Nythän kaikki on tietysti toisin, eikä tällaista voi tapahtua enää Suomessa.
(Kauppalehti, 28.11.1988)
"Pankkien jakamien asuntolainojen määrä on kasvanut huimaa vauhtia. Viime vuonna niitä myönnettiin 31,5 miljardia markkaa. Tämän vuoden tammi-kesäkuussa pankit ovat luotottaneet asuntokauppaa 22 miljardin markan edestä. Luku on 62 prosenttia suurempi kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. Asuntopolitiikasta vastaava ympäristöministeriö on huolestunut kehityksestä.
Runsas lainatarjonta on osaltaan ratkaisevasti vaikuttanut asuntohintojen nousuun. Muuttuneessa tilanteessa on mietittävä yhteisiä keinoja kysynnän ja tarjonnan tasapainottamiseen. Vapaarahoitteisten asuntojen hintojen nousuun johtaneet tekijät on selvitettävä ja ryhdyttävä toimenpiteisiin asian korjaamiseksi, sanoo ympäristöministeriön asunto-osaston päällikkö Martti Lujanen."
Tonttipula ja kaavoituksen hitaus:
(Kauppalehti, 3.1.1989)
"...Kuntien maapoliittisten keinojen lisääminen ei ole mikään ratkaisu. Virkamiehet haluaisivat lisää valtuuksia, mutta poliittisilla päättäjillä ei ole tähänkään saakka riittänyt rohkeutta niiden käyttöön. Mistä tuo rohkeus nyt syntyisi?
Ongelma on kuntien kaavoitusprosessin hitaus. Yksityisille tahoille pitäisi antaa mahdollisuus laatia kaavoja, joihin kuntien päättävät elimet voisivat ottaa kantaa. Ellei päätöksentekijä pysty tekemään nopeaa päätöstä, kaavaa voisi ryhtyä toteuttamaan. Se toisi kaivattua vauhtia kaavoitukseen."
Kasvava ero rakennuskustannusten ja asuntojen hintojen välillä:
(Kauppalehti, 27.4.1989)
"-Asuntojen hintataso ja rakennuskustannusten taso ovat kaksi eri asiaa. Rakennuskustannusindeksi on nyt noussut 8,9 prosenttia, rakennusmateriaalien vain 8,2 prosenttia, mutta niiden tuotteiden, mitä me myymme vielä sitäkin vähemmän. Niinpä on turha kohdistaa syytöksiä asuntomarkkinoiden ylikuumenemisesta ja hintojen noususta rakennusmateriaaliteollisuutta kohden."
Valtiovallan ja tutkijoiden varoitukset hintakuplasta:
(Kauppalehti, 5.12.1989)
"Työväen taloudellisen tutkimuslaitoksen esimies Pekka Korpinen on tehnyt tilastoanalyysin Suomen asuntojen hinnoista 1970-1988. Malli ennustaa, että hinnat laskevat ensi vuonna 23 prosenttia."
Kiinteistövälittäjien ja pankkien "ennusteet" ja lupaukset:
(Kauppalehti, 13.2.1989)
"Isohanni uskoo, että raha kannattaa edelleenkin pitää kiinni asunnossa. Viime vuonna talletettiin kahden vuoden verottomille talletustileille rahaa 40 miljardia markkaa. Kun talletukset purkautuvat parin vuoden päästä, niin näiden piensäästäjien luontevin tapa sijoittaa varansa on asunnonosto
-Silloin kauppa käy, Isohanni ennustaa"
(Isohanni oli siis Huoneistokeskuksen toimitusjohtaja)
"Spekulantteja vain vähän: Johtaja Antti Tarkka Säästöpankkien Kiinteistönvälitys Oy:stä ei ole huomannut markkinoilla kovinkaan isoja muutoksia. Kauppa pyörii vilkkaasti eri puolilla maata. Odotettua jarruuntumista ei ole tapahtunut vuoden vaihteen jälkeen. Myyntiajoissa on tapahtunut pientä pidentymistä, mutta ne ovat edelleen suhteellisen lyhyitä.
-Oletukseen markkinatilanteen muutoksesta ei ole aihetta, Tarkka sanoo."
(Kauppalehti, 22.2.1990)
"Asuntokauppa on elpymässä ja asuntojen hintataso vakiintumassa. Kysyntää on alkanut ilmaantua riittävästi asuntokaupan vilkastuttamiseen ja saavutetun hintatason pysyttämiseen, vaikka korkotasossa ei pikaisesti mitään tapahtuisikaan.
Tätä mieltä on Säästöpankkien Kiinteistövälityksen johtaja Antti Tarkka, jonka mukaan uutta hintojen nousuvaihetta ei lyhyellä aikavälillä ole näkyvissä.
-Pitemmällä välillä asia näyttää kokonaan toiselta. Jos asuntotuotannon määrä ei pysy riittävällä tasolla, uusi nousukierre saattaa uhata jo vuoden 1991 syksyllä, ennakoi Tarkka.
Kysyntää ylläpitäviä ja hintojen alentumista jarruttavia tekijöitä ovat Tarkan mukaan lähiaikoina inflaatio-odotukset, reaaliansioiden nousu, määräaikaistalletusten erääntyminen, varsinkin pääkaupunkiseutua rasittava työvoimapula, joka tuo yrityksiäkin asuntojen ostajiksi, ostotarpeiden patoutuminen, lainakorkojen verovähennysoikeus sekä haluttomuus myydä alle jo tiedostetun hintatason.
Kysyntää alentaviksi tekijöiksi Tarkka näkee korkean korkotason ja odotukset, että "kohta saa halvemmalla".
Kysyntää ylläpitävät ja alentavat tekijät tasapainottavat tällä hetkellä toisensa. Asuntojen hintojen nousua tai laskua ei Tarkan mukaan ole vähään aikaan odotettavissa."
(Kauppalehti, 13.3.1990)
Nisulan osuuspankin toimitusjohtaja Aimo Ekonen Jyväskylästä suositteli asuntokauppojen tekoa kevään tai kesän aikana, sillä hinnat ovat saavuttaneet pohjalukemansa.
-Asuntomarkkinoilla on nähtävissä ensi vuonna voimakas hinnannousu, joka on nyt jo alkamassa. Merkittävät rakennusliikkeet eivät ole syksyn jälkeen aloittaneet omaa asuntotuotantoaan. Tämä tietää sitä, että ensi vuonna ei valmistu asuntoja kysyntää vastaavasti. Korkotaso on samanaikaisesti tulossa myös laskevaan suuntaan, mikä tietää uutta kiinnostusta asuntoasioihin, Ekonen ennusti.
Tämä vuonna uusien myymättömien asuntojen määrä kasvaa melko suureksi. Ekosen mukaan ostajan on hyvä olla liikkeellä ylitarjontavaiheessa."
(Kauppalehti, 13.3.1990)
"Välittäjä ennustaa maaliskuusta käännekohtaa: Asuntojen hintojen lasku päättymässä"
(Kauppalehti, 19.11.1990)
"Kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä hintojen laskuvauhti pääkaupunkiseudulla hidastui. Välittäjät näkevät tässä merkkejä markkinoiden tasapainottumisesta."
(Kauppalehti, 28.11.1988)
"Pankkien jakamien asuntolainojen määrä on kasvanut huimaa vauhtia. Viime vuonna niitä myönnettiin 31,5 miljardia markkaa. Tämän vuoden tammi-kesäkuussa pankit ovat luotottaneet asuntokauppaa 22 miljardin markan edestä. Luku on 62 prosenttia suurempi kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. Asuntopolitiikasta vastaava ympäristöministeriö on huolestunut kehityksestä.
Runsas lainatarjonta on osaltaan ratkaisevasti vaikuttanut asuntohintojen nousuun. Muuttuneessa tilanteessa on mietittävä yhteisiä keinoja kysynnän ja tarjonnan tasapainottamiseen. Vapaarahoitteisten asuntojen hintojen nousuun johtaneet tekijät on selvitettävä ja ryhdyttävä toimenpiteisiin asian korjaamiseksi, sanoo ympäristöministeriön asunto-osaston päällikkö Martti Lujanen."
Tonttipula ja kaavoituksen hitaus:
(Kauppalehti, 3.1.1989)
"...Kuntien maapoliittisten keinojen lisääminen ei ole mikään ratkaisu. Virkamiehet haluaisivat lisää valtuuksia, mutta poliittisilla päättäjillä ei ole tähänkään saakka riittänyt rohkeutta niiden käyttöön. Mistä tuo rohkeus nyt syntyisi?
Ongelma on kuntien kaavoitusprosessin hitaus. Yksityisille tahoille pitäisi antaa mahdollisuus laatia kaavoja, joihin kuntien päättävät elimet voisivat ottaa kantaa. Ellei päätöksentekijä pysty tekemään nopeaa päätöstä, kaavaa voisi ryhtyä toteuttamaan. Se toisi kaivattua vauhtia kaavoitukseen."
Kasvava ero rakennuskustannusten ja asuntojen hintojen välillä:
(Kauppalehti, 27.4.1989)
"-Asuntojen hintataso ja rakennuskustannusten taso ovat kaksi eri asiaa. Rakennuskustannusindeksi on nyt noussut 8,9 prosenttia, rakennusmateriaalien vain 8,2 prosenttia, mutta niiden tuotteiden, mitä me myymme vielä sitäkin vähemmän. Niinpä on turha kohdistaa syytöksiä asuntomarkkinoiden ylikuumenemisesta ja hintojen noususta rakennusmateriaaliteollisuutta kohden."
Valtiovallan ja tutkijoiden varoitukset hintakuplasta:
(Kauppalehti, 5.12.1989)
"Työväen taloudellisen tutkimuslaitoksen esimies Pekka Korpinen on tehnyt tilastoanalyysin Suomen asuntojen hinnoista 1970-1988. Malli ennustaa, että hinnat laskevat ensi vuonna 23 prosenttia."
Kiinteistövälittäjien ja pankkien "ennusteet" ja lupaukset:
(Kauppalehti, 13.2.1989)
"Isohanni uskoo, että raha kannattaa edelleenkin pitää kiinni asunnossa. Viime vuonna talletettiin kahden vuoden verottomille talletustileille rahaa 40 miljardia markkaa. Kun talletukset purkautuvat parin vuoden päästä, niin näiden piensäästäjien luontevin tapa sijoittaa varansa on asunnonosto
-Silloin kauppa käy, Isohanni ennustaa"
(Isohanni oli siis Huoneistokeskuksen toimitusjohtaja)
"Spekulantteja vain vähän: Johtaja Antti Tarkka Säästöpankkien Kiinteistönvälitys Oy:stä ei ole huomannut markkinoilla kovinkaan isoja muutoksia. Kauppa pyörii vilkkaasti eri puolilla maata. Odotettua jarruuntumista ei ole tapahtunut vuoden vaihteen jälkeen. Myyntiajoissa on tapahtunut pientä pidentymistä, mutta ne ovat edelleen suhteellisen lyhyitä.
-Oletukseen markkinatilanteen muutoksesta ei ole aihetta, Tarkka sanoo."
(Kauppalehti, 22.2.1990)
"Asuntokauppa on elpymässä ja asuntojen hintataso vakiintumassa. Kysyntää on alkanut ilmaantua riittävästi asuntokaupan vilkastuttamiseen ja saavutetun hintatason pysyttämiseen, vaikka korkotasossa ei pikaisesti mitään tapahtuisikaan.
Tätä mieltä on Säästöpankkien Kiinteistövälityksen johtaja Antti Tarkka, jonka mukaan uutta hintojen nousuvaihetta ei lyhyellä aikavälillä ole näkyvissä.
-Pitemmällä välillä asia näyttää kokonaan toiselta. Jos asuntotuotannon määrä ei pysy riittävällä tasolla, uusi nousukierre saattaa uhata jo vuoden 1991 syksyllä, ennakoi Tarkka.
Kysyntää ylläpitäviä ja hintojen alentumista jarruttavia tekijöitä ovat Tarkan mukaan lähiaikoina inflaatio-odotukset, reaaliansioiden nousu, määräaikaistalletusten erääntyminen, varsinkin pääkaupunkiseutua rasittava työvoimapula, joka tuo yrityksiäkin asuntojen ostajiksi, ostotarpeiden patoutuminen, lainakorkojen verovähennysoikeus sekä haluttomuus myydä alle jo tiedostetun hintatason.
Kysyntää alentaviksi tekijöiksi Tarkka näkee korkean korkotason ja odotukset, että "kohta saa halvemmalla".
Kysyntää ylläpitävät ja alentavat tekijät tasapainottavat tällä hetkellä toisensa. Asuntojen hintojen nousua tai laskua ei Tarkan mukaan ole vähään aikaan odotettavissa."
(Kauppalehti, 13.3.1990)
Nisulan osuuspankin toimitusjohtaja Aimo Ekonen Jyväskylästä suositteli asuntokauppojen tekoa kevään tai kesän aikana, sillä hinnat ovat saavuttaneet pohjalukemansa.
-Asuntomarkkinoilla on nähtävissä ensi vuonna voimakas hinnannousu, joka on nyt jo alkamassa. Merkittävät rakennusliikkeet eivät ole syksyn jälkeen aloittaneet omaa asuntotuotantoaan. Tämä tietää sitä, että ensi vuonna ei valmistu asuntoja kysyntää vastaavasti. Korkotaso on samanaikaisesti tulossa myös laskevaan suuntaan, mikä tietää uutta kiinnostusta asuntoasioihin, Ekonen ennusti.
Tämä vuonna uusien myymättömien asuntojen määrä kasvaa melko suureksi. Ekosen mukaan ostajan on hyvä olla liikkeellä ylitarjontavaiheessa."
(Kauppalehti, 13.3.1990)
"Välittäjä ennustaa maaliskuusta käännekohtaa: Asuntojen hintojen lasku päättymässä"
(Kauppalehti, 19.11.1990)
"Kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä hintojen laskuvauhti pääkaupunkiseudulla hidastui. Välittäjät näkevät tässä merkkejä markkinoiden tasapainottumisesta."
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kauppalehti, 19.11.1990)
"Kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä hintojen laskuvauhti pääkaupunkiseudulla hidastui. Välittäjät näkevät tässä merkkejä markkinoiden tasapainottumisesta."
Vuosi tuosta eteenpäin, ja TOTAALINEN ROMAHDUS =)
jos historia toistaisi aina sanatarkasti itseään joka suhteessa. Mutta asiat on hyvin erilailla kuin 90-luvulla: ensinnäkin Suomessa oli valuuttana ailahteleva markka, jonka kelluttaminen aiheutti valuuttakriisin, jonka seurauksena hinnat romahtivat ja lama iski. Toiseksi korot ovat nyt noin 5% ja silloin yli kolminkertaiset, eli 15-16%. Korkeat korot aiheuttivat korkean inflaation, joka lisäsi kuluttajien paineita ostaa ns. kakkosasunto: lainaa ei juurikaan tarvinnut lyhentää, vaan riitti, kun maksoi korkoja ja inflaatio söi lainaa pois.
Oli miten oli, vuokralaisten tilanne ei tule muuttumaan mihinkään, sillä jos:
a) noususuhdanne jatkuu tai jos hinnat pysyvät ennallaan, he odottavat sitä ikuista rommaustaan, eivätkä uskalla tehdä peliliikkeitä.
b) jos hinnat romahtavat, samalla myös työllisyys ja korot nousevat todella jyrkästi. Tälläisessä tilanteessa ei vuokralainen myöskään uskalla ottaa edes pientä asuntolainaa, vaan pysyy "turvallisesti" vuokralla.
Joten en oikein ymmärrä näiden vuokralaisten logiikkaa, jotka toivovat lamaa. Ehkä he todellakin olisivat onnellisia siitä, jos heidän oma tilanteensa ei juurikaan muuttuisi, mutta jotkut omistusasujista joutuisivat pulaan. Kuulostaa mielestäni sairaalle - tai oikeastaan kommunistiselle: ei haittaa, jos itsellä menee päin persettä, kunhan muillakin menee huonosti.
"jos hinnat romahtavat, samalla myös työllisyys ja korot nousevat todella jyrkästi."
Piti sanomani:
"jos hinnat romahtavat, samalla myös työttömyys ja korot nousevat todella jyrkästi."
tarkoittaa, että toivoo lamaa? Hei haloo! Tuskin sitä tässä nyt kukaan toivoo, enpä usko että niin hullua ihmistä löytyy, ok jollekin tosi varakkaalle se vois olla onnenpotku. Mut luitteko aloituksen? Niin ja ainakin viimeksi vakava taantuma ja lama tuli yllätyksenä ja pyytamättä saati toivomatta.
Asuntoluotoituksen osalta nyt on yksi ihan perustavaa laatua oleva ero. Nyt nimittäin on vakuudet kunnossa. Nyt asunnon vakuusarvoksi hyväksytään yleisesti 70%, kun 80-luvun lopulla saattoi saada yli 120%. Eli ostettua asuntoa vastaan saatiin vielä rahat uuden auton vaihtoon ja etelänmatkaan. Pankit oli syvässä kusessa, kun ihmisiltä meni työpaikkojen mukana maksukyky, eikä vakuutena olevat asunnot riittäneet hoitamattomien lainojen maksuun.
laina-aikojen osalta, ja nytkin lainaa on joillakin melkoisesti vuosituloihin verrattuna. Lisäksi välttämättömät ruoka ja öljy kallistuvat hurjaa vauhtia, mut onneks vakuudet on kunnossa. Ei siis hätää. Niin ja en edelleenkään toivo taantumaa saati lamaa.
Lainat ovat suuria, mutta se on vain lainan ottajan henkilökohtainen riski. Pidän erittäin epätodennäköisenä että nyt voisi käydä niin että pankit olisivat kusessa asuntoluottojen kanssa.
Mikä on pahinta mitä ihmiselle tapahtuu, kun hän ei voi hoitaa asuntolainaansa? Laina jää maksamatta, pankki myy asunnon, jos ei tee itse sitä ensin. Taskuun jää tukku rahaa ja joutuu vuokralle.
Voi himpskatti mikä tilanne, olisiko kannattanut jäädä alun perin jo vuokralle?
nimittäin sieltä taskusta ei välttämättä löydy rahaa lainkaan myyntitilanteessa, jos olet viime aikoina lainasi kuitannut, ainoastaan lainanmaksukuitteja, jos asunnonarvo laskee alle ostohinnan. Sellaistakin on sattunut, eikä ole olemassa mitään syytä, että niin ei voisi käydä uudelleenkin. Niin ja en edelleenkään toivo taantumaa saatikka lamaa.
niin se vain on.
Muista, että viimeisin lama oli vuonna 2001, ei suinkaan 1990-luvun alussa. Tuo viimeisin lama oli globaalisti yhtä syvä kuin aiempikin, tosin Suomessa 1990-luvun alun lama oli huomattavasti syvempi. Tämä johtui tietysti pankkikriisistä, devalvoinnista yms. Vuoden 2001 lama ei näkynyt Suomessa kotimarkkinoilla koska maan sisäinen talous toimi. Vientiteollisuus sen sijaan kyllä laman konkreettisesti huomasi.
Nyt ollaan taas samanlaisessa lamassa kuin edellinen ja kohta alkaa taas (asuntojen hintojen) nousu.
Palstan pölhökustaat eivät tajua että 2001 lama oli globaalissa taloudessa yhtä suuri kuin 1990 lama.
uskomaton määrä typeryyttä palstalla. Saatana, opetelkaa nyt edes perusasiat ennen kuin tulette tänne latelemaan "viisauksianne". 2001 it-lama ei ikinä iskenyt kansantalouteen koska keskuspankit (FED ja EKP) tekivät massiivisia likviditeetin lisäyksiä markkinoille, laskivat korot alas todella nopeasti, ja täyttivät markkinat halvalla lainarahalla.
Siksi taantuma ei levinnyt reaalitalouteen. Siksi kanasantaloudet toipuivat niin nopeasti. Siksi meillä on nyt asuntokupla.
Olette varmasti erinomaisia autonkorjaajia ja varastotyöntekijöitä, mutta se ei anna valmiuksia alkaa analysoimaan kansantalouden ilmiöitä.