Minkä ikäisen lapsen mielipide on otettu huomioon kun kyse on tapaamisjutuista?
Bio-isä jota lapsi ei oikeastaan tunne haluaa lapsen joka toinen v.loppu luokseen 700 km:n päähän. Olen lapselta kysynyt haluisiko mennä mutta sanoi ei. Jos tästä tulee oikeusjuttu,otetaanko 8-vuotiaan mielipide huomioon?
Bio-isä jota lapsi ei oikeastaan tunne haluaa lapsen joka toinen v.loppu luokseen 700 km:n päähän. Olen lapselta kysynyt haluisiko mennä mutta sanoi ei. Jos tästä tulee oikeusjuttu,otetaanko 8-vuotiaan mielipide huomioon?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Siihen en osaa sanoa minkäikäisenä lapsa voi sanoa painavan sanansa,mutta sen voin vain todeta,että joka toinen vkonloppu matkustaa noin pitkä matka on lapselle kyllä tosi rankka juttu!
Omani matkaa 2h per suunta ja huomaan väsymyksen,vaikka mielellään lähteekin.
Kyllä mä ottaisin huomioon lapsen mielipiteen
tässä asiassa...iskä voi ehkä aloittaa jollain
muulla tavalla tutustumisen lapseen,oiskos semmoista mahdollisuutta?
Kolme vuotta sitten tehtiin sopimus jossa isä käy säännöllisesti täällä jotta lapsi tutustuu isäänsä. Isä kuitenkin lopetti käynnit koska matka on pitkä eikä jaksanut ajaa tuota väliä.
Nyt sitten taas sai jonkin ällitys kohtausksen ja on sitä mieltä että kun hän on muutaman kerran käynyt,hänellä on oikeus vaatia lasta hänen luokseen. Herneen tietysti veti nenäänsä kun en suostu tuota sopimusta allekirjoittamaan ja nyt olen kuulemma esteenä hänen ja lapsen väliseen suhteeseen.
Kaverini lapsen isä ei viitsinyt tavata lastaan sovittujen tapaamisten mukaisesti, koska hänellä ei ollut autoa, joten se oli niin hankalaa (ei muuten ollut autoa äidilläkään ja samassa kaupungissa asui, joten välimatka ei varsinaisesti olisi ollut ongelma). Tapaamisista oli sovittu, että ensimmäinen vuosi viikoittain äidin luona (vauvasta kun oli kyse) ja vuoden jälkeen sitten isän luona. Isä ei tullut äidin luokse, mutta alkoi vuoden jälkeen vaatia lasta (jota ei siis ollut tavannut kuin muutaman kerran, pari tuntia ja äidin luona) luokseen viikonloppuina yöksi. Asia meni oikeuteen, jossa todettiin, että ensin täytyy toteutua se vuosi äidin luona käymistä ja sitten vasta voidaan siirtyä sopimuksen seuraavaan osaan.
Eli laskisin, että jos olette tehneet sopimuksen, jossa isä tulee lapsen luo, niin hän ei voi yllättäin vaatia siihen muutosta, jos ei ole sitäkään entistäkään sopimusta edes yrittänyt noudattaa. Yhtä pitkä se matka on lapsella mennä isälleen kuin isällä tulla lapsen luo.
Mutta tapauskohtaisesti nuo tietysti menee, joten ei voi kuin toivoa parasta.
Vaikka ehdottomasti kannatan sitä, että isät tapaavat lapsiaan, niin kyllä kieltämättä tuntuu lapselle aika rankalta matkustaa tuollainen matka tuntemattoman luokse.
Lasta kuullaan varmasti, koska hänellä on ikää "jo" 8 vuotta. Mutta oikeudellisesti hänen mielipidettään ei oteta huomioon. Vasta 12 vuotiaan otetaan, mutta ei silloinkaan ihan satavarmasti: aina arvioidaan, onko mahdollista "voitelua ja vaikuttamista" ilmassa. Lapsethan ovat lojaaleja aina sille vanhemmalle, joka asioita kysyy, siksi olekin varovainen "uteluissasi" ja omien mielipiteiden ilmaisussa. Näissä tilanteissä AINA on vaarana, että lapsen mielipide ilmeneekin todellisuudessa jommankumman vanhemman mielipiteeksi.
Ja kyllä, jos et allekirjoita jonkinlaista sopimusta, voidaan asia saada näyttämään tapaamisten vaikeuttamisena. Toki tuolla etäisyydellä pitäisi pystyä jonkinlainen järkevä ratkaisu tapaamisten ajankohtien, tapaamispituuksien, matkustustavan ja kustannusten osalta pystyä luomaan. Totuus on se, että jos ette pysty sopimusta luomaan yhdessä, sen tekee oikeus.