Koulukiusaaminen uhkaa kiusatun ja kiusaajan hyvinvointia
Julkaistu 27.05.2008, klo 16.04 (päivitetty 27.05.2008, klo 16.22)
Koulukiusaaminen uhkaa niin kiusattujen kuin kiusaajienkin psyykkistä, fyysistä sekä sosiaalista hyvinvointia. Vaikutukset voivat ulottua ihmisen koko elinkaareen.
Tuoreen Nuorten elinolot 2008 -vuosikirjan mukaan koulukiusaaminen vaikuttaa nuorten vertaissuhteisiin ja opiskelumotivaatioon sekä työelämään ja yhteiskuntaan kiinnittymiseen.
Erityisenä ongelmana nähdään sekä kiusattujen että kiusaajien vertaissuhteiden vahingoittuminen. Koulukiusaaminen on ongelma etenkin peruskoulussa, jossa jatkuva koulukiusaaminen on vuosikirjan mukaan lisääntynyt hieman vuosituhannen vaihteesta lähtien.
Kiusaaminen vaikuttaa myös tuleviin ihmissuhteisiin
Koulukiusaaminen vahingoittaa kiusatun itseluottamusta, henkistä hyvinvointia, ystävyyssuhteita sekä lapsen vertaisiaan kohtaan tuntemaansa luottamusta. Tämä saattaa rajoittaa kiusatun uskallusta ja taitoa solmia myöhemmin elämässään uusia ihmissuhteita.
Ystäväverkoston ollessa heikko tai puuttuessa kokonaan nuori jää vaille vertaisryhmänsä tukea vaikeissa elämäntilanteissa. Kiusatulla on myös suurempi riski päätyä kiusatuksi niissä yhteisöissä, joihin hän koulun jälkeen siirtyy.
Nuorten elinolot 2008 -vuosikirjassa todetaankin, että koulukiusatuille pitäisi tarjota erityistukea myös sen jälkeen, kun kiusaaminen on saatu loppumaan. Kiusatut tarvitsevat tukea itsetuntonsa kohottamiseen, psykofyysisten ongelmiensa hoitamiseen, vertaissuhteidensa vahvistamiseen sekä jäsenyytensä vahvistamiseen vertaisyhteisössään.
Ihmissuhdeongelmia myös kiusaajilla
Turvallinen kiinnittyminen vertaisryhmään näyttää Nuorten elinolot 2008 -kirjan mukaan muodostuvan ongelmalliseksi myös kiusaajille. Osa kiusaajista näyttää myöhemmässä elämässään päätyvän käyttäytymismalleihin, jotka muodostuvat uhkaksi sekä heidän omalle että ympäröivän yhteisön hvyinvoinnille.
Vuosikirjan mukaan kiusaaja-uhrit muodostavat oman erityisryhmänsä, jonka ominaispiirteistä ja kehityskaaresta ei vielä tiedetä paljon. Heillä näyttää kuitenkin olevan henkisessä hyvinvoinnissaan ja vertaissuhteissaan samankaltaisia ongelmia kuin kiusatuillakin. Tyypillistä ryhmälle on vertaissuhteissa koettu epävarmuus, kavereiden menettämisen pelko ja yleinen epäluottamus vertaisia kohtaan.
YLE Uutiset
Julkaistu 27.05.2008, klo 16.04 (päivitetty 27.05.2008, klo 16.22)
Koulukiusaaminen uhkaa niin kiusattujen kuin kiusaajienkin psyykkistä, fyysistä sekä sosiaalista hyvinvointia. Vaikutukset voivat ulottua ihmisen koko elinkaareen.
Tuoreen Nuorten elinolot 2008 -vuosikirjan mukaan koulukiusaaminen vaikuttaa nuorten vertaissuhteisiin ja opiskelumotivaatioon sekä työelämään ja yhteiskuntaan kiinnittymiseen.
Erityisenä ongelmana nähdään sekä kiusattujen että kiusaajien vertaissuhteiden vahingoittuminen. Koulukiusaaminen on ongelma etenkin peruskoulussa, jossa jatkuva koulukiusaaminen on vuosikirjan mukaan lisääntynyt hieman vuosituhannen vaihteesta lähtien.
Kiusaaminen vaikuttaa myös tuleviin ihmissuhteisiin
Koulukiusaaminen vahingoittaa kiusatun itseluottamusta, henkistä hyvinvointia, ystävyyssuhteita sekä lapsen vertaisiaan kohtaan tuntemaansa luottamusta. Tämä saattaa rajoittaa kiusatun uskallusta ja taitoa solmia myöhemmin elämässään uusia ihmissuhteita.
Ystäväverkoston ollessa heikko tai puuttuessa kokonaan nuori jää vaille vertaisryhmänsä tukea vaikeissa elämäntilanteissa. Kiusatulla on myös suurempi riski päätyä kiusatuksi niissä yhteisöissä, joihin hän koulun jälkeen siirtyy.
Nuorten elinolot 2008 -vuosikirjassa todetaankin, että koulukiusatuille pitäisi tarjota erityistukea myös sen jälkeen, kun kiusaaminen on saatu loppumaan. Kiusatut tarvitsevat tukea itsetuntonsa kohottamiseen, psykofyysisten ongelmiensa hoitamiseen, vertaissuhteidensa vahvistamiseen sekä jäsenyytensä vahvistamiseen vertaisyhteisössään.
Ihmissuhdeongelmia myös kiusaajilla
Turvallinen kiinnittyminen vertaisryhmään näyttää Nuorten elinolot 2008 -kirjan mukaan muodostuvan ongelmalliseksi myös kiusaajille. Osa kiusaajista näyttää myöhemmässä elämässään päätyvän käyttäytymismalleihin, jotka muodostuvat uhkaksi sekä heidän omalle että ympäröivän yhteisön hvyinvoinnille.
Vuosikirjan mukaan kiusaaja-uhrit muodostavat oman erityisryhmänsä, jonka ominaispiirteistä ja kehityskaaresta ei vielä tiedetä paljon. Heillä näyttää kuitenkin olevan henkisessä hyvinvoinnissaan ja vertaissuhteissaan samankaltaisia ongelmia kuin kiusatuillakin. Tyypillistä ryhmälle on vertaissuhteissa koettu epävarmuus, kavereiden menettämisen pelko ja yleinen epäluottamus vertaisia kohtaan.
YLE Uutiset
Vastaukset 1
Vanhimmat
ne kunnat, joissa on vuosia otettu huostaan nimenomaan kiusatut.
Mitenkäs nyt suu pannaan?
Ja ketä nyt huostataan kiusaamisasiassa?
Vai eikö lastensuojelua kiinnosta tämäkään tutkimustulos, kuten ei monesti muutenkaan lasten hyvin- tai huonovointisuuteen liittyvät asiat?