KYLLÄ

Ensinnäkin: mikään asia ei vain ole sattumanvaraisesti niin tai näin, esim. kuljettamisista sovitaan yhdessä sosiaalitoimistossa. Asiaan on olemassa lomakepohja, mitä mukaillen voidaan sopia tapaamiset ja niihin liittyvät kuljetukset hyvinkin seikkaperäisesti.

Ymmärrän hyvin tämän tapaavan osapuolen katsantokannan, en ole tähän päivään mennessä tavannut yhtäkään samassa tilanteessa olevaa isää tai äitiä, jotka eivät HALUAISI tavata omia lapsiaan. Mutta: jokaisella on myös oikeus omaan elämään, mikä ei tosiaankaan suoraviivaisesti tarkoita sitä, ettei välittäisi omista jälkeläisistään. Joskus vain yksinkertaisesti sattuu niin, että omat menot sattuvat lähes jokaiselle sellaiselle viikonlopulle, jolloin olisi tarkoitus tavata lapsiaan.

Toivottavasti mahdollisimman moni eronnut pariskunta jaksaisi antaa inhimillisyydelle tilaa, jotta kaikki asianosaiset jaksaisivat elää mahdollisimman hyvin. Eli asioista pitäisi pystyä sopimaan ja neuvottelemaan, kyseessä ei ole kuitenkaan kuin muutama lyhyt päivä ihmisten elämässä, mutta se, mitä siitä seuraa, voisi olla paljon hyvää ja positiivista, parempaa jaksamista, mikä olisi hyväksi kaikille, erityisesti lapsille.

Ero ei ole kilpailutilanne, kuka saa kuinka paljon ja koska, vaan edelleenkin kahden aikuisen kauppa, jota pitää jatkuvasti hoitaa, että lapset saisivat mahdollisimman hyvän lähtökohdan kehittyä.

Nyt sataa varmaan niskaan kommentteja ruusunpunaisista kliseistä, että arki on toista jne. Mutta tiedän aika monta eronnutta perhettä, joissa asioista kyetään keskustelemaan, eikä se ole keltään pois.....asiat hoituvat ja lapsetkin pysyvät tasapainossa, kun eivät ole kiistakapuloina ja heittopusseina.

Ja omakohtainenkin kokemus löytyy, että näin tosiaan voi olla! :)

Hyvää syksyä kaikille!

että saako etävanhempi järjestää lapsenvahtia, jos tulee tärkeää menoa, kun lapsi on tällä? kun äiti voi ainakin lykätä lapsen hoitoon, mutta jos isä tekee niin, niin saa myös jälkeenpäin kuulla, että eikö lapsi merkitse mitään ja mene muiden menojen edelle.
no meillä ei sellaista tilannetta ole, mutta koska ent. vaimo ei jousta tapaamisasioissa (suostu vaihtelemaan joitain viikonloppuja kerran tai pari vuodessa), niin joskus tulee mieleen, että pitäisikö hommata lapsenvahti.
viime viikonloppu oli vähän hankala. meillä oli seuraavaa ohjelmaa:
-pe: konsertti klo 21 (vip-liput)
-la: kissan haku tampereelta näyttelystä
-la: ystävän synttärit
päädyimme kompromissiin:
menin konserttiin sisareni kanssa (maksoin tälle junamatkan seinäjoki-helsinki-seinäjoki).
lauantaina otin miehen tyttären ja oman sisareni "lapsenlikaksi" mukaan tampereelle (koska itselläni oli hoidettavana kaupat kissasta yms en olisi voinut samalla pitää seuraa tytölle). palattuamme mies oli ehtinyt olla jo hyvän tovin synttärijuhlissa ja tuli kotiin aamuyöllä.
loppujen lopuksi viikonloppu meni hyvin. siinä mielessä vaan sääli, että tyttären ja isän yhteinen aika jäi melko vähiin. meillä oli ihan mukavaa ja kaikki olivat tyytyväisiä. tytön äidin kanssa emme neuvotelleet mitään etukäteen, koska koko viikonlopun ohjelma muokkautui vasta vähitellen ajan edetessä. mietin toki sitä, että mitä tämä mahtaa ajatella, kun tytär oli minun ja sisareni kanssa reissussa (illaksi haimme pizzat ja vuokrasimme kokoperheen leffan) isänsä ollessa juhlimassa (ryyppäämässä).
meillä lapsi menee kyllä kaiken muun edelle, mutta kyseessä oli todellakin miehen parhaan ystävän synttärit. minulle ei ollut ongelma olla lapsen kanssa ilman tämän isää, eikä tyttöäkään haitannut (luulen, että tästäkin oli hauska viettää yksi päivä ihan tyttöjen kesken).
meillä lapsi on pääsääntöisesti joka toisen viikonlopun. emme sovi niille viikonlopuille muuta ohjelmaa, mutta se on eri asia, jos vaikka kaverit päättävät järjestää tupaantuliaisensa juuri sellaisena ajankohtana. silloin jäävät tuparit käymättä, mutta ei se haittaa.
on kuitenkin joitain menoja, joista luopuminen harmittaa (jollei pysty tekemään mitään kompromissia).
minulla ei ole mitään valittamista, mutta ymmärrän, että on sellaisia tärkeitä tapahtumia joihin menisi mielellään, mutta ei voi mennä lapsen takia. kurjinta on ehkä se, että kun lapsen äidille tulee näitä menoja, hän voi hyvällä omatunnolla järjestää lapselle hoitajan. jollei tämä saa muuta hoitajaa, isä ottaa lapsen. koska isä joustaa niin paljon, niin olisi ihanaa, että äitikin olisi joskus valmis joustamaan. kysymys olisi varmasti vain yhden tai kahden viikonlopun vaihtamisesta päittäin (koko vuoden aikana).