Sepon Sotamuistelmat

Oli vuosi 1941. Maailma oli puhjennut suureen sotaan, mutta suurenkin murheen alta löytyy aina yksi iso sankari..
Tämä sankari oli Seppo. Hän uppopaisteli kiveksiään voissa rauhassa kotona, kunnes hänen ovikellonsa
päristen pirisi. Hänen poskensa uhkuivat punaa ja iho hänen poskiltansa suli Sepon huulille makoisaksi hunajaksi.
Seppo toivoi että ovella olisi ollut Simonof, sotakärsäkäs. Mutta ovella oli joukko miehiä, jotka antoivat Sepolle kirjeen.
Se oli kutsumus velvollisuuteen. Tämä meinasi, että Sepon olisi mentävä sotaan. Tämä tarkoittaisi ettei hän ehkä ikinä enää
näkisi Simonofia. Mutta Simonof toppuutteli Seppoa ei hätää urhoni minä odotan sinua täällä sängyllä kuin mamboava pandakarhu.
ja niin Sepon uhkeat pakaralihakset syrisivät metsän tyhjyyteen kun Seppo lähti pois rakkaasta kodistaan. Hän saapui kasarmille
siellä vastassa oli H.itlers tuo maukkautta uhkuva marsalkka. Seppo vetäytyi hieman nähdessään marsalkan pirteän poskipunan aamunkajossa
mutta päättäväisin mielin otti esiin taistelubanaaninsa ja vilautti sitä marsalkalle. Marsalkka hymähti hyväksyvästi.
Sepon viikset ujuttautuivat piiloon hänen sieraimiinsa, kun Sepon ohi pomppi jänismies. Sepon pupillit valuivat viiksiä pitkin hänen suuhunsa
tämän eeppisen näyn johdosta, mutta Sepon oli hillittävä itsensä. Hän tiesi että armeijassa hurmioituminen tuottaisi ongelmia.
Seppo marssi Kersantti Kolehmaisen telttaan. Kolehmainen pisti huomiolle Sepon roikkuvat vatsalihakset ja hymisi äänekkäästi. Kersantti putsasi
lasejaan ja sylki Sepon kulmakarvoihin. Tämän toimen johdosta Sepon kulmakarva syttyi tuleen. Marsalkka juoksi hätiin ja otti Sepon
kulmakarvoista kiinni ja kutitti seppoa viiksien tyvestä... tuli sammui ja samalla muisto Simosta. Seppo heräsi tästä pyristyksestä kuin
kiimainen marakatti konsanaan. Hänen vatsalihakset kiinteytyivät, posket punoittivat ja kivekset laskeutuivat. nyt kolehmainen puolestaan
joutui hurmioon, tämän nähdessän Itlers passitti kolehmaisen pesemään perunoita "Teurastaja-Esan" kanssa. Huomis päivä koitti Sepolla ei ollut
ikävää koska simo oli unohtunut, mutta hänen päässään oli Simon mentävä kolo, kun hän yritti muistaa mistä oli kotoisin syödessään jänis-
muhennosta joka oli tehty aasialaisista lihapullista. Sepon mieleen juolahti ettei hän ollut nähnyt jänismiestä hetkeen muttei antanut tämän haitata.
Sepolla oli kuitenkin suuria pidätysvaikeuksia ja niinpä hän meni ja suorastaan kusi ruutitynnyriin jonka päällä hän aina tapasi istua ja syödä.
Seppo panikoi ja hänen sulkijalihaksensa lakkasivat toimimasta. Paskaa virtasi ulos kuin jäniksiä kauniina kevät päivänä. Muut armeijanmiehet näkivät
Sepon erittäneen ruutitynnyriin ja pilkkasivat häntä. Tästä Seppo hirmustui ja otti heidän kulmakarvoistaan lujan otteen. Sepon oli nyt mursu-moodissa. Hän läähätti
kuin kuusi-kesäinen uros mursu hihnassa. Reserviläiset pakenivat mursuuntunutta Seppoa. Seppo nuuski ruutitynnyriä johon oli päästellyt. Yhtäkkiä ruuti alkoi hohkaa punaa.
Ruudista kuvastui Simon naama ja tämän eeppisen muiston kautta Seppo palautui normaaliksi ja sitten ruutitynnyri räjähti. Seppo lensi suoraan Teurastaja-Esan perunakellariin.
Meni vuorokausi. Seppo toipui. Hän huomasi, että hänen vaatteensa paloivat räjähdyksessä, ja hänen viiksenä olivat hänen huuliensa sisällä piilossa. Seppo valjasti viikset ulos ja mie
tti mistä hankkisi vaatteet. Hetken mietittyä hän tuli tulokseen, että voisi tehdä perunankuorista minihameen ja sporttirintsikat. Seppo ryhtyi hurmiosta toimeen. Vaatteet tulivat valmiiksi
ja marsalkka tuli nyhtämään sepon säärikarvoja jättimaisellä majavalla. Majava sanoi miau ja härskiintyi Sepon säärikarvoista
majavan kulmakarvat kasvoivat yhteen ja niistä säkenöi purppuraa. Seppo oli alkamassa hyväillä näitä eeppisen hohtoisia kulmia
mutta samassa Simo tuli ja löi Sepon hurmion pois 3 viikkoa marinoituneella pululla. Simo aikoi viedä Sepon kotiin...
Sepon rintakarvat tunsivat tämän tahdon ja röyhistyivät ulos Sepon rinnasta kuin valkoinen unelma Simon vekkulista konsanaan.
Sepon rintakarvat muotoituivat siiviksi ja lennättivät Sepon ja Simon kotiin. Ilmassa Sepon sieraimet täyttyivät pilvistä ja Seppo äyskäisi kovaa. Parivaljakko
koki 100 metrin pudotuksen. Simon ponnistuvien jalkapohjakarvojen avulla he selvisivät. Onnellisina he menivät makaamaan Sepon sängylle alasti auringonlaskuun saakka.