Pupu-poika on ollut minulla nyt reilun vuoden ja oli n.10kuukautta kun tuli meille. Edellinen omistaja ei ollut koskaan pitänyt sylissä eikä käsitellyt pupua lainkaan ei esim. ollut koskaan leikannut kynsiä. Tuntuu että tämän vuoden aikan ei juuri poju ole kesyyntynyt syliin kyllä saa mutta ei kovin vapaaehtoisesti..Tosin välillä taas tulee ihan nätisti. Sylissä kyllä viihtyy. Antaa nykyään leikata kynnetkin ihan nätisti. Välillä kani on todella agressiivinen ja "potkii" etutassuilla (purrut ei ole koskaan) Toisinaan murisee kovasti kun menen viemään ruokaa ja päästämään vapaaksi (on siis vapaana päivät).
miten saisin
pupun kesymmäksi?
2179
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kani on kuin kissa: Teen jos huvittaa!
JO kanin lähelle tuleminen ja sylissä viihtyminen merkitsevät "kesyä".
Olet jo voiton puolella, mutta muista, ettei kani välttämättä koskaan ole "sylikani", joten kunnioita kanin tahtoa...
On jo voitto voida leikata kynnet ! =)
Kanisi luottaa sinuun. Älä vaadi liikaa...
Kani on vaistojensa varassa elävä "kummajainen", JOTA HARVAT IHMISET YMMÄRTÄVÄT. =D
arka kani jolta pystyn leikkaamaan kynnet iha tuosta noin vaan. Se on jo hyvä edistysaskel teidän väliseen suhteeseen. Olen samaa mieltä kun edellinen että aika on paras lääke arkuuteen mutta on myös totta että kani ei välttämättä tule koskaan viihtymään sylissä. Kannattaa kuitenkin edetä pikkuhiljaa. Minä olen hoitanut ja kasvattanut monia kaneja ja tallissa ollessani tein joskun niin että laitoin kanin hevosen karsinan(siis tyhjään tietty) Menin itse myös sinne ja istuu kököttelin omenan palakädessä. Joka päivä istuin muutaman tunnin aina kain kanssa siellä pikku hiljaa kani tuli lähemmäs ja lopulta uskaltautui ihan syliin asti. Tämä vaati aikaa mutta kärsivällisyys palkittiin. Nyt kani on jo 6v ja todella lepsu sylikani.