Kerrotaan useasti, että äidit eivät anna isän tavata lapsiaan. Minulla on just päinvastainen tilanne, eli olen eronnut lasteni isästä ja muuttanut toiselle paikkakunnalle. Lapset jäivät isälle. Nuorin nyt 8v. eikä isä anna tavata lasta, eikä lapsi saa tulla luokseni, ei häntä saa puhelimeen. Varmasti kortitkin ja kirjeet, joita olen lähettänyt ovat mennett ö-mappiin.
Tähän en ole edes sosiaalitoimistosta saanut apua. Papereita ei ole isä suostunut kirjoittamaan. On aina jollakin konstilla siirtänyt asiaa. Nyt viimeksi kysyttäni niin lokakuun loppuu.
Olen työssäkäyvä, en polta, en juo, joten jos mies vain haluaa niin hän saa mustamaalattua äidin lapsien silmissä.
Tähän en ole edes sosiaalitoimistosta saanut apua. Papereita ei ole isä suostunut kirjoittamaan. On aina jollakin konstilla siirtänyt asiaa. Nyt viimeksi kysyttäni niin lokakuun loppuu.
Olen työssäkäyvä, en polta, en juo, joten jos mies vain haluaa niin hän saa mustamaalattua äidin lapsien silmissä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
ei saisi kostautua lapsille.
en osaa neuvoa mitä tehdä. jos viranomaiset ei pysty auttamaan, niin ehkä kannattaisi kääntyä asianajajan puoleen.
Lastenvalvojan on valvottava lapsenetua. On lapsen etu, että hän tapaa kumpaakin vanhempaansa.
Jos lähihuoltaja ei tähän suostu, eikä oikeusteitse ole evätty etävanhemman tapaamisoikeutta, on lastenvalvojan autettava sinua asiassasi.
Sinuna ottaisin heti yhteyttä asianajajaan. Tai oikeusaputoimistoon, mikäli tulotasosi on alhainen. Sosiaalitoimistosi ei ole tehtävissään ajantasalla.
Lapsi ei ole vallankäytönväline.
Juu mulla samanlainen tilanne, lapsen joutuu viemään rääkyen isänsä luokse, viikonlopputapaamisen jälkeen...lapsi katsoo joka kerta minua silmiin ja kysyy, miksi en voi äiti jäädä...haluan jäädä kotiin, enkä mennä isän luokse. jne. Ja tämä tilanne vain siksi, että isä haluaa jollain tapaa kai kostaa minulle, kun lähdin siitä suhteesta. Hän sanoi lähtiessäni, että lasta et saa koskaan, hän vaikka mustamaalaa minut jos on tarve. Ja siinä hän onnistui...valitettavasti...tosi asiassa olen vakituisen työn omaava, korkeastikoulutettu, rahallisesti hyvin pärjäävä, ja seuraavat ne tärkeimmät piirteet: eli rakastava vanhempi, mielenterveys kunnossa ja lapsen kanssa erittäin rakastava ja terve äiti-lapsi suhde ja lapsen tahto olisi asua kanssani ja tavata isäänsä viikonloppuisin.Mutta niin vain kävi, että "paha" voitti...Ex-mieheni sai minut sosiaalitätien silmissä näyttämään holtittomalta, epätasapainoiselta, kykenemättömältä hoitamaan lasta pääsääntöisesti, hänen aiheuttama väkivalta silloisessa suhteessamme on tehnyt minusta sairaan, epäkypsän ja tasapainottoman äidin. Mutta kun asia on taas aivan päinvastoin, minä hain eron jälkeen apua masennukseen, joka tuli 5 vuoden elämisestä ns. nyrkin ja hellan välissä. Sain ne muistot kuriin päässäni, ja opin elämään niiden kanssa, ja siinä sivussa pidin vielä erittäin hyvää huolta lapsestamme, hän taas ei hakenut apua, ja eikös se niin mene että jos kerran väkivaltainen, niin se on sitten aina, jos ei hoitoa hae...En pysty käsittämään tätä tämän sosiaalihuollon tapaa toimia tällaisissa tilanteissa... Lapsi on tässä se joka kärsii, tietysti minäkin, mutta aikuisena pystyn jotenkin käsittelemään ne asiat kuitenkin. Nyt mennään sitten ylempiin oikeusasteisiin ja saa nähdä miten käy. Mutta sosiaalitoimistosta ei saa apua, kiitos miehen perättömien ilmoituksien takia, kiitos miehen sairaan luonteen takia. Kuvittelin että tällainen ei ole suomen maassa mahdollista, mutta kyllä se vaan on. Pistää vihaksi tämä sosiaalijärjestelmä...esim. huostaanotot, perusteettomat, joita tapahtuu Suomessa paljon, ei anneta isovanhemmille lapsia jne. Sen verran katkera minusta on tullut ja myönnän sen, että jokainen sosiaalitantta on silmieni edessä nollan arvoinen, en ole vielä tavannut sellaista oikeudenmukaista, reilua, ammattitaitoista, joka ajattelisi lapsen etua. Hullua mutta totta. Tsemppiä sinulle alkuperäisen viestin kirjoittaja, voisimmeko kenties vaihtaa kuulumisia esim. sähköpostilla?
Olet ihan oikeassa,että lastenvalvojan on valvottava LAPSENETUA,ja autettava siinä asiassa,mutta ne on vain kauniita sanoja,sitä nämä mitäänosaamattomat sossutantat eivät todellakaan tee,ilmeisesti lastensuojelulaki on heille tuiki tuntematon,kuten muutkin lapsia koskevat kansainväliset sopimukset,jotka Suomi on allekirjoittanut ja ratifioinut,kerro muuten,jos saat joskus tietää,koska ja mikä sosiaalitoimi olisi ollut ajantasalla,se olisi taatusti ko.kaupungin liputuspäivän paikka.
Kun on hakenut oikeudenpäätöksen tilanteelle, päätöksestä voi valittaa. Normaalin oikeuskäytännön jälkeen vielä valtakunnan oikeusapumiehelle ja sen jälkeen EU:N ihmisoikeustuomioistuimelle.
Lahjaksi täällä ei saa mitään ja lapsestaan kai kannattaa tapella, jos on tietää mikä on lapsenparas!
elatus fyrkaa entiselle äijälles?