii enenpi läheisiltään. Osaankohan minä nyt oikein kertoa,
eli et kotipiirissä ja läheisten keskuudessa
kenenkään ei tarvitseis olla "vieras korea".
Mielestäni osaan pyytää anteeksi,ja tarkoitan myös sitä,mutta se anteeksi antaminen on jo toinen juttu.
Jos minua joku loukkaa syvältä,todella satuttaa,anteeksi voin antaa,mutta unohtamaan en pysty.
Suhde tähän ihmiseen on kyllä rikki ja aika ehkä vähän korjaa sitä,mutta ei palaudu koskaan takaisin.
...omasta mielestäni hyväkin "anteeksiAntaja", Pyytäminenkin sujuu Helposti=D
Rakkaan Mieheni Kanssa Sovintoa Tehdessä...ON ...Niiin Ihanaa..;)
Riippuu keneltä. Minä olen pyytänyt anteeksi vaikka sen olisi pitänyt tehdä toinen. Ikuinen dilemma. sinä et elä oikein. sinun pitäis muuttua. Älä anna anteeksi kaikkea. sinä olet tyhmä kun tuollaista katselet. jos kerron pahasta mielestäni niin tälläisiä vastauksia yleensä saan. Koko elämäni olen miettinyt kannattaako olla avoin. aina tullut samaan tulokseen että kannattaa onna Minä.
anteeksipyytämisen taito on tärkeä mutta mitä tahansa ei toki voi kuitata anteeksipyynnöllä. Samoin antamisen kanssa, ei kaikkea voi antaa anteeksi.
...asioita ei TARVITSE antaa anteeksi.
Jos on tapahtunut sellaista, että osapuolia jää kalvamaan asia tai loukkaantuu, niin perinpohjainen keskustelu ja selvittäminen, MIKSI on sanonut niin ja niin. Monta kertaahan saattaa olla kysymys väärinkäsityksestä, toinen ei ole tarkoittanut asioita sanoa niin pahasti. Tai ei ole ymmärtänyt, että toinen loukkaantuu.
Kun asiat pistetään pöydälle ja setvitään, niin usein sitä anteeksi pyytämistä/antamista ei edes tarvitse.
Jos kyseessä on narsistin tekemät vääryydet(oikean narsistin), niin hänen anteeksi pyyntönsä eivät ole aitoja(jos ylipäätään jotakin pyytävät anteeksi).
No iltaa Sinulle!
Täs asias mä oon Sun kans Heikunkeikku kyllä aivan erilinijoolla.
Itte aattelen notta aina pitää osata antaa ja myös pyytää anteeksi. Me maan lapset ollahan erehtyvääsiä. Antamalla läheeselleen anteeksi, antaa armon myös ittellensä ja se teköö vapaaksi, päästää toisen ja samalla myös ittensä taakan alta.
Antakaa aina anteeksi ku meistä ei kukaan oo likikään täyrellinen.
Aina on lupa ja oikeuski alakaa alusta, elämä on parhaanta silloon ku on varaa kattoa pahuutta sillälaalla "yläpualelta"
Virsi runoolija alakaas säkeestönsä jotta: "Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan olemme..."
En tarkoota sitä mihinään tapaukses notta toiselle saa sanoa ja teherä mitä lystää ja sitten riittää ku pyytää anteeksi. Ei, ei se niin mene, arki elämäs vaan tahtoo tulla tilanteeta jolloon sitä sanoa tökäsöö läheeselleen aattelemattomuuksissaan rumasti, me ollahan sellaasia. Tietoosesti ja tierostamatta ja onhan se sovinnon teko mukavaaki, parempaa kumminki ku jäytävä, kuluttava kauna.
Näin mä aatteleesin, tai aatellahan Tiitu kullan kans, vaikka oonkin muutoon kaikkinaasen mököttelyn lämminhenkinen kannattaja, justihin niinkuun Tiituki. Tiitu pikkuunen menöö soffan taakse mököttelemähän jos ei aina saa tahtoaan lävitte.
terv. melekehen aina sovuus elävät seppä ja kultaanen anteeksi antava Tiitu-kani täältä ilta-aurinkooselta pohojanmaalta.
nykyään onnistuu.
Ja kumpikin pohjimmiltaan on "positiivisen egoistista". Miksi?
Liittyvät omiin tunteisiin ja vastuuseen omasta itsestään: vain itse ihminen omia tunteitaan tuntee ja "kärsii".
Oppia "luopumaan" rikkovista tunteista...jne...
jos haluan, ts. katson aiheelliseksi.
On jo lapsena opetettu ja varmaan yksi
niistä aika harvoista opeista joka on
iskostunut mieleen niin, että pyytelen
anteeksi montakin kertaa päivässä.
Anteeksi antaminen on vastaavasti paljon
siitä kiinni, osaako pyytää anteeksi. Jos
ei edes sitä tee, niin tuskin anteeksi saa.
blaa...blaa..blaa
jos olen jotain sellaista mistä pitäisi pyytää anteeksi.
Pystyn myös yleensä antamaan anteeksi jos minulta suoraan pyydetään mutta en anna anteeksi jos vääryyttä tai pahuutta ei pyydetä anteeksi.
Sitä minun kohdallani on ollut paljon viimeisten kahden vuoden aikana!!!!!!!!!!!!!!
antamaan anteeksi kun toiset TARKOITUKSELLA aiheuttaa fyysistä ja henkistä vahinkoa sekä lisäksi vielä taloudellista vahinkoa.
on ihan luonnostaan selvyys, jos huomaa vaikka
loukanneensa toista tahtomattaan. Jos en sitä
tekisi, olisi tosi kurja olla ja en saisi rauhaa
itselle, ennenkuin asia olisi selvitetty.
Onneksi noita tilanteita ei ole juurikaan ollut.
Anteeksi antaminen, on asia, että jos pyytäjä
ihan aidosti pyytää anteeksi, niin asia on ok.
Eikä anna enää aihetta enempään.
Oho! sano Otto.:)
Sori on sellainen puolihuolimaton anteeksipyyntö, mikä ei vaadi syvällistä katumusta tekemisistä.
Sen kun sanoo, tiedostaa, että kenties etuilee jonossa tai jotain, mutta pahoittelee pikkasen kuiteskin.