Suurten ikäluokkien lapset auttavat ystäviä enemmän kuin vanhempiaan::::
Suurten ikäluokkien lapsilla on erilainen käsitys auttamisesta kuin heidän vanhemmillaan, todetaan valmistumassa olevassa suomalaistutkimuksessa.
Sen mukaan suomalaiset vanhemmat auttavat paljon lapsiaan, mutta lapset lähinnä ystäviään.
"Näissä suhteissa lapset ovat selvästi itsekkäämpiä kuin suuret ikäluokat", tiivistää Helsingin yliopiston professori J. P. Roos.
Suomen akatemian rahoittamaa Gentrans-tutkimusta tekevät Roos ja professori emerita Elina Haavio-Mannila. Tutkimuksen väliraportti on valmistumassa syksyksi.
"Lähtökohta oli kysyä, miten suuriin ikäluokkiin kuuluvat auttavat ja saavat aikanaan apua", Roos selvittää.
"He eivät juuri itse hoida omia vanhempiaan, koska vain joka kolmannen äiti ja joka kymmenennen isä on elossa."
Mutta jos vanhemmat ovat elossa, joka toinen suurten ikäluokkien jäsen auttaa heitä. Tutkijat pitävät lukua yllättävän pienenä.
Ikääntymistä ja auttamista on tutkittu parissakymmenessä Euroopan maassa jo viime vuosikymmeneltä. Roosin ja Haavio-Mannilan tutkimuksen kohderyhmä ja osa kysymyksistä ovat samoja, ja tuloksia voidaan verrata.
Vertailusta selviää esimerkiksi se, että suomalaiset vanhemmat antavat lapsilleen rahaa useimmin Euroopassa. Toiseen suuntaan raha ei juuri liiku. Vain 0,7 prosenttia suomalaisista vanhemmista on saanut rahaa lapsiltaan ja kaksi prosenttia muilta sukulaisiltaan tai ystäviltä. Molemmat luvut alittavat Euroopan maiden keskitason.
Suuret ikäluokat ovat uriensa ja tulojensa huipulla ja lapset puolestaan asuntovelkaisia pätkätyöntekijöitä.
Ei riitä selitykseksi, Roos katsoo. Monet ovat jo eläkkeellä ja tarvitsevat myös käytännöllistä apua, vaikka ovatkin muuten hyvissä voimissa.
Sellaista lapset ja vanhemmat toki antavatkin toisilleen, mutta lapset auttavat omia ystäviään hieman enemmän kuin vanhempiaan.
"Lapsilla on toisenlainen auttamisen kulttuuri", Roos tulkitsee.
"Se on yksilöllistymisteorioiden mukaista."
Suurten ikäluokkien lapsilla on erilainen käsitys auttamisesta kuin heidän vanhemmillaan, todetaan valmistumassa olevassa suomalaistutkimuksessa.
Sen mukaan suomalaiset vanhemmat auttavat paljon lapsiaan, mutta lapset lähinnä ystäviään.
"Näissä suhteissa lapset ovat selvästi itsekkäämpiä kuin suuret ikäluokat", tiivistää Helsingin yliopiston professori J. P. Roos.
Suomen akatemian rahoittamaa Gentrans-tutkimusta tekevät Roos ja professori emerita Elina Haavio-Mannila. Tutkimuksen väliraportti on valmistumassa syksyksi.
"Lähtökohta oli kysyä, miten suuriin ikäluokkiin kuuluvat auttavat ja saavat aikanaan apua", Roos selvittää.
"He eivät juuri itse hoida omia vanhempiaan, koska vain joka kolmannen äiti ja joka kymmenennen isä on elossa."
Mutta jos vanhemmat ovat elossa, joka toinen suurten ikäluokkien jäsen auttaa heitä. Tutkijat pitävät lukua yllättävän pienenä.
Ikääntymistä ja auttamista on tutkittu parissakymmenessä Euroopan maassa jo viime vuosikymmeneltä. Roosin ja Haavio-Mannilan tutkimuksen kohderyhmä ja osa kysymyksistä ovat samoja, ja tuloksia voidaan verrata.
Vertailusta selviää esimerkiksi se, että suomalaiset vanhemmat antavat lapsilleen rahaa useimmin Euroopassa. Toiseen suuntaan raha ei juuri liiku. Vain 0,7 prosenttia suomalaisista vanhemmista on saanut rahaa lapsiltaan ja kaksi prosenttia muilta sukulaisiltaan tai ystäviltä. Molemmat luvut alittavat Euroopan maiden keskitason.
Suuret ikäluokat ovat uriensa ja tulojensa huipulla ja lapset puolestaan asuntovelkaisia pätkätyöntekijöitä.
Ei riitä selitykseksi, Roos katsoo. Monet ovat jo eläkkeellä ja tarvitsevat myös käytännöllistä apua, vaikka ovatkin muuten hyvissä voimissa.
Sellaista lapset ja vanhemmat toki antavatkin toisilleen, mutta lapset auttavat omia ystäviään hieman enemmän kuin vanhempiaan.
"Lapsilla on toisenlainen auttamisen kulttuuri", Roos tulkitsee.
"Se on yksilöllistymisteorioiden mukaista."
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.