”Jos suuttumus, kateus tai jokin muu ikävä tunne
valtaavat tänään mielesi, on helppo syyttää siitä
muita ihmisiä. Valitettavasti totuus on kuitenkin
se, että tunteet kasvavat itsestäsi. Samalla tavoin
nousevat esiin myös positiiviset tunteet, kuten
rauha, ilo ja levollisuus. Valitset itse pidätkö
kiinni katkerista tunteista, vai päästätkö niistä
irti ja säilytät mukavammat tunnetilat.
Älä itke, äläkä raivoa. Ymmärrä.”
-Spinoza
Minä en pääse tunteistani helposti eroon tai en osaa päästää irti. Päättämällä ja ymmärtämällä olen yrittänyt. Joskus se onnistuu.
valtaavat tänään mielesi, on helppo syyttää siitä
muita ihmisiä. Valitettavasti totuus on kuitenkin
se, että tunteet kasvavat itsestäsi. Samalla tavoin
nousevat esiin myös positiiviset tunteet, kuten
rauha, ilo ja levollisuus. Valitset itse pidätkö
kiinni katkerista tunteista, vai päästätkö niistä
irti ja säilytät mukavammat tunnetilat.
Älä itke, äläkä raivoa. Ymmärrä.”
-Spinoza
Minä en pääse tunteistani helposti eroon tai en osaa päästää irti. Päättämällä ja ymmärtämällä olen yrittänyt. Joskus se onnistuu.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Bongasin saman tekstin sähköpostistani tänään..! ;)
Ei ole tuo minullekkaan noin helppoa! Minulle tehtiin väärin ja satutettiin, riepoteltiin, rikottiin tuhansiksi palasiksi..! Enkä minä ainakaan osaa sitä ymmärtää! :S
niin kannattaa muistaa, että tälläiset teot saa ja voi tuomita ja ymmärtää sen että ne ovat väärin, muttei tarvitse ymmärtää heitä ja heidän typeriä tekojaan vaan omia tunteitaan siinä myllerryksessä, jotka saattavat todellakin ailahdella, mutta on täysin päätettävissä millä mielellä elämäänsä jatkaa ja jättää tälläiset väärintekijät taakse.
Keskity siis tuomitsemaan teko älä itseäsi rankaise katkeruudella.
jotain noin paljon? Yhtä lailla jokin kipu koukuttaa kuin nautintokin.
Ei se ole mikään maailman suurin asia päästää irti, luonnollisesti siihen tarvitaan hyvä yhteys pääkoppaan ja ajatuksiisi ja siihen miten hyvin osaat kontrolloida itseäsi. Sen tiedän että moni ei paljoa itseensä aikaa tuhlaa, mielummin rypee jossain lätäköissään mielummin vuosikaudet.
Minä en jaksaisi tuhlata aikaani paskoihin hetkiin elämässäni ja palata niihin kuin lapsi keksipurkille kun tekee mieli jotain. Kyllä, on varmasti asioita jotka on sattunut ja on valehdeltu ja on ties miten käytetty hyväuskoisuuttasi hyväksi. Mutta eikö sua ikinä kyllästytä että sun elämääsi määrää ne huonot asiat eikä hyvät?
On niin helppo sanoa että ei pääse eroon taakastaan, mutta mä sanon että kaikkiin asioihin löytyy vastaus. Ne miljoonat taakat mitä ihmiset kantaa ja niistä marmattaa on suurin osa helposti heivattavissa yli laidan.
Mutta siinä on se juju, että täytyy luopua, ja moni ei ole valmis luopumaan yhtään mistään.
Sinä sanot ettet voi ymmärtää miten sinua ja miksi sinua. Ei sun tarvikkaan, niin kävi, seuraukset tiietään, ja nyt sun on aika miettiä haluatko sä kantaa sitä tulista rautaa käsissäi ja ihmetellä kun sattuu vai heittää se pois. Suhun tulee vielä sattumaan, sä et tule onnistumaan kaikessa sä saat vielä henkisesti koöniisi, mutta opettele olemaan pelkäämättä. Ne rakentaa sua, ne opettaa sua käsittelemään ja huomaamaan ja välttämään ja arvostamaan ja jne. Ei sun tehtävä ole säilöä jokaista paskahetkeäsi ja pelätä elämääsi. Sun tehtävä on mennä eteenpäin kunnes löydät sen miksi olet kulkenut eteenpäin.
Älä aina sano vaikean asian edessä että en pysty. Pystyt sinä, sanot itsellesi että jo riittää tämän pyykin pesu ja siirryt uusiin asioihin. Selitystä jos haluat joka asiaan, olet jumissa joka pv. Opettele asioiden heittäminen olan yli, opettele ymmärtämään ettet voi eikä sun tarvi ymmärtää kaikkea. Sä et ole vastuussa jonkun idiootin toimista. Eikä sun niitä pidä itsessäsi vaalia.
Pelko pois, voimaa itseesi, ajattele mitä menetät sillä että haudot asiaa joka on ollut ja mennyt, tuhlaat kauniita päiviä siihen että murehdit asiaa jota et voi muuttaa. Maailma ei ole iso eikä pelottava paikka, tämä on sinun pallo jota sinä heittelet kenen kanssa haluat. Tee elämästäsi ja päivistäsi sen arvoiset kuin niiden kuuluu, hyvän mukaan,ei sen paskimman.
Älä aloita yhtäkään asiaa negatiivisesti, älä edes tätä kirjoitusta "ei se mitään tiiä,ei se ei sitä ei tätä". Mitäs jos opettelet uuden tavan nähdä asioita, eikö jo olisi aika.
... on ainoa vastaus väkivalta.
- Ulrike Meinhof
Vasta siinä vaiheessa, kun ihmiset ovat tajunneet syvällisesti sen, ettei minulla ole estoja käyttää väkivaltaa tarvittaessa, olen saanut ihmisarvon ja kunnioitusta. En sitä ennen.
Samalla, oman petomaisen luonteeni tajuaminen on jollain tapaa rauhoittanut minua.
Mä olen mennyt eteenpäin joka päivä mun elämässä, jokaisen suhteen kariuduttua noussut ylös, jokainen kerta kun matto vedetty jalkojen alta, mä kömmin taas ylös! Ei multa yritystä puutu, enkä mä ole luovuttaja!
Joskus vaan tulee raja vastaan, jolloin pitää pysähtyä. Se aika on mulla nyt. Mä haluan miettiä asioita, elämääni, tekojani.. Asiat pitää käsitellä tai ne jää johonkin takaraivoon muhimaan eikä ne sieltä itestään häviä! Ei sitä voi vaan kaikkea heittää olan yli..
Tää ihminen ei ole mun elämässä enkä tuollaista ihmistä siihen enää kelpuutakkaan, vaikka ikuisesti en häntä voi vihatakkaan koska jokaisessa ihmisessä on myös paljon hyviä puolia ja jokainen tekee niinkuin parhaakseen näkee. Hän teki sellaista, että minä en häntä elämääni enää halua saamaan tuntemaan itseäni huonommaksi. Kaikkea ei tarvitse sulattaa. Pitää pitää ympärillään ihmisiä, jotka saavat sinut tuntemaan itsesi hyväksi.
että sellainen varomattomuus, ja kyvyttömyys nopeisiin ratkaisuihin jopa siinä väkivallassakin on miinusta nykyään. Nykyään ei todellakaan tiedä kuka ja millä päällä tulee vastaan. Kun harjoitin tiettyjä asioita itsessäni, reaktiokykyäni ja erilaisia toimintamalleja huomasin että tieto on valtaa tässäkin. Kun on tietoisuus, on myös varmuus.
kuulostamaan vähän hitaalta, en käyttäisi sitä aloituksena. Hyvä että asiat siis on noin, sinun ensimmäisestä viestistäsi katsos ei sellaista kuvaa saanut että olet valmis ja edes halukas menemään eteenpäin.
”Tää ihminen ei ole mun elämässä enkä tuollaista ihmistä siihen enää kelpuutakkaan, vaikka ikuisesti en häntä voi vihatakkaan koska jokaisessa ihmisessä on myös paljon hyviä puolia ja jokainen tekee niinkuin parhaakseen näkee. Hän teki sellaista, että minä en häntä elämääni enää halua saamaan tuntemaan itseäni huonommaksi”.
Pitää paikkansa munkin kohdalla. On myös totta, että jokainen tekee niin kuin parhaakseen näkee, vaikka joskus imettelen sitä näkökykyä, ja myös se, että jokaisessa ihmisessä on myös monia hyviä puolia. Kukaan ei ole saanut mua tuntemaan itseäni huonommaksi, vaikka ongelmia on ollutkin. Kukaan ihminen ei myöskään elä mua miellyttääkseen, enkä mä ole aina oikeassa, mutta sekään ei tarkoita, että olisin väärässä. Kaikkia ihmisiä ei vaan halua elämäänsä. Onneksi voi valita.
Kaikkea hyvää sinulle!
Samoilla linjoilla ollaan.. :)
"Kukaan ei ole saanut mua tuntemaan itseäni huonommaksi, vaikka ongelmia on ollutkin. Kukaan ihminen ei myöskään elä mua miellyttääkseen, enkä mä ole aina oikeassa, mutta sekään ei tarkoita, että olisin väärässä. Kaikkia ihmisiä ei vaan halua elämäänsä. Onneksi voi valita. "
Tämä ihminen todella sai minut tuntemaan itseni huonoksi - siitä syystä en hänen kanssaan enää tekemisissä halua ollakkaan ja onneksi ei ole mikään pakko! :)
Ihmisiä tulee ja menee.. Pitää vain valita ne oikeat omaan elämäänsä ja jaksaa ajatella positiivisesti. :)
Loppujen lopuksi kaikki kuitenkin kääntyy hyväksi. :)
Kaikkea hyvää sinullekkin.
Kyllä tuntea saa vaikka mitä ja kuinka, koska sehän on elämän suola!! Pitää vaan muistaa hallita ja käsitellä niitä, ettei ainakaan kamalasti honkkeloi.. Vaan helpommin sanottu kuin tehty vaan tekemällä kyllä oppii ja jos ei muuta niin kantapään kautta xD
Olisin halunnut mennä vaikka Latvian "NoPriden" keskelle tai Moskovaan valtaisaan uusnatsikokoukseen ja sitten räjäyttänyt repullisen dynamiittia.
Jokaisella vie oman aikansa päästää irti, sillä olemme yksilöitä. Tärkeintä minusta kuitenkin on, että käsittelee tunteet ja tapahtuneet asiat, vain siten voi päästää myös aikanaan irti ja olla katkeroitumatta. Jos yrittää vain unohtaa, se harvoin onnistuu.
Elä ja käy läpi se mitä pitää, niin pikkuhiljaa huomaat että sinun on helpompi päästää irti. Anna itsellesi mahdollisuus parempaan ja aikaa asioiden läpi käymiseen. Katkeroitunut ihminen ei ole koskaan kaunis :)
Tsemppiä.
Kuinkahan se onnistuu noin vaan päättää tuntea toisin?
Jotenkin ärsyttää, että ihminen ei saisi tuntea niin kuin tuntee. Eri asia sitten, mitä muille tekee tunnemylläkässään, siihen tarvitaan itsehillintää.
Mutta sellainen ajatus, että kaikista negatiivisista tunteista pitää äkkiä päästä eroon, tekee ihmisen hulluksi. Ja muka positiivisesti kielteinen ympäristö, joka koko ajan tietää sanoa, että olet tunteinesi väärässä, se lopulta jopa sairastuttaa.
Elämään kuuluu kipua, surua, suuttumusta siinä missä auvoakin. Onneksi on toiset ihmiset, joista kaikki ei ole teflonista, vaan jotkut on oikeasti myötätuntoisia ja ystävällisiä.
Ja eiköhän se myötätuntokin tule siitä että on läpikäynyt asioita ja ymmärtänyt ne ja sitten mennyt eteenpäin...?
Eikä vain blokkaile asioita....
sanomassakaan ettei saa tuntea, vaan että on tajutonta vatvoa asioita iäisyyksiä ja olla päästämättä irti paskasta.