Minun ja veljeni vanhemmilla on maatila ja metsää. He eivät asu siellä maatilalla eikä meistäkään kumpikaan, emme ole koskaan asuneetkaan. Lisäksi vanhemmillamme on toinen kiinteistö, jossa he asuvat.
Kysyisin tälläistä, että mikäli toinen vanhemmistani sattuu kuolemaan, niin miten tämmöisessä tapauksessa perintö menee ilman testamentteja? Ilmeisesti leski saa jäädä siihen kiinteistöön asumaan missä he asuvat nyt. Mutta miten tuo maatila periytyy? Onko maatilan periytymisestä määrätty jotain erityistä? Onko mahdollista että veljeni perii koko maatilan ja minä perin sitten aikanaan sen kiinteistön, jossa vanhempamme asuvat? Tällöinhän veljeni perisi heti toisen vanhemman kuoltua ja minä mahdollisesti vasta vuosikymmenten päästä. Vai voidaanko tuo maatila jakaa minun ja veljen kesken? Saako sen pakottaa myymään? Tai voidaanko maatila ja metsä lohkoa kahteen osaan ja toinen osa myydä? Yhteisomistajuus tuntuu hankalalta tuommoisen maatilan osalta. En usko, että veljeni olisi maatilalle muuttamassa, koska hänellä on ihan toisessa kaupungissa elämä ja työ, tosin emme ole tämmöisestä asiasta koskaan keskustelleet.
Kysyisin tälläistä, että mikäli toinen vanhemmistani sattuu kuolemaan, niin miten tämmöisessä tapauksessa perintö menee ilman testamentteja? Ilmeisesti leski saa jäädä siihen kiinteistöön asumaan missä he asuvat nyt. Mutta miten tuo maatila periytyy? Onko maatilan periytymisestä määrätty jotain erityistä? Onko mahdollista että veljeni perii koko maatilan ja minä perin sitten aikanaan sen kiinteistön, jossa vanhempamme asuvat? Tällöinhän veljeni perisi heti toisen vanhemman kuoltua ja minä mahdollisesti vasta vuosikymmenten päästä. Vai voidaanko tuo maatila jakaa minun ja veljen kesken? Saako sen pakottaa myymään? Tai voidaanko maatila ja metsä lohkoa kahteen osaan ja toinen osa myydä? Yhteisomistajuus tuntuu hankalalta tuommoisen maatilan osalta. En usko, että veljeni olisi maatilalle muuttamassa, koska hänellä on ihan toisessa kaupungissa elämä ja työ, tosin emme ole tämmöisestä asiasta koskaan keskustelleet.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Aktiivisesti viljeltyä maatilaa koskevat pk 25 luvun erityiset säännökset, mutta tällöin myös veljesi pitäisi olla pätevä ja sitoutua (10v?) viljelijäksi ja saada siitä pääasiallinen toimeentulonsa, että hän saisi sen kokonaisena.
Tällöinkin sinä saat jonkin verran korvausta.
Kysymyksestäsi sain käsityksen, että ainakaan molemmat ehdot eivät toteutuisi ja näin ollen maatilakin jaetaan normaalisti perintökaaren mukaan. Puolisoiden todellinen omistaminen (ei aina puoliksi) ja tasinko ratkaisee perinnön määrän ensiksi kuolevan jälkeen. Rikkaamman lesken ei tarvitse antaa tasinkoa perillisille, kun taas köyhempi leski saa pesästä tasinkoa.
Ellei tila ole elinkelpoinen ja veljesi pätevä viljelijä, niin voit vaatia perillisten osuudesta puolikkaan jaettavaksi/lohkottavaksi itsellesi ja sen voit myydä. Se on eri juttu miten jako luontuu sopuisasti jne.
Asioista olisi hyvä keskustella etukäteen, mutta vanhempiesi eläessä sopimukset veljesi kanssa ovat mitättömiä. Väärä lähestymistapa ja etenkin tilan pilkkomisesta puhuminen voi innostaa vanhempasi tekemään testamentin sille perilliselle, joka uskottavasti lupaa säilyttää tilan. Tällöin toinen rintaperillinen voi sitten aikanaan vaatia lakiosansa, joka on puolet perintöosasta.
Leskellä on lakiin perustuva oikeus pitää hallinnassaan yhteinen koti ja koti-irtaimisto, vaikka se tulisikin perillisten omistukseen.
Yhteisesti tasan omistetusta maatilasta leski omistaa kaikesta puolet, mutta osituksessa voidaan yhteisesti sopia vaikkapa asunnon omistus kokonaan leskelle.
Sen verran jatkan edellä esitettyä, että ko. erillinen maatila (jossa ei asuta) saattaa muodostaa vanhempiesi toisen maatilan kanssa maatilakokonaisuuden, joka on elinkelpoinen vain kokonaisuutena eli yksittäiset maatilat eivät ole elinkelpoisia. Osituksessa ja perinnönjaossa ei tälläistä kokonaisuutta pilkota, koska elinkelpoisuuden on säilyttävä. Itselläni on kokemusta perinnönjaosta, jossa kokonaisuuden muodosti 3 tilaa.
TE-keskukset arvioivat viran puolesta elinkelpoisuuden ja tekevät kannattavuuslaskelmia.
Joka tapauksessa, kun toinen vanhemmistasi kuolee ja perittävää jää (kun vainaja on omistanut ainakin osan puolisoiden omaisuudesta) sinä olet veljesi kanssa siinä mielessä tasaveroinen perillinen, että olet oikeutettu ainakin lakiosaasi. Perit vanhempasi siinä järjestyksessä kuin he kuolevat - se ei mene niin, että toisen kuoltua veli perii ja vasta toisen kuoltua sinä.
toinen kiinteistö liity mitenkään maatalouteen.
Sinun mielestäsi ei ole siis mahdollista niin, että toinen sisaruksista perii sellaista, jossa on lesken asumisoikeus ja toinen sellaista, mikä on esimerkiksi heti realisoitavissa?
Kuvitellaan vaikka että kiinteistön a arvo olisi 100 rahaa ja kiinteistön b, joka on maatila arvo olisi 100 rahaa, niin miten se käytännössä voitaisiin jakaa lesken ja rintaperillisten kesken.
Toki se on mahdollista, jos perinnönjaossa näin sovitaan.
Perimisessä kuitenkin periaate on, että kaikki perilliset saavat tasapuolisesti kutakin omistuserää - elleivät toisin muuta sovi.
Jos omaisuus on 200 e, niin lesken osuus (ellei tasinkoja & testamentteja) on 100 e. Toisen puolikkaan siis perivät lapset 50 e ja 50 e. Jos perinnönjako tehdään, leski ottaa kiinteistön a) ja lapset jakavat kiinteistön b). Sulassa sovussa tai siten, että toinen lapsi maksaa 50 e toiselle (tai jopa markkinahinnan!) ja näin toinen saa rahan ja toinen kiinteistön.
Melkoiset paperit pitää tehdä, että toinen lapsi voisi periä tässä vaiheessa jo lesken omaisuutta !!!
Perintöä ei myöskään tarvitse lainkaan jakaa perillisille ellei haluta!
Siinäpä se, siviilioikeudessa kaikesta voidaan sopia, mutta ei rikosoikeudessa, missä lait ja pykälät määräävät.