En ole kertonut tätä kellekään muille kuin teille, että minä ja ukkon nukumme eri makuuhuoneissa, koska jompikumpi meistä kuorsaa. Sitä en kerro kumpi.
Sitten itse asiaan. Asumme 60-luvulla rakennetussa kerrostalossa, minkä takia makuuhuoneemme ovat hyvin pienet, ja tässä iässä, kun haluaisi harrastaa makuuhuoneissa muutakin kuin nukkumista ja pussaamista, ei niihin sovi oikeen mitään. Lehtiä, kirjoja ja vaatteita lojuu joka paikassa ja sitten, kun kaikki on järjestyksessa, aloita sama taas uudelleen. Voi itku!
Sitten itse asiaan. Asumme 60-luvulla rakennetussa kerrostalossa, minkä takia makuuhuoneemme ovat hyvin pienet, ja tässä iässä, kun haluaisi harrastaa makuuhuoneissa muutakin kuin nukkumista ja pussaamista, ei niihin sovi oikeen mitään. Lehtiä, kirjoja ja vaatteita lojuu joka paikassa ja sitten, kun kaikki on järjestyksessa, aloita sama taas uudelleen. Voi itku!
Vastaukset 18
Vanhimmat
Makuuhuoneiksi tarkoitetuissa pikkuhuoneissa on tilaa vain vuoteille ja yöpöydille.
Saimme perinnöksi lähes kattoon saakka ulottuvan noin metrin levyisen vaatekaapin, jonka ovena oli suurikokoinen peili. Huonekaluksi oikea komistus. Ymmärsin sen olevan vaatekaappi.
Ei se mahtunut makuuhuoneeseen. Onneksi kelpasi ilmaiseksi kirppikselle. Sinnekään eivät ota isoja tavaroita, elleivät usko niiden menevän kaupaksi.
Missä te ihmiset surffaatte?
Vanhoissa asunnoissa ei ole otettu huomioon etätyöntekijöitä. Tietsikka varusteineen vie ison tilan.
Sitten kylpyhuoneita on aivan liian vähän. Kaksi kylppäriä ja vierasvessa pitäisi olla.
Makuuhuoneeni on niin iso että sinne mahtuu
sänky, iso vaatekaappi , rottinkituoli.
Kaksi vessaa, vierashuoneessa oma.
Tietsikka on yläkerrassa työhuoneessani jossa
askartelen ja harrastan maalaamista.
Yksin asun ja tilaa on ja siitä olen tyytyväinen.
Tietsikka on yläkerrassa mieheni työhuoneessa mutta minun käyttämä kannettava on aina mukana, ollessamme kotona se on keittiön pöydällä, joten se on talon "sydämessä". Meillä on oikein iso keittiö, johon se mahtuu mainiosti.
Ajattelin juuri, että kyllä minä olen onnellinen ihminen. Pitäisi aina vain muistaa olla kiitollinen siitä, mitä on saanut. Rakastan miestäni - vaikkei elämämme todellakaan aina ole ollut ruusuilla tanssimista, päinvastoin - minulla on ihanat lapset ja lapsenlapset, paras mahdollinen miniä ja hänellä mukava äiti, maailman kultaisin iso koiruus, iso viihtyisä talo suurella metsätontilla keskellä luontoa ja toistaiseksi olemme olleet suht. terveitä!
Lisäksi minulla on ollut mukavat työpaikat ja todella kivat työkaverit ja suht. hyvä toimeentulo.
Pitää vain aina muistaa olla nöyrästi kiitollinen tästä kaikesta!
Huom. en todellakaan halua kehua vaikka kerron tämän kaiken. Olen vaan niin onnellinen siitä, että on pakko jakaa tunteeni kanssanne!
on kaksinverroin iloa..onnea..:)
Olen minäkin tästä meidän kodistamme kiitollinen, tämä on hyvin kauniilla paikalla, suuren järven tuntumassa.
Vaikka on vastoinkäymisiäkin, niin silti kiitän.
vain minimitarpeisiin rakennettuja asuntoja. Omaan makuuhuoneeseen ei sängyn lisäksi muuta sitten mahdukkaan. On siinä hyväkin puoli, sitä on vaikea saada sekaiseksi.
Kyllä meilläkin toinen kuorsaa (ja vähän kovaa) mutta ei se haittaa kun itsekkin nukun;) Sen sijaan se joskus herättää kun huutaa painajaisissaan. Vaan taidanpa tuota kyllä itsekkin vähän päräytellä.
Meidämpä yläkerran makuuhuoneessa on lattiapintaa 20 neliömetriä. Ja sitten huonetta on yritetty tietoisesti pitää vapaana rojusta niin että se on ilmava.
Että meillä on myös vieraille tarkoitettu pienempi makuuhuone. Siellä jompikumpi meistäkin nukkuu kun on kovassa kännissä, sairas (yskii ja niiskuttaa) tai muuten vaan vituttaa!
...oli minun ratkaisuni eron jälkeen. Sängyn alle mahtuu piiloon paljon roinaa, yläpedille voi heitellä "väliaikaisesti" isompaakin tavaraa. On muuten oikea vanhan ajan "heteka". Moni teistä muistanee "heteka" -nimityksen tulevan sängyn valmistajan nimestä (Helsingin teräskaluste), mutta pitäneekö paikkansa, että UPO -tuotenimi tulee nimestä Uusi Putkisänky Osakeyhtiö? 60-luvulla nukuin UPO -merkkisessä putkisängyssä.
"Natisuta hetekata" ja väitti minulle, että hän puhui japania.
Hetekat olivat epäterveellisiä selälle. Kun isälläni oli issias, niin hetekan päälle laitettiin joku levy, jonka päällä hän lepäsi. Nykyään ei saa enää edes levätä, kun on selkä kipeä. Ylös vaan!
tilan puutteelta.
Parven alle mahtuu vaikka se tietokonepöytä tai levitettävä sänky tai vaikkapa pieni kirjasto lukutuoleineen.
Meidän makkarissa leveälle parvelle mahtuu kolme nukkumaan,alas levitettävälle kaksi ja parivuoteen levyselle kaksi.Toisaalta se ei ole ratkaisu kuorsausongelmaan paremminkin nostaa sen potenssiin seitsemän:D
muutti tähän taloon kaksi yksi, jo melk.omillaan oleva tytär.
Neliöitä 105 kok.pintala, mutta nyt kun meitä asuu vakituiseen kuusi henkeä on hieman ahdasta, tai ei oikein ahdastakaan, vaan meille ei ole oikein omaa rauhaa koskaan.
Nyt oisi tarkoitus laajentaa hieman, jos saamme kirvesmiehen.
Meillä on käsittääkseni joku pina-alan alaraja ennen kuin koppia saa kutsua huoneeksi.
Ok:n makuuhuoneiden pinta-alat mitoitimme tarpeen mukaisiksi.
Nykyisessä, 1964 valmistuneessa kerrostaloasunnossamme on erittäin tilava makuuhuone syntynyt yhdistämällä suuri vaatehuone siihen.
Toinen makuu/vieras/tietsarihuone on pienempää mallia.
Meillä kuitenkin myydään sekä huoneita, että pinta-alaa.
Espajan uudemman rakennuskannan makuuhuoneet ovat usein todella pieniä kopperoita, reilusti alle 10m2.
Asuntoilmoituksissa mainitaan ainoastaan makuuhuoneiden lukumäärä muut kehumiset.
Tosin myös pinta-alojakin on ilmoituksissa.
oman asuntonsa pinta-alaa. Luulen, että monissa muissakin Euroopan maissa puhutaan vaan asunnon huoneiden lukumäärästä esim. kauppoja tehtäessä tai vuokrattaessa.
Tanskassa olen nähnyt eniten avaria, suuria huoneita myös kohtuullisen kokoisissa uudenaikaisissa asunnoissa.
Meitä asuu neljä 200 neliön omakotitalossa ja silti meillä lojuu lehtiä, vaatteita, CD-levyjä ja kirjoja joka paikassa. Yhdestä päästä kun saa siivottua toinen pää taloa on entisellään. Ajattelin ratkaista ongelman siten, että 3 meistä muuttaa 50 neliön kaksioon ja kaikki turha roina jää pois ja on vähemmän siivottavaa :)
Olen asunut 20 neliön yksiössä toisen kanssa eikä meillä ollut sotkuista. Koko omaisuutenikin mahtui melkein yhteen matkalaukkuun. "Oman tilan" tarpeeni ei liene sidottu neliöihin?
Asun yksin ja voin valita kuudesta makuuhuoneesta ja kolmesta kylpyhuoneeesta, mikä milloinkin sattuu miellyttämään. Pitää aina silloin tällöin vetasta vessa, ettei joku pääse aivan kuivumaan. Liikaahan tilaa on yhdelle, mutta tämä talo on niin rakas.
löytää sellaisia kohtuullisen kokoisia perheasuntoja, joissa olisi kunnollisen kokoiset huoneet. Edelleenkin Helsingistä taitaa löytyä paljonkin huoneistoja, joissa huoneen keskipinta-ala jää alle 20 neliön. Toisaalta joku haluaa hoitaa eri toiminnot eri huoneissa, toinen viihtyy paremmin yhdistetyssä makuuhuone-työhuone-kirjastossaan.
Onneksi tässä iässä kai useimmat voivat jo ihan itsenäisesti päättää perheen makuuhuoneista, eikä enää mieti "mitähän sukulaisetkin sanoisivat".;))
Hyviä hetkiä ja makeita unia sinulle.;))
Lastenhuoneethan tapaavat olla sotkuisia. Olen jossain nähnyt vanhempia neuvottavan, että vanhemmat sulloisivat lattialla lojuvat lelut mustaan jätesäkkiin. Lelut ovat kuin uusia taas, kun ne vähän ajan päästä palautetaan.
Mitähän jos nyt 50 plussana sulloisin kaikki inhottavat laskut, vakuutus- ja eläkepaperit jätesäkkiin?