Miksi nykyään annetaan niin paljon ns. emännän nimiä kuten Martta, Hilja, Hilma yms.? Kamalan kuuloisia maatiasnimiä, jotka ovat sopineet vuosituhannen alun emännille, mutta ei 2000-luvun kaupunkilaisneideille!
Miksi annatte maatiaisnimiä?
Oonapoona
251617
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
vanhat maatiaisnimet ovat jo melkein eksoottisia. Martta on raamatusta.
...kaiken maailman Lukat ja Alexit ja Nicot ja Yasminit ei yksinkertaisesti kiehdo yhtään. Viimeistään viidentoista vuoden päästä mielikuvat "maatiaisnimistä" ovat muuttuneet täysin, kun irc-galleriat vilisevät näitä samoja Marttoja ja Hilmoja. Tämä on nimien kiertokulkua, ei sen kummempaa.
että joku Charlotta/Alexandra/Fransiska olisi yhtään sen parempi vaihtoehto kuin Martta/Hilja/Hilma, mutta kaipa siltä väliltä löytyy jotain? Toki Martta helpommin sopii suomalaiseen sukunimeen kuin Charlotta, mutta onko oikeasti jonkun mielestä Martta KAUNIS NIMI? Vai annetaanko se vain siksi, että se on jotenkin hellyttävän maalaismainen ja vanhanaikainen?
Mun mielestä Martta on kaunis nimi! : D Omat lempparinimeni ovat juuri "vanhanaikaisia", en tiedä miksi, ehkä juuri siksi että ne ovat niin viattoman ja rehellisen kuuloisia. Sitten musta on myös kiva että jos isoisoisoisä/äiti on ollut samanniminen kuin oma lapsi.Ja tässähän on kyse vain ihmisten eri mauista, ei voi kiistellä onko Martta kaunis vai ei, tai onko Alex ja Miico kauniimpia kuin Hilda : ) Ja miksi pitäisi olla jotain siltä väliltä? Sittenhän kaikki olisivat Johannia ja Annikoita. Tylsää?
Martta on ihan kaunis nimi sellaisenaan, jos sivuutetaan maalaisemäntä-mielikuvat ja Martta-liitto.
Sekin on ihan mukavaa antaa nimi jonkun esiäidin mukaan. Ja esiäiditkin ovat olleet joskus NUORIA.
Omasta isoäidistä on tosi kauniita glamour-kuvia nuoruuden ajalta. Etunimi joku Alma.
Yhtään Marttaa en tunne, mutta jos vielä saisin tyttären, voisin vallan mainiosti antaa sen nimeksi. Olisi paljon enemmän kunniaksi kantajalleen kuin useimmat niistä, joita näkee Hesarin pikkuilmoituksissa. On kauniskin.
Kun kasvat aikuiseksi, opit, että kaikilla on oma mielipiteensä ja makunsa, eikä kenenkään mielipide ole "oikeampi" kuin muiden.
Luuletkos, että ne Hilmat ja Martat emäntinä syntyivät?
Ja siis, olen todellakin sitä mieltä, että Hilma ja Martta on parempi, kun joku tekopeli Essiina, Janissa tai muu tekemällä tehtailtu.
On ilmeisesti huomattu, että ns. nykyajan nimet ovat syvältä.
että pitää tehdä tuollainen vastakkainasettelu, että jos nimi ei ole Martta tai Hilma, se on joku tekemällä tehty väkinäinen nimi. Onhan noita kauniita, kansainvälisiä nimiä maailma täys, ei tarvitse etsiä nimiä maalaisemäntien mukaan. Sen kun vain almanakkaa (sekä suomen- että ruotsinkielistä) selaamaan. Toki jos sellaisesta nimestä kuin Martta tai Hilja tykkää niin mikäs siinä, vaikea vain ymmärtää. Ja ei, ei ne vauvat mitään maalaisemäntiä syntyessään ole, mutta jos maalaistaloon syntyy niin aika todennäköisesti sitä samaa "uraa" sitten jatkettiin.
torpista, mäkituvista ja piikamurjuista on Suomen nykyinen väestö pari kolme sukupolvea sitten lähtenyt betonilähiöihinsä. Maalta on peräisin myös ns. sivistyneistömme, mikäli sellaista on olemassa. Sata vuotta sitten sivistyneistö ajoi suomalaisuusaatetta mm. suomentamalla nimensä ja ottamalla käyttöön uusia suomalaisia nimiä.
Ennen sotia ja vähän niiden jälkeenkin Suomi oli agraariyhteiskunta, ja suurin osa väestöstä asui maalla. Läheskään kaikille naisille ei emännänpaikkoja kuitenkaan riittänyt. Liikaväestö kansainvälistyi siirtolaisiksi eri maihin.
Emännänuraa on ollut vaikea viime aikoina jatkaa, koska maatilojen määrä vähenee nopeasti.
Älä ihmettele toisten "vastakkainasettelua". Mitäpä muuta oma tekstisi on?
Ruotsinkielisestä almanakasta sen verran, että minusta Martta on kauniimpi nimi kuin Märta. Entä sinusta?
ovat juuri Hilda, Hilja, Hilma, Matleena, Lyydia, Annastiina, Fiia, Liina, Heljä, Sylvia, Martta, Elsa ja monet muut vanhat nimet. Minusta ne vain yksinkertaisesti kuulostavat hurjan kauniilta ja ovat sopivan erikoisia (vielä).
Omat lapseni ovat Venla (adoptio), Eedit ja Huugo. Voiko kauniimpia nimiä olla ;>
Toisaalta nimimakuuni kuuluvat myös erikoisemmat nimet, kuten Frida, Alvar, Edvard ja Mariel, jotka voisin myös kuvitella antavani lapseni nimeksi.
Anna sinä siis ihan rauhassa lastesi nimiksi Jenna, Juulia, Essi, Inka, Jesse, Veeti ja Petteri. Anna muiden antaa niitä nimiä joista itse tykkäävät, vaikka sitten niitten emäntien nimiä ;>
Kuudenkymmenen vuoden päästä vanhainkodissa tepastelee Tatu-pappa ja Nuppu-mummo, ehkä Pinja ja Nikokin. Silloin joku ehkä mollaa niitä vanhojen muorien ja papparaisten nimiksi.
Mainitsemastasi nimistä ainoastaan Martta, Hilja, Hilma, Lyydia ja Heljä ovat mielestäni maatiasnimiä. Esim. Annastiina kuulostaa hyvinkin ruotsalaisperäiseltä nimeltä ja monet muut taitavat olla saksalaisperäisiä.
Ja ei tulisi mieleenkään antaa 90-luvun muotinimiä Juuliaa, Jennaa ja Jesseä, olenko niin väittänyt?
Onneksi nimien kirjo on sen verran suuri, että löytyy muitakin.
Veikkaisin, että Martta ja Hilja tuskin tulevat olemaan tyytyväisiä nimiinsä, mutta toki jos lastaan haluaa kiduttaa niin mikäs siinä. :D
viestistäsi, että tarkoitat termilläsi "maatiaisnimi" muita kuin vieraskielisiä nimiä. Viittaathan ruotsalais- ja saksalaisperäisiin nimiin maatiaisnimien vastakohtana. Jos niin on, et ole johdonmukainen. Luettelet viisi "maatiaisnimeä". Niiden kielellinen alkuperä on seuraava:
Martta: heprealais-aramealainen nimi, "valtiatar" tai "emäntä". (Siitäkö viittauksesi emäntään?) Muissa kielissä nimi esiintyy esim. muodossa Märta, Martha ja Marfa.
Hilja: yksi suomalaisuusaatteen ajan luonteenominaisuutta kuvaavista nimistä. Käännös latinan nimestä Placidus. Ensimmäinen Hilja oli koulunjohtajatar Hilja Tavastjerna, s. 1848.
Hilma: lyhenne saksalaisesta nimestä Wilhelma, Wilhelmine. Kuuluu Ossianin lauluista saatuihin topeliaanisiin nimiin.
Lyydia: kreikkaa, "lyydialainen". Nimi esiintyy Raamatussa. Purppuranmyyjä Lyydia oli Euroopan ensimmäinen kristityksi kääntynyt.
Heljä: kreikankielisen Helenan suomalaistettu muoto. Kreikassa Helena tarkoittaa loistavaa eli jokseenkin samaa kuin heleä Heljäkin.
Sinulla on oikeus mielipiteeseesi, eikä makuasioista pidä kiistellä. Ole kuitenkin vastedes hieman tarkempi väitteissäsi, tai menetät uskottavuutesi.
Martasta tulee mieleen marttakerholainen topakka emäntä ja Hiljasta taas maitotyttö. Hilma on muuten vaan kamala. Eli ei kiitos.
Toisaalta kun katsoo Suomen kansaa ja millaista sakkia Hgissäkin saati sitten muualla päin Suomea liikkuu niin joku Martta tai Hilja varmaan sopii monelle maalaistollolle kuin nenä päähän. Eli parempi olla rehellisesti maatiainen maatiaisnimellä kuin koittaa peittää junttiuttaan jollain Charlotta Alexandra Möttönen- viritelmällä. ;)
mainitsemaan isoisoäitini etunimet Alexandra Charlotta. Hänen sukunimensä ei tosin ollut Möttönen. Hänellä ei ollut lainkaan sukunimeä, vaan pelkkä patronyymi Joosefintytär.
Hän oli vanhaa juurevaa länsisuomalaista ja suomenkielistä "maatiaissukua", joka oli asunut samalla tilalla isonvihan ajoista asti. Itsekin asun yhä samassa kylässä.
Ellet satu tietämään, niin monien stadin friidujen esivanhemmat ovat tilatonta maaseutukurjalistoa ja ovat joutuneet hakeutumaan hengissä pysyäkseen pääkaupunkiseudulle tehtaantyöläisiksi tai palvelijoiksi.
Ottaisitte hyvät ystävät selvää asioista, ennen kuin alatte irvailla ihmisten nimiä ja nimittää toisia tolloiksi ja junteiksi. Toisaaltahan kyllä itse on sitä, miksi toista haukkuu.
opiskelemaan yliopistoon ja jäivät tänne virkamiehiksi.
Suomessa on aikaisemmin ollut vinha säätykierto. Alenevassa säätykierrossa tuli talollisen pojasta torppari ja hänen pojastaan renki. Ylenevässä säätykierrossa tuli rengistä käsityöläinen, käsityöläisen pojasta kauppias ja kauppiaan pojasta akateeminen virkamies, pappi, lääkäri tai tuomari.
Tuntuu kuitenkin vaikealta uskoa, että tämä stadin friidu kuuluu ns. sivistyssukuun, koska kerran haukkuu muita ihmisiä tolloiksi ja junteiksi pelkän nimen perusteella.
Mutta eihän sitä koskaan tiedä. Voihan olla, että hänen suvussaan säätykierto on kääntynyt syöksykierteeksi.
Kunnon maatiaisnimeä ei mikään voita.
Nuo nimet ovat sopineet mielestäsi vuosituhannen alun emännille, muttei 2000-luvun kaupunkilaisneideille? Mutta hyvä ystävä, vuosituhathan juuri 8 vuotta sitten vaihtui... mitkähän ne ovat niitä nykynimiä sitten, veikkaan että joku Oona tai Neea on mielestäsi auttamattoman vanhanaikainen? Olisko Futura sopiva nimi?
Älähän saivartele, menee jo naurettavuuksiin.
Martta on mielestäni oikeasti yksi kauneimpia suomenkielisiä nimiä. Ainoastaan silloin kun asuin vuoden espanjankielisessä maassa jossa Marta oli ylitavallinen nimi, se kärsi mielessäni pienen inflaation enkä hetkeen tykännyt siitä. Nyt antaisin sen omalle tytölleni, jollei tuttavapiirissä olisi jo yksi suloinen Martta. Marta oli myös ruotsinkielisen isomummini nimi, ja kaupungissa hänkin elämänsä eli. Myös Hiljasta, Hilmasta, Lyydiasta ja Heljästä tykkään ihan oikeasti, ei vain nimien vanhan kaiun takia, ne kuulostavat äänneasultaan tosi kivoilta; sekä mm. Selmasta, joka niinikään on tullut vastaan sekä Afrikassa että Etelä-Amerikassa ja vielä useammalla ihmisellä. Itse olen kyllä vain iloinen että ihmiset tykkäävät niin erilaisista nimistä, onhan se paljon mielenkiintoisempaa! Oonapoonalta kysyisin vielä, minkälaisista nimistä sinä itse sitten tykkäät?
Sitä paitsi monelle voi olla suvussa juuri noita nimiä. Miksi niitä ei voisi antaa nykyäänkin?
Minulle muuten ei tule mitään maalaismielikuvaa noista nimistä, päinvastoin, mutta olenkin itse monen polven kaupunkilainen.
koska ne olivat suosittuja isoäitisi ikäluokka sai nimiä. kuvittelepa että nuo emännätkin olivat josku samallaisia paksuposkia tylleröitä kuin muutkin puolivuotiaat.
Jotapaitsi maatiaisnimet ovat kauniita!