Suunnitelmat seuraavaksi matkaksi etenevät vääjäämättömästi (mitä se sitten merkinneekin?).
Yli 50 reittiä on jo valmiina ’koneella’. Kuudessa niistä saattaa vertigo iskeä kiinni viattomaan turistiin.
Yksi patikka pitää tehdä kraatteriin eli Barranco de las Augustias (Pelon rotko) solan läpi tai sitten La Cumbrecitan kautta.
Yksi patikka tehdään koillis-puolella saarta, etelässä, pohjoisessa ja kraatterin reunoilla.
Kraaterista löytämäni tiedot hämillistyttävät tällaisen maallikon, joka etsii totuutta ja tarkkaa tietoa joka mutkasta.
Onko tämä Caldera de Taburiente eroosio-, törmäys-, räjähdys- vai purkauskraatteri? Jostain luin, että vaikka caldera merkitsee tulivuoren kraatteria, niin silti tuo Taburiente on kuitenkin eroosiokraatteri.
Alle keräsin joistakin kokonaisuuksista irti repäistyjä totuuksia kraatterista:
finnmatkat:
Caldera de Taburiente on yksi maailman suurimmista tulivuorikraattereista.
Islalapalma.com:
The Caldera de Taburiente is the largest erosion crater in the world.
Vikipedia:
The caldera originated some 2 million years ago, with a massive shield volcano about 20 km in diameter. The caldera was not formed by an explosion of that volcano however, but by erosion starting from the volcano's original crater.
Costasur.com /La Palma:
La Caldera is a massive crater that was formed over the years by several powerful volcanic eruptions.
Ei pitäisi koskaan tarttua ensimmäiseen kohteesta löytyvään totuuteen ja ryhtyä julistamaan sitä ainoana.
No, olipa totuus mikä tahansa niin Palmalla suunnitellaan vietettäväksi noin viisi päivää, tilanteesta riippuen. Sitten Bintarilla takaisin Teneriffalle ja siellä Santa Cruzin puiston vierustan majoituspaikkaan. Siellä tutustutaan Auditorio de Tenerife:en. Suoristetaan pari tai kolme patikkaa saaren itäisimpään päähän. Niin ja tietysti, tyylikkäästi nahjustellaan saaren parhaalla hiekkarannalla. Ostetaan toreilta käytettyjä postikortteja ja lähetellään niitä tutuille. Illat juodaan vedellä laimennettua viiniä jossain sahapurupaikassa. Ja käydään kanipaistimaistiaisilla Casa el Piojossa.
Kyllähän tuosta pitäisi löytyä virkistävää vaihtelua arjen turruttavaan harmauteen.
Yli 50 reittiä on jo valmiina ’koneella’. Kuudessa niistä saattaa vertigo iskeä kiinni viattomaan turistiin.
Yksi patikka pitää tehdä kraatteriin eli Barranco de las Augustias (Pelon rotko) solan läpi tai sitten La Cumbrecitan kautta.
Yksi patikka tehdään koillis-puolella saarta, etelässä, pohjoisessa ja kraatterin reunoilla.
Kraaterista löytämäni tiedot hämillistyttävät tällaisen maallikon, joka etsii totuutta ja tarkkaa tietoa joka mutkasta.
Onko tämä Caldera de Taburiente eroosio-, törmäys-, räjähdys- vai purkauskraatteri? Jostain luin, että vaikka caldera merkitsee tulivuoren kraatteria, niin silti tuo Taburiente on kuitenkin eroosiokraatteri.
Alle keräsin joistakin kokonaisuuksista irti repäistyjä totuuksia kraatterista:
finnmatkat:
Caldera de Taburiente on yksi maailman suurimmista tulivuorikraattereista.
Islalapalma.com:
The Caldera de Taburiente is the largest erosion crater in the world.
Vikipedia:
The caldera originated some 2 million years ago, with a massive shield volcano about 20 km in diameter. The caldera was not formed by an explosion of that volcano however, but by erosion starting from the volcano's original crater.
Costasur.com /La Palma:
La Caldera is a massive crater that was formed over the years by several powerful volcanic eruptions.
Ei pitäisi koskaan tarttua ensimmäiseen kohteesta löytyvään totuuteen ja ryhtyä julistamaan sitä ainoana.
No, olipa totuus mikä tahansa niin Palmalla suunnitellaan vietettäväksi noin viisi päivää, tilanteesta riippuen. Sitten Bintarilla takaisin Teneriffalle ja siellä Santa Cruzin puiston vierustan majoituspaikkaan. Siellä tutustutaan Auditorio de Tenerife:en. Suoristetaan pari tai kolme patikkaa saaren itäisimpään päähän. Niin ja tietysti, tyylikkäästi nahjustellaan saaren parhaalla hiekkarannalla. Ostetaan toreilta käytettyjä postikortteja ja lähetellään niitä tutuille. Illat juodaan vedellä laimennettua viiniä jossain sahapurupaikassa. Ja käydään kanipaistimaistiaisilla Casa el Piojossa.
Kyllähän tuosta pitäisi löytyä virkistävää vaihtelua arjen turruttavaan harmauteen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Matkanne ajankohta on ennen ensi vuoden maalis-huhtikuuta, kertonethan sitten kokemuksistasi. Toivon hyvää kesää(joka lienee jo alkanut) sinne Turkuseen, viikon kuluttua tulemme sinne pikavisiitille. Matka on epävirallinen, ei tarvitse järjestää punaista mattoa eikä torvisoittokuntaa. Varmaan taas joku otti tästäkin jorinasta pulttia, mutta hällä väliä. Kesäterveisin.
Wikipedia ja matkatoimistot eivät oikein vakuuta tietolähteinä.
Hyvä vulkanologien kirjoittama artikkeli aiheesta löytyy http://bulletin.geoscienceworld.org/cgi/content/abstract/111/5/755
Jos kaipaat syvemmälle menevää tietoa Kanarian geologisesta synnystä niin hyvä kirja on Vicente Aranan ja Juan Carlos Carracedon kirjoittama Canarian Volcanoes.
Mutta hyvää matkaa La Palmalle ja pitäkää hatuistanne kiinni harjanteilla!
Kiitos ’Palmera’ vastauksestasi.
Luin tuon pienen jutun amerikkalaisesta Geological Sosietyn sivulta. Kesti hieman hetkosta kauemmin sulatella lukemaani koska en kaikille termeille löytänyt heti ymmärrettävää vastinetta aivoilleni.
Joka tapauksessa ’uusi harjanne’ rojahti sivusuuntaan ja sää (sateet, lumet, aurinko) rapautti ajan mittaan kuopan nykyiseen muotoonsa.
Tuo Cumbre de Vieja onkin sitten mielenkiintoisempi sikäli, että sen länsirinteellä nököttävä laatta (noin koko Ahvenanmaan kokoinen) on hyvin kiikkerällä pohjalla ja voi koska tahansa liukua Atlantin pohjaan. Vuoden 1949 purkaus lisäsi vulkaanon länsi sivustan kiikkeryyttä. Tiedeyhteisö odottaa ja profetoi laatan putoamista ja sen aihettamasta seuraamuksesta (tsunami ).
Cumbre Viejan repeämä on hyvin nähtävillä.
Geologit väittelevät megatsunamin mahdollisuudesta. Varsinkin amerikkalaiset luovat aiheesta kauhuskenaarioita kun koskettaisi heidän itärannikkoaan.
Taidan ottaa tuollaisen suurinumeroisen kangen mukaani ja yrittää avittaa hieman sitä Viejan repeämää vääntämällä. Tai ei sentään; Länsirinteellä on melkoisesti asutusta.
Noista reiteista tuli mieleeni: Mitkä reiteistä Caldera de Taburienten ulkopuolella ovat parhaimmat ja mieleenpainuvimmat? Lomo de Valle Grande? Pista de los Lomos? Ruta de los Volcanos? Vai joku muu?
Luonnolla on niin kovin suuret variaatiot La Palmalla (puhumattakaan miten voi yhdistellä itseään kiinnostavia reittejä keskenään). Viikon päivävaelluksia tehneenä ainakin ihastuin kaikkiin maisematyyppeihin ja reitteihin yhtä paljon. Esimerkkinä kolme tyystin erilaista vaellustamme. 1. ja 3. kohdilla myös esihistorialliset kohteensa.
1. Ainakin huimimpia fiiliksiä koimme vaelluksellamme Pico de la Nieve - Pico de las Ovejas (pätkä reittiä GR131, jolla myös Ruta de los Volcanos sijaitsee).
2. Los Tilos laakeripuumetsä oli upea (PR LP 7). Viimeisimpiä lajissaan maailmassa. Kannattaa poiketa myös Barranco del Aguaan.
3. Etelän kuolleelta näyttävä laavamaasto ja tulivuoret San Antonio ja Teneguia (purkautui viimeksi 1971 ja hohkaa vieläkin lämpöä) sekä majakka ja suola-altaat taas ihan oma juttunsa.
Kuninkaiden tien haluaisin vielä kulkea (PR LP1 - Santa Cruz de La Palma - Puerto de Tazacorte). Sitä pitkinhän La Palman valloittajatkin kulkivat rannikolta toiselle.
San Andrés y Saucesin kunnan alueelta löytyvä kylläkin lyhyt reitti SL SAS 30 Los Pasitos sopii varmasti niille, jotka uhmaavat kuolemaa (minua ei sille saisi ja reittinä on vaarallinen).
Löysin nuo reitit haeskelun jälkeen. Ehkä tuo Los Tilosin reitti jatkuessaan taitaa olla Los Pasitos reitti koska minun tiedoissani se on merkitty ’vertigo’. Olen listannut tämän yhdeksi, joka on koettava. En sen vertigon vuoksi vaan siksi kun se tuntuu olevan hyvin suosittu. Tuohon Barranco del Aguaankin voisi tutustua.
Minulla on käytössä netistä imuroidut elektronikartat WALK rasterikartta, jossa korkeuskäyrien ja reittien linjaukset tuntuvat olevan sitä-sun-tätä. Toisena Garmin e-map maastokartta (custom made ja tarkka). Parantelen tuota viimeksi mainittua amerikkalaisten antamilla korkeustiedoilla.
En ole vielä uskaltanut tehdä varauksia lennoille, eikä majoituksille mutta ehtiihän sitä vielä. Matkaan kun lähdetään vasta marraskuun alku puolikkaalla.
Kiitos suosituksistasi.
Mielenkiinnolla jään odottamaan vaelluskokemuksiasi La Palmalta. Edelleenkin pitäkää pää kylmänä ja hatuista kiinni!
Itse menossa joulu/tammikuussa.
Ai niin, Los Pasitos on yhdyspolku reittien PR LP 7 ja PR LP 6 välillä.