Pentax K10D tai NIKON D80 kuvaus olisi maisema ja reissu kuvausta pääasiassa sekä jonkin verran kuvausta hämärässä ilman salamaa.Lasina esim kitti 18-200 ja kiinteä 50 kumpi kamera palvelisi paremmin
NIKON VS.PENTAX
jptl
151775
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Kumpikin runko sopii mihin tahansa kuvaukseen. Itse päädyin Penaan kahdesta syystä: M42-objektiivien sovittaminen Pentaxiin helpompaa, ja runkovakain.
http://www.dpreview.com/reviews/PentaxK10D/
Yllä olevasta osoitteesta löydät pitkän pätkän K10D kameran ominaisuuksia joissa osassa on vertailtavana juuri D80. D80 kamerasta lienee samantapainen testi olemassa dpreviewin sivuilla.
Uskon sinun pärjäävän molemmilla, itse olen Nikon käyttäjä mutta aikoinaan ensimmäinen järkkärini oli Pentax muistaakseni joskus 60 - 70 lukujen vaihteessa. On se kapine vieläkin muistona.
Olen myös antanut itselleni uskotella noista tärähtäneen kuvaajan kompensaatioista, että linssiin asennetun toiminta on tehokkaampaa kuin runkoon asennetun. Se miksi näin on, on minulle hieman hämärän peitossa ja saattaa olla pelkkää kaupunki legendaa. Arvelen kuitenkin jos väitteissä perää on syynä olevan esim. kompensoinnin kiihtyvyysanturit toimivat paremmin linssissä kuin rungossa koska liike varren päässä on suurempi, optiikassa on mahdollista sovittaa kompensointi linssikohtaisesti kun taas runkokohtainen kompensointi ei aivan yltäne linssikompensoinnin tasolle. Tulipas sanottua vaikeasti, jos ette aivan ymmärrä niin en minäkään mutta jotain siihen suuntaan.
Hämärässä 50 F1,x on varmasti parempi kuin 18 - 200, 50 mm korvaisin kuitenkin kroppikamerassa 28 tai 30 mm linssillä jotta kuvakulma olisi sama kuin vanhassa viiskymppisessä. 18-200mm on taas hyva yleislinssi kierrellessä, se säästää useimmat linssinvaihdot ja pienentää pölyongelmaa totaalisti.
Uskon, että joka tapauksessa teet hyvän valinnan valitset kumman tahansa.
"Olen myös antanut itselleni uskotella noista tärähtäneen kuvaajan kompensaatioista, että linssiin asennetun toiminta on tehokkaampaa kuin runkoon asennetun. Arvelen kuitenkin jos väitteissä perää on syynä olevan esim. kompensoinnin kiihtyvyysanturit toimivat paremmin linssissä kuin rungossa koska liike varren päässä on suurempi, optiikassa on mahdollista sovittaa kompensointi linssikohtaisesti kun taas runkokohtainen kompensointi ei aivan yltäne linssikompensoinnin tasolle."
Runkovakaajassa asetetaan valikosta aina polttoväli, ja runkovakaaja toimii aina eri tavalla eri polttoväleillä. Jos kamerassa on 300mm putki ja vakaaja on asetettu 30mm, silloin vakaaja ei toimi oikealla tavalla.
Ei ole olemassa tutkimusta joka todistaisi jomman kumman vakaajan paremmaksi. Ne on vain erilaiset, objektiivivakaaja toimii myös filmirungossa, mutta se on maksettava aina jokaiseen objektiiviin erikseen. Runkovakaaja toimii kaikilla objektiiveilla, ja se maksetaan vain kerran, mutta sitä ei voi siirtää filmirunkoon.
> Olen myös antanut itselleni uskotella noista tärähtäneen kuvaajan kompensaatioista, että linssiin asennetun toiminta on tehokkaampaa kuin runkoon asennetun.
Tästä uskomuksesta on kiittäminen erityisesti Canonin markkinointiosastoa, joka pyrki kampittamaan kilpailevia ratkaisuja kaikenmaailma hubbabubba "tieteellisillä" julkaisuilla (erit. jenkeissä julkaistu, eri vakaajaratkaisuja käsitellyt "white paper"). Ensi toki annettiin mielellään lehtihaastatteluja, jossa asiantuntijat todistelivat kennovakaajan lisäämistä järkkäriin mahdottomaksi. Kun "mahdoton" kuitenkin tapahtui, piti siirtyä vakuuttelemaan, ettei se nyt ainakaan yhtä hyvä ole...
No, miten sen nyt ottaa. Parhaimmat optiset vakaajat on testeissä rankattu teholtaan jonnekin 4 aukkoon. Ensimmäiset kennon liikutteluun perustuvat vakaajat olivat tehoiltaan 2 aukon luokkaa ja nyt pyöritään vissiin 2½-3½ haarukassa. Toki molemmissa tapauksissa aina löytyy joku sankari, joka onnistuu saamaan terävän kuvan esim. 6 aukkoa sitä nyrkkisääntöä hitaamalla ajalla... mutta onnistuuhan ilman vakaajaakin pari pykälää hitaammilla ajoilla kuvaaminen, jos on vakaa käsi ja tarpeeksi paljon aikaa yrittää.
Eli optinen on tehokkaampi? Ehei. Ainoastaan pari tuoreinta (ja usein myös kalleinta) mallia yltää 4 aukon "tehoihin". Suurin osa markkinoilla olevista vakaajaobjektiiveista on vanhoja konstruktioita, joiden vakaajan tehot ovat 2-3 aukon haarukassa eli ihan samaa tasoa nyk. runkovakaajien kanssa.
http://www.popphoto.com/cameras/4615/image-stabilization-special-stop-the-shake-lab-report-page2.html
Jos runko ei tunnista objektiivia pitää polttoväli valita, eli käytetään vanhoja linssejä.
Missään ei ole yksiselitteisesti todettu kummankaan vakaajatyypin olevan parempi. Siis tehokkaampi. Aika näyttää kestävyyden.
Testi on jossakin ollut, mutta siinä ei ollut ratkaisua ongelmaan, sillä objektiivivakaajat on hyvin eritehoisia. Keskiarvona oli runkovakaaja parempi. En muista enää osoitetta.
En sitä muistaakseni aivan faktana esittänytkään ja arvelin saavani keskustelun aikaan eri vakautusjärjestelmien eroista.
Asiasta en mitään tiedä mutta eivätkö vakaajarungot osaa lukea lasin pituutta vai pitääkö se todella aina antaa? Siinä on sunnuntaikuvaajalle yksi virhemahdollisuus. Miten toimia zoomin kanssa jos näin on?
Runkovakaajan etu jos se toimii yhtä hyvin on tietysti juuri sen toiminta jokaisen linssin kanssa.
Itselläni on pari linssiä vakaajalla 105mm makro ja 18 - 200mm VR, makrokuvissa siitä ei ole juurikaan hyötyä koska jalustaa ainakin tällainen vanha vapiseva ukko joka tapauksessa makroissa tarvitsee. Muutoin uskon sen kohtuulliseen toimintaan ja varsinkin paikoissa joissa ei viitsi kannella tripodia eikä käyttää salamaa olen mielestäni saanut tärähtämättömiä kuvia suhteellisen pitkillä kuvausajoilla.
Kuten jo tuossa edellä tarkennettiin, niin uudemmat automatiikkaoptiikat tietysti toimii rungon kanssa automaattisesti, eli vakaaja tunnistaa aina polttovälin, myöskin zoomeissa, ja säätää vakaajan aina polttovälille automaattisesti. Itse käytän päasiassa M42-optiikkaa joissa ei ole minkään valtakunnan automatiikkaa, ja niissä vakaajalle syötetään aina käytetty polttoväli. Zoomeissahan se kannattaa silloin asettaa joku likiarvo, jos on tarvetta jatkuvasti zoomata. Itse taas käytän pelkästään kiinteitä polttovälejä, kun olen enemmän tykästynyt tuohon parempaan piirtoon zoomirunkkauksen sijasta.
Ja vielä yksi kommentti vakaajista: runkovakain toimii käytännössä vaikka 50 mm F1.4 optiikan kanssa, jolla päästään täysin eri valotusaikoihin pimeässä kuin kohtuu edullisilla zoomeilla joissa vakain. Eli jos pimeässä tarkoitus kuvat niin runkovakain ehdoton plussa.
t. J
ps. Pentaxin AF ei ole yhtä hyvä kuin Nikonin etenkään pimeässä
Jos sinulla on vaikkapa Pentax K10D ja 5 linssiä, sinulla on vain yksi vakaaja (rungossa), mutta se toimii kaikkien linssien kanssa.
Jos sinulla on vaikkapa Nikon D80 ja 5 linssiä, niin sinulla on oltava 5 vakaajaa (1 per linssi), jotta kamerasi vähentää käsien tärinästä johtuvaa laukaisuepäterävyyttä.
Kumpi mahtaa olla fiksumpi systeemi?
"Pentaxin AF ei ole yhtä hyvä kuin Nikonin etenkään pimeässä"
Yksikään af ei ole edes kelvollinen hämärässä, saati sitten hyvä pimeässä. Ja on suorastaan hölmöä edes yrittää autofocusta huonossa valossa, ja varsinkaan huonovalovoimaisella putkella. Siinä ajassa kun af ajelee edestakaisin huonossa valossa, on manuaalilla pyöräytetty tarkennus kohdalleen ja kuvakin ehditty tallettaa muistikortille. Tietysti jos valokuvaus ei ole hanskassa, silloin on pakko tyytyä kameran automatiikkaan ja siihen kuvaan minkä sillä sattuu saamaan.
Sanoisin että melko haastavaa on jollain 1.4:llä hämärässä saada focus kohdilleen croppirungoilla. Kyllä se sinneppäin menee, muttakun rupeaa olemaan melko ohut toi terävyysalue tollasilla aukoilla ja sinneppäin ei enää riitä... joten arpomista se on manuaalillakin (digikameroilla (sellaisilla joihin on varaa))
Jos on niin hämärää ettei manuaalitarkennus onnistu, silloin automaattitarkennus ei myöskään onnistu, yhdelläkään rungolla mitä tällä hetkellä on markkinoilla. Se on vitun varma fakta. Automaattitarkennus vaatii tietyn määrän valoa ja kontrastieroa että toimii edes sen verran että tarkentaa johonkin, vaikka väärään kohtaan. Jos haluaa tarkentaa oikeaan kohtaan ja kohtuullisessa ajassa, silloin tarvitaan valoa enemmän.
Ja sen verran väitteesi on myös päin persettä että kroppirungolla tarkennus onnistuu paremmin kahdesta syystä: Kroppirungossa kohde näkyy suurempana kuin kinokennoisessa, ja kroppirungossa syväterävyysalue on laajempi kuin kinokennoisessa, jos valovoima on sama. Jospa tutustuisit kameroihin vähän ennen kuin jakelet ihan väärää tietoa täällä.
No ei kyllä voi automaattia tuomita täysin toimimattomaksi pimeässä / hämärässä muutoin kuin täydellisen tietämättömyyden suomalla varmuudella. Kunnon kameroissa ja erit. salamalaitteissa on apuvalo, jonka kanssa saattaa lykästää (riippuu toki kohteen etäisyydestä yms.). Kunnollinen apuvalo on vielä sellainen, että se projisoi kohteeseen viivakuvion, jolloin sitä kontrastiakin on tarjolla...
Olen vasta parikymmentä vuotta kuvannut järkkäreillä joten kiitos kun kokeneena valistit minua. Kerro vielä kuinka se tarkennuksen apuvalo saadaan hyödynnettyä hämärässä metsässä eläimiä kuvatessa niin ettei kohde häiriinny, tai hämärässä kuvatessa lavaesitystä, joissa ei voi kuitenkaan salamaa käyttää. Sinulla löytyy varmasti erittäin hyvä neuvo noihinkin.
Taidat olla niitä kuvaajia jotka ottaa kilometrien päässä olevasta vuorestakin kuvan pokkarilla salamaa apuna käyttäen...
Jos meinaat kittilasilla kuvata onnistuneita maisemakuvia niin ehdottomasti 18-200. Tarvitset maisemakuvauksessa laajakulmaa. Itsellä on nikonin 18-135 lasi joka on vallan mainio kapine, ja osta samalla kunnon jalusta!